Porin Prikaatin uusi kv-sosiaalikuraattori Niina Kurkivuori on palvellut itse Kosovossa

Porin Prikaati sai uuden kansainvälisiin tehtäviin keskittyvän sosiaalikuraattorin, kun Niina Kurkivuori otti tehtävän vastaan maaliskuun alussa. Työpaikka on teologian maisteriksi opiskelleelle Kurkivuorelle fyysisesti outo, mutta henkinen ympäristö ei, sillä hän on aiemmin työskennellyt vastaavissa tehtävissä Kaartin Jääkärirykmentissä Helsingissä.

- Suurin ero on varmasti siinä, että Kaartissa asiakkaat eli varusmiehet olivat vieressä, mutta täällä yhteydenottoja tullee enemmänkin kentältä eli kriisinhallintatehtävissä olevilta ja heidän läheisiltään kotimaasta, Kurkivuori miettii.

- Lähtökohtana on se, että joka operaatiossa on aina omat haasteensa. Siellä ollaan aina kaukana kotona, on toiminta sitten enemmän tai vähemmän operatiivista, hän tietää.

Niina Kurkivuorella on itsellään vuoden kokemus Kosovosta, missä hän palveli Suomen pataljoonan sosiaalikuraattorina ja teki siinä sivussa vielä wellfare officerin virkaa 2003-04.

- Ymmärrän varmasti paremmin, miltä operaatiossa olevista tuntuu ja tiedostan samalla siellä alhaalla vallitsevan vahvan yhtenäisyyden tunteen, Kurkivuori sanoo.

- Motiivit hakea Afganistaniin ovat varmasti yhtenevät siihen, mitä ne olivat Kosovoa ajatellen.

Siviilimaailmaan siirtynyttä Paula Hurttiaa kv-sosiaalikuraattorin tehtävässä seurannut Kurkivuori ei ole vielä itse vieraillut Afganistanissa. Näillä näkymin ensimmäinen vierailu alueelle on tarkoitus toteuttaa tulevana kesänä.

Osaamista myös operaation sisällä

Niina Kurkivuori tiivistää nykyisen tehtävänsä kolmeen sanaan eli se on pitkälti psykososiaalisen tuen suunnittelua, kehittämistä ja toteuttamista, siihen päälle tulee vielä tapaturma-asioiden hoito valtiokonttorin suuntaan.

- Palautetilaisuudet ovat yksi kokonaisuus, joita kehitetään jatkuvasti, mutta huomiota on koko ajan kiinnitettävä myös siihen, että osaamista löytyy operaation sisältä sen kestäessä. Joukon toimintakyvyn kannalta on tärkeää, että alhaalla on ammattitaitoa myös psyykkisten ongelmien hoitoon.

- Sikäli lähtökohta on erittäin hyvä, että kaikki rauhanturvaajat ovat matkaan lähtiessään sekä fyysisesti että psyykkisesti hyvässä kunnossa ja kaikilla on myös hyvä käsitys tehtävän sisältämästä riskitasosta, Kurkivuori linjaa.

Kurkivuoren mukaan jokaisella rauhanturvaajalla pitäisi olla valmius niin oman jaksamisensa kuin taistelijatoveriensakin tarkkailuun. Esimiehillä on tässä asiassa iso vastuu.

- Ulkoisten uhkien ohella mieltä voi painaa esimerkiksi huoli läheisten pärjäämisestä kotimaassa ja siviilimaailman tapaan myös työilmapiiriin tai henkilösuhteisiin liittyvät asiat, jotka ovat yleensä niitä kaikkein vaikeimpia asioita hoitaa. Stressitekijäksi nopeatahtisessa toiminnassa voi muodostua esimerkiksi esimiesten ja sitä kautta toimintatapojen vaihtuminen.

- Nuoremmalla väelle ylimääräisiä huolia saattavat aiheuttaa myös työ- ja opiskeluasiat, Kurkivuori tietää.

Rauhanturvaajien hyvinvoinnin ohella Niina Kurkivuoren työsarkaan kuuluu myös yhteydenpito näiden omaisiin. Ensikontakti otetaan yleensä omaistenpäivien kautta.

- Omaistenpäivät ovat äärimmäisen tärkeitä tapahtumia. On tärkeää, että omaisilla on koko ajan tieto, missä milloinkin mennään. Niiden tilaisuuksien kautta omaisetkin saavat tunteen siitä, että ovat mukana prosessissa.