Mika Lintilä on Suomen istuvan eduskunnan kaksihenkisestä ”faitteripuolueesta” se kokeneempi jäsen. Toholammelta kotoisin oleva keskustalainen on istunut Arkadianmäellä jo vuodesta 1999 lähtien, kun porilaisella Ari Jalosella (perus) on menossa vasta ensimmäinen nelivuotiskausi.

Lintilä oli turvaamassa maailmanrauhaa 1988–90 Golanin UNDOF-operaatiossa. Reilun vuoden aikana hän nousi vartiojääkäristä vartioaseman johtajaksi ja vääpelin virkaan. Vääpeli Lintilä on myös reservissä.

– Rauhanturvaajavuosi antoi minulle hirvittävän paljon niin ihmisenä kuin nykyistä työtäkin ajatellen. Nyt tiedän ainakin, mistä Lähi-idässä on kysymys. Uutisten takaa löytyy niin poliittisia kuin uskonnollisiakin ulottuvuuksia, Lähi-idän kehitystä aktiivisesti seuraava Lintilä tiivistää.

– Tiedän varmuudella myös sen, missä rauhanturvaamisessa mennään, hän painottaa.

Kuntoutusasia saatava kuntoon

Kansanedustaja Mika Lintilä ilmoittaa yksiselitteisesti, että rauhanturvaajien kuntoutuksen järjestämisessä on ollut kosolti parantamisen varaa. Itse Golanilla palvellut Lintilä korostaa, ettei valtio saisi jättää ensimmäistäkään avun tarpeessa olevaa tyhjän päälle.

Mika Lintilän mukaan parempaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa, sillä korvausten takana oleva valtiokonttori on sopinut kuntoutuksen aloittamisesta neljän hoitolaitoksen kanssa. Lintilä itse on näistä yhden eli Kannuksessa toimivan Kitinkannuksen hallituksen puheenjohtaja.

– Itse heräsin kuntoutuksessa ilmenneisiin ongelmiin, kun eräs rauhanturvatehtävissä vammautunut otti suoraan yhteyttä ja kertoi ongelmistaan. Otin hänen puolestaan yhteyttä Valtiokonttoriin ja sillä kertaa asia saatiin eteenpäin, selvittää Lintilä.

– Se pitää muistaa, että rauhanturvaajien kuntoutus ei ole Kitinkannukselle ja muille mukana oleville laitoksille mikään iso bisnes. Tärkeintä onkin se, että rauhanturvaajilla on nyt tietyin edellytyksin mahdollisuus hakeutua kuntoutukseen, hän korostaa.

– Jatkossa tulemme luonnollisesti tarjoamaan kuntoutuspalveluja myös muista pohjoismaista tuleville rauhanturvaajille, paljastaa Lintilä.

Pyssyt vastakkain naapurin kanssa

Mika Lintilän omana palvelusaikana eli 1988-90 Golan oli suhteellisen rauhallinen paikka, ellei kaoottista liikennettä laskettu mukaan. Omat vaaratilanteensa toki sielläkin oli.

– Minun kohdallani kovin paikka oli, kun seisoimme naapurin isännän kanssa pyssyt vastakkain. Hän tähtäsi minua haulikolla, mutta minulla oli kädessä tulivoimaisempi ase eli rynnäkkökivääri. Naapuri oli suivaantunut muille ihmisille uhitelleen koiransa ampumisesta, mutta hetken tunnekuohun jälkeen hän onneksi rauhoittui.

– Golanilla oli siihen aikaan myös runsaasti miinoja, jotka niittivät tuhoa varsinkin paikallisten keskuudessa. Ihan lähinaapurilta meni kaksi poikaa sirotemiinaan hevosella peltoa kääntäessään. Kukaan ei kuollut, mutta vammat olivat

pahat.

1990-luvun alussa jälkihoidosta rauhanturvakomennuksen jälkeen ei ollut vielä puhettakaan. Lintilä muistaa käyneensä

laboratoriokokeissa, mutta siihen se jäi.

– Kukaan ei tullut kysymään, miten minä voin, mutta nykyisin onneksi jo tullaan. Vaaratilanteetkin ovat toki jossain Afganistanissa ihan eri luokkaa, mitä ne olivat minun aikanani Golanilla.

”Kaipaan kaveria ei jätetä –henkeä”

Mika Lintilä kertoo tehneensä itselleen jo varusmiesaikana selväksi, että tie tulisi viemään vielä joskus rauhanturvaajaksi. Loppujen lopuksi käsky kävi sitten heti armeijan jälkeen.

– Jos minä jotain Golanin ajalta kaipaan, niin sitä kaveria ei jätetä -henkeä. Toinen kaipausta herättävä asia on se tunne, jonka pystyi kokemaan vain pykälässä yksin istuessaan. Tulin ajatelleeksi siellä toisenkin kerran, että juuri niillä samoilla tietämillä tapahtui 2000 vuotta aikaisemmin ihmeitä.

– Siellä ymmärsi, että on itse vain hyvin pieni murunen ihmisen historian laajassa meressä, kuvaa Lintilä.

Golanilla vietetty vuosi jäi Mika Lintilälle lopulta ainoaksi laatuaan. Sittemmin hän sai vielä kutsun Kroatiaan, mutta sillä kertaa paremmat syyt ajoivat edelle.

– Minun olisi pitänyt lähteä reissuun vain viikko häideni jälkeen ja sattuneesta syystä se ei onnistunut. Sittemmin niin opiskelut kuin perhekin menivät ulkomaille lähdön edelle. Sen verran kuitenkin tein, että tiedustelin mahdollisuuksia pääesikunnan kansainvälisellä osastolla työskennelleeltä Golanin aikaiselta kaveriltani Rolf Kullbergilta.

Pehmolelut saattaisivat lentää

Ja sitten tunnustus. Mika Lintilä ei nimittäin ole yhdenkään rauhanturvaajayhdistyksen jäsen.

– Aika ei yksinkertaisesti riitä. Minulla on tapana ottaa kaikki ne asiat tosissani, missä olen mukana ja siitä syystä en ole lähtenyt myöskään pelaamaan golfia. Jos sanoisin nyt rouvalle, että minähän lähden mukaan rauhanturvatoimintaan, niin pehmolelut saattaisivat lennellä kotona, naurahtaa Lintilä.

– Syksyllä olen kuitenkin menossa Tallukkaan Ahti Vartiaisen järjestämään faitteritapahtumaan ja aika ajoin olen saanut myös isännöidä vanhoja palvelustovereitani eduskunnassa, hän kertoo.

Rauhanturvaamisella erittäin hyvä maine

Kansanedustajan työssään Mika Lintilä sanoo pääsevänsä käsittelemään rauhanturva-asioita, kun kysymys on niin sanotusti isommista linjoista eli esimerkiksi uusien joukkojen perustamisesta tai lisärahoituksen tarpeesta.

– Rauhanturvaamiseen ylipäätään suhtaudutaan kautta salin erittäin hyvällä tavalla, rauhanturvaajapuolueella on kannattajansa yli puoluerajojen. Meillä on kansanedustajien keskuudessa hyvä maine, mutta sen enempää YK:n kuin Natonkaan kanssa ei ole välttämättä aina samoin.

Itse klassisen liittoutumattomuuden kannattajaksi ilmoittautuva Lintilä uskoo, että Suomessa tullaan käymään vakavaa Nato-keskustelua vielä kuluvan vuosikymmenen aikana. Lopputulos riippuu hänen mukaansa pitkälti siitä, mitä naapurimaa Ruotsi tekee.

– Jos Ruotsi päättää liittyä Natoon esimerkiksi vuonna 2017, niin meillä asia tulee esiin jo 2019 vaaleissa. Aika paljon se tulee olemaan asennekysymys, Lintilä tietää.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa