Seppo Toivonen

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen sanoo suoraan, että mahdollisuus toimia monikansallisen taisteluosaston komentajana Kosovon KFOR -operaatiossa 2009–10 antoi paljon kokeneelle upseerille.

Toivonen kuvaa uransa ensimmäistä kriisinhallintakokemusta osuvasti monellakin tapaa uudeksi aluksi.

– Työ kriisinhallintaoperaatiossa on myös henkilökohtainen testija mittaus. Siellä ei aikaisemmilla meriiteillä ole mitään merkitystä Monikansallisessa ympäristössä sinua arvioidaan vain niillä perusteilla, mitä siellä osaat ja teet. Vanha ei paina, kun joudut osoittamaan osaamisesi ja kyvykkyytesi kokonaan uusille ihmisille, Toivonen vertaa.

– Minulle Kosovon vuodella oli todella iso merkitys. Oli hyvä kokemus huomata, että pärjää ja sopeutuu toisenlaisiin toimintamalleihin, mihin on kotimaassa tottunut. Että kykenee johtamaan alaisia, jotka ovat eri maista, ja kykenee olemaan myös itse johdettavana. Oma esimieheni oli määrätietoinen saksalainen kenraali. Hänen johdollaan joukkojen ja esikuntien valmiutta ylläpidettiin jatkuvalla harjoittelulla.

Kenraali Toivosen mukaan kansainvälinen kokemus on välttämätön jokaiselle suomalaiselle upseerille, joka pyrkii urallaan eteenpäin. – Me olemme siellä myöskin oppimassa. Tietysti suomalaiset vievät operaatioihin oman osaamisensa ja panoksensa, mutta kyllä sieltä myös saadaan merkittävästi. Niin komentajana kuin pienen ryhmän kouluttajanakin joutuu laittamaan itsensä peliin, maavoimien komentajana viime vuoden heinäkuussa aloittanut Toivonen korostaa.

Maavoimien komentajan tehtävät viime vuoden heinäkuussa vastaanottanut kenraaliluutnantti Seppo Toivonen kehuu johtamaansa
puolustushaaraa paitsi hyväkuntoiseksi myös hyvässä muutosvaiheessa olevaksi organisaatioksi. Toivosen mukaan maavoimat oli oikeassa asennossa jo ennen kuin paljon puhuttu puolustusvoimauudistus edes astui voimaan.– Astuessani nykyiseen virkaani ihmiset tiesivät jo tehtävänsä ja koko organisaatio katsoi selkeästi eteenpäin. Tämä käsitys vain vahvistui syksyn aikana, kun tarkastin eri joukko-osastot. Kautta kentän oli vahva tekemisen meininki kohti uutta rakennetta ja organisaatiota.– Myös varusmiesten loppukyselyjen tulokset osoittavat, että maavoimien tulostaso on viime vuosina jatkuvasti parantunut, Toivonen selvittää.

Maavoimia puolustusvoimauudistuksen jälkeen kenraali Toivonen luonnehtii entistä tiiviimmäksi ja entistä selvemmin omaan ydintoimintaansa keskittyväksi organisaatioksi.

– Organisaatio on aikaisempaa matalampi johtuen siitä, että logistiikka ja monet palvelut on keskitetty pääesikunnan alaisiin laitoksiin. Tiiviyttä tekee myös sotilasläänien poistaminen. Organisaatio pystyy myös entistä suoraviivaisemmin toteuttamaan meille annettuja tehtäviä niin rauhan kuin kriisinkin aikana.

– Maavoimien rakenne täyttää nyt sille asetetut tavoitteet ja sitä kautta on saavutettu myös rakenteelliset säästövaatimukset. Vanhaan verrattuna joukko-osastot ovat vahvempia kokonaisuuksia. Erityisen hyvin tämä näyttäytyy joukko-osastoissa, jotka toimivat kahdella paikkakunnalla.

– Oleellista on myös toiminnan tason palautus. Uudistuksen myötä pystymme lisäämään niin lyhimmän palvelusajan varusmiesten maastossa viettämien vuorokausien kuin kertausharjoitustenkin määrää. Tänä vuonna pystymme kouluttamaan jo 12 000 reserviläistä. Reservin koulutuksessa ei sovi unohtaa myöskään MPK:n vahvaa roolia, muistuttaa Toivonen.

Seppo Toivonen kuvaa kertausharjoitusten tämänvuotista määrää tasoksi, joka on välttämätön sodan ajan joukkojen suorituskyvyn ylläpitämiseksi.

– Tämä vuosi on näytön paikka ja mahdollisuus sekä maavoimille että reserviläisille. Avainasemassa onnistumista ajatellen ovat valmistavat toimenpiteet eli myös hyvä suunnittelu, kenraali tietää.

Kuluvan vuoden aikana ohjelmassa on kaksi isompaa harjoitusta, jotka järjestetään kesäkuussa ja elokuussa. Molemmissa on mukana noin 2 000 reserviläistä.

– Pataljoonan suuruisten joukkojen harjoitukset ovat vaativia, mutta niiden kautta voimme kehittää myös sodan ajan joukkojen suorituskykyä laajempina kokonaisuuksina. Kokemusten pohjalta tehdään tarvittavat muutokset.

Kenraali Toivosen mukaan reserviläiset ovat löytäneet puolustusvoimien palvelut hyvin myös viimeisimmän uudistuksen jälkeen. Oleellisessa roolissa ovat aluetoimistot, jotka ovat nyt osa joukko-osastoja.

– Perusratkaisu eli alueellinen ja paikallistason kosketuspinta haluttiin säilyttää, jotta kyetään rakentamaan jatkumon varaan. Aluetoimistot, joita on kaikkiaan 12 ovat kyenneet vahvistamaan asemaansa joukko-osastojen tuella.

– Aluetoimistojen kautta suhde yhteiskuntaan ja reserviin on säilynyt vahvana. Omassa organisaatiossamme uusi joukko-osaston apulaiskomentajan tehtävä on auttanut yhteydenpitoa niin ympäröivän yhteiskunnan kuin aluetoimistojenkin suuntaan, kenraali selvittää.

Toivonen korostaa, että myös sähköistä asiointimahdollisuutta on parannettu. Sitä kehitetään edelleen osana asevelvollisten laajempaa informaatiopalvelua. Tärkeintä on, että nuoret voivat käyttää niitä välineitä, joihin ovat tottuneet päivittäisessä elämässään.

Rauhanturvaaja-lehti esittää maavoimien komentajalle myös kysymyksen suomalaisten maanpuolustushengestä. Miten se voi?

– Varuskuntaverkosto on harventunut, mutta uskoisin, että pystymme vastaamaan huutoomme entistä vahvemmalla joukko-osastojen
ja aluetoimistojen integroidulla panoksella. Näkyvyys jollain paikkakunnalla voi olla vähentynyt, mutta vastaavasti meidän nykyinen verkostomme on vahvempi ottamaan myös tarpeet käsittelyyn ja vastaamaan niihin.

– Sodan ajan kokoonpanossa on nykyisellään 230 000 henkilöä ja mikä tärkeintä tuon joukon takana on myös yhteiskunnan vahva
tuki. Ei suomalaisten maanpuolustushenki ole hävinnyt mihinkään, vaikka toimintoja on jouduttukin supistamaan, vakuuttaa Toivonen. Olennaista on, että joukot kyetään kouluttamaan ja varustamaan tehtävien vaatimusten mukaisesti. Tämä edellyttää puolustusvoimien rahoituksen palauttamista riittävälle tasolle.

Kenraali Toivosen mukaan yhteiskunnan tuki on säilynyt vahvana myös yleisen asevelvollisuuden takana.

– Vahva tuki luo hyvät edellytykset myös tulevaisuutta ajatellen, mutta jatkoa ajatellen on myös puolustusvoimien omilla
toimenpiteillä vaikutusta. Poistumakehitys on saatu hallintaan ja samalla myös koulutustulokset ovat parantuneet. Nuorten pysyminen palveluksessa ja tyytyväisyys sen laatuun luovat pohjaa sille, että järjestelmä on uskottava ja se toimii. Sen eteen täytyy kuitenkin tehdä joka päivä töitä.

– Jos joku huolestuttaa, niin suomalaisten nuorten miesten kunto. Osa niin varusmiehistä kuin reserviläisistäkin on todella hyväkuntoisia,
mutta vastapainona ovat ne, jotka eivät pärjää. Sillä on myös merkittävä kansantaloudellinen merkitys, jos ei pysty kuntonsa puolesta edes aloittamaan varusmiespalvelusta. Haastetta riittää kaikilla tasoilla, painottaa Toivonen.

Maavoimien komentaja ei kuitenkaan halua nostaa esiin keskiarvoja suomalaisten varusmiesten kunnosta. Se on hänen mukaansa
sittenkin toisarvoinen asia.

– Keskiarvoilla ei taistella, vaan yksilöillä, hän tiivistää.

 

Asko Tanhuanpää

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa