vetuhistoria1


Keskeinen osa Suomen Rauhanturvaajaliiton toimintaa

Rauhanturvaajien jälkihoidon ja läheisten tuen tarpeet nostivat esille 1990-luvun alussa sekä rauhanturvaajat että omaiset. Asian eteenpäin viemisessä aktiivisia olivat Sinibarettiliiton varapuheenjohtaja Erkki Rannanpää ja myöhemmin puheenjohtaja Vesa Yrjölä.

Monica Röberg tarkasteli asioita rauhanturvaajan vaimon ja perheen näkökulmasta. Hänen aloitteestaan käynnistyi tutkimushanke ja vuonna 1999 julkaisu: ”Kotona ja kaukana -rauhanturvaajan parisuhteen erilainen aikakausi”.

Etelä-Libanonista vuonna 1992 kotiutunut ja vuonna 1998 liiton hallituksessa aloittanut Virpi Aholainen (nyk. Perälä) teki liitolle aloitteen rauhanturvaajien ja heidän läheistensä tukemisesta, ns. jälkihoitoprojektista. Tästä käynnistyi Sinibarettiliitossa toimintamuoto, joka tunnetaan nykyisin nimellä vertaistuki.

Rauhanturvaajien jälkihoidosta Kotona ja kaukana -projektiin

Jälkihoitoprojektin nimeksi tuli Kotona ja kaukana -projekti. Sen tarkoituksena oli tukea ja avustaa yhdessä puolustushallinnon kanssa palvelukseen lähteviä rauhanturvaajia ja heidän perheitään ennen palveluksen alkua, sen aikana ja palveluksen jälkeen. Tavoitteena oli minimoida palveluksen mahdollisesti aiheuttamia haittoja ja tukea kotiutuvien ja kotiutuneiden rauhanturvaajien sopeutumista takaisin normaalielämään.

Puolustushallinnon vastuulla olivat viranomaistehtävät, mm. stressitilanteiden hoitaminen palveluksessa ja kotiutumisen jälkeen sekä muu ammattimainen tuki. Sinibarettiliiton tehtävät olivat viranomaistoimintoja täydentäviä. Ne keskittyivät enemmän sosiaalista tukea tarjoaviin tehtäviin.

Kotona ja kaukana -projektin alkuvaiheessa perustettiin liiton jäsenyhdistyksiin tukihenkilöryhmät vetäjineen ja näille ryhmille vetäjät koordinoimaan tukihenkilöiden toimintaa. Ensimmäinen, neljäntoista yhdistyksen tukihenkilöryhmän koulutus käynnistyi vuonna 2001.

Käytännön toiminnasta esimerkkeinä olivat liiton mahdollisuus toimia kouluttajana YK-koulutuskeskuksessa, ns. Palveleva Puhelin rauhanturvaajille ja rauhanturvaajien läheisille perheenjäsenille ja rotaatioon lähtevien perheiden kutsuminen tapaamiseen, rauhanturvaajille jaettava rauhanturvaajan opas, Kotona ja kaukana -sivut jäsenlehdessä, kotijoukkojen postituslista, internetsivujen työ- ja asuntopörssit sekä Hölkkäri on Webin ”Kuso-Kulkee” -keskustelupalsta.

Puolustusministeriö puolestaan perusti operaatioalueelle sosiaalikuraattorin viran vuonna 2000. Samoin sinne perustettiin rauhanturvaajien paikallinen tukiryhmä.

Kotona ja kaukana -projektin tärkeä merkkipaalu oli ensimmäinen suomalaisille rauhanturvaajille järjestetty jälkipuinti- ja kotiutustilaisuus marraskuussa 2001. Tilaisuuteen saapui yli puolet kutsutuista rauhanturvaajista. Toinen kotiuttamistilaisuus toteutettiin toimialueella Eritreassa ennen kotiuttamista joulukuussa 2004 Kotona ja kaukana -suunnitteluryhmän jäsen Hannu Piispanen vastasi tilaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta.

Vuonna 2001 käynnistyivät myös pohjoismaiden yhteistyö ja säännölliset tapaamiset. Impulssina oli norjalaisten järjestämä ensimmäinn pohjoismainen veteraanitukikonferenssi.

Vuonna 2007 tukitoiminta ja koulutusohjelmat uusittiin. Liitto perusti päivystävän vertaistukipuhelimen, jossa koulutetut, vapaaehtoiset puhelinpäivystäjät ovat tavoitettavissa 24 tuntia joka viikonpäivänä. Toiminta ulotettiin vastaanottamaan myös sotiemme veteraanien pieniä palvelupyyntöjä. Uusi toimintapa yhdisti Kotona ja kaukana -toiminnan ja sotiemme veteraanien eteen tehdyn työn yhteisen veteraanituki -otsikon alle.

Liiton tukitoiminta sai ansaitsemaansa huomiota, kun Rauhanturvaajaliitto (puheenjohtaja Heikki Holma) ja puolustusvoimat (Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Ari Puheloinen) allekirjoittivat 23.12.2008 yhteistyösopimuksen psykososiaalisen tuen kehittämiseksi kriisinhallinnassa.

Sopimuksen pohjalta liitto neuvottelee vuosittain puolustusvoimien kanssa. Käytännön työ tapahtuu Porin Prikaatin ja liiton välisen yhteistyömuistion pohjalta. Puolustusvoimat alkoi tukea liiton tukihenkilötoimintaa myös taloudellisesti. Vuonna 2014 sopimus päivitettiin kumppanuussopimukseksi.

Merkittävä valtakunnallinen yhteistyön muoto on lisäksi puolustusministeriön vuonna 2013 tekemä päätös kansallisen kriisinhallintaveteraaniohjelman laatimisesta. Sen tavoitteena on kriisinhallintatehtävissä palvelevien ja palvelleiden tukitoimia ja psykososiaalisen tuen kehittäminen ja kattava tukiverkon rakentaminen.

Samanaikaisesti Suomen Rauhanturvaajaliitto vakiinnutti vertaistukitoimintaansa. Hannu Piispasen vetämän ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman ”Rauhanturvaajat vertaisina – Tukea kotona ja kaukana -projektin 2013-2016” avulla kehitettiin ja juurrutettiin käytäntöön matalan kynnyksen vertaistukijärjestelmää.

Tänä päivänä

Suomen Rauhanturvaajaliitolla on tärkeä rooli tuen järjestämisessä operaatioon valmistautumisvaiheessa, sen aikana ja kotiutumisen jälkeen. Liiton edustajat osallistuvat valmistavaan koulutukseen ja kotiuttamiseen, jakavat informaatiota ja ylläpitävät kriisinhallintahenkilöstölle ja heidän läheisilleen tarkoitettua vertaistukipuhelinta.

Rauhanturvaajat joutuvat kokemaan vaarallisia ja kuormittavia tilanteita toimialueilla. Stressin tunnistaminen ja tunnustaminen on pitkäkestoinen prosessi. Aikaisemmin koettu vaikea tilanne voi aktivoitua vuosienkin kuluttua.

Myös läheiset kotona ovat osana näitä tapahtumia. Läheisten päivien tarkoituksena onkin ajantasaisen tiedon jakaminen operaationalueen olosuhteista, läheisten keskinäisen verkostoitumisen edistäminen ja rohkaisu vertaistukipuhelimen käyttöön tarvittaessa.

Vertaistukipuhelin toimii 24/7. Palvelussa korostuvat soittajan tuen tarve, yksilöllisyys ja luottamuksellisuus. Päivystäjien omaan rauhanturvakokemukseen perustuvaan luottamukselliseen palveluun sisältyvät kuuntelu, keskustelu, neuvonta ja tarvittaessa ohjaus ammattiavun pariin.

Yksi avun tarjoajista on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian (HUS) konsultaatiopoliklinikka, joka toimii rauhanturvaajien palveluksen jälkeisen psykososiaalisen tuen valtakunnallisena koordinaattorina. Rauhanturvaajilla on mahdollisuus hakeutua poliklinikalle tarvittaessa itse ilman lääkärin lähetettä tai maksusitoumusta palvelutodistuksen kanssa. Palvelukseen syy-yhteydessä olevan psykososiaalisen hoidon kustannukset korvataan yhden vuoden ajan palveluksen päättymisen jälkeen.

Vertaistukitoiminta on laajentunut viime vuosina, ja siksi vertaistukityöhön tarvitaan lisää vapaaehtoisia. Koulutustoiminnan suunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen on saatu lisäresursseja. Vuonna 2016 liitto sai ensimmäisen palkatun työntekijän, vertaistukikoordinaattori Timo Ryhäsen. Tänä keväänä hänen puolipäiväisenä työparinaan aloitti palveluvastaavana Keijo Keskinen.

 

Teksti: Kirsti Kujanpää
Suomen Rauhanturvaajaliiton varapuheenjohtaja ja vertaistukivastaava

 

OKKS ilmoitus 210x297 valmis