Porin Prikaatin järjestämät palautetilaisuudet tunnetaan vastaisuudessa nimellä kotiuttamiskoulutus. Termi vastaa paremmin sitä toimintaa, jota rauhanturvaajille järjestetään noin kuukausi operaation päättymisen jälkeen. Kotiuttamiskoulutuksen tavoitteena on antaa rauhanturvaajille perustiedot niin, että kotiutuminen ja paluu arkeen onnistuisivat mahdollisimman hyvin.

Rauhanturvaajien kotiuttamiskoulutuksen teemana ovat erityisesti ihmissuhteet, pitkäkestoisen stressin vaikutukset ja mahdolliset kotiinpaluuseen liittyvät ongelmat. Stressinhallinnasta ja kotiinpaluuseen liittyvistä tuntemuksista luennoi koulutuksissa sekä Puolustusvoimien asiantuntijahenkilöstö että jo kotiutuneet rauhanturvaajat.
Vaikka koulutuksen päätavoitteena on evästää kotiinpaluuseen, eikä niinkään kerätä palautetta palvelleilta rauhanturvaajilta, saa myös Porin Prikaati ja Puolustusvoimat tilaisuudesta arvokasta tietoa.
– Saamme tuntuman, siitä, mitä rauhanturvaajat ajattelevat palveluksestaan, varustuksestaan, operatiivisesta toimimisesta, omista vaikeuksista, palvelusympäristöstä tai johtamisesta. Tämä on arvokasta, jotta Porin Prikaati ja Puolustusvoimat pysyvät kärryillä myös rauhanturvaajien tuntemuksin liittyvästä pintatilanteesta, kertoo Porin Prikaatin henkilöstöosaston apulaisosastopäällikkö, majuri Kari Toivonen.

Kotiuttamiskoulutusten lisäksi riskialttiimmissa tilanteissa, kuten esimerkiksi pommi-iskuissa mukana olleille osastoille voidaan järjestää tarpeen mukaan tiiviimpi seuranta.
Jos tiedetään, että palveluksen riskihistoria on vaativampi tai jos operaatiossa on tapahtunut jotain merkittävää, voidaan sellaiselle osastolle järjestää useampikin ammattilaisten johtama keskustelutilaisuus.
Myös kansainvälisessä valmisujoukkokoulutuksessa oleville varusmiehille on tänä vuonna aloitettu henkisen toimintakyvyn koulutus, jossa purkukeskustelujen kaltaiset toimintatavat opetetaan alusta asti vallitsevaksi toimintatavaksi.

VERTAISTUKI TÄRKEINTÄ

Koulutustilaisuuksissa järjestettyjen palautekyselyjen perusteella tilaisuuksien tärkein anti rauhanturvaajille on vertaistuki. Koulutuksessa vertaistukea tarjotaan johdetusti ryhmäkeskusteluissa sekä vapaamman yhdessäolon muodossa.
– Rauhanturvaajat näkevät vielä kerran toisensa. Esimerkiksi Afganistanissa palveluspaikat voivat hyvinkin olla kaukana toisistaan ja yhteydenpito jää työtehtävien takia vähemmälle, Toivonen summaa.
Kotiuttamiskoulutus tapahtuu samoilla palvelussuhteen ehdoilla kuin rotaatiokoulutus. Palvelleiden rauhanturvaajien kokemukset koulutustilaisuuksista ovat olleet hyväksyviä.
Ryhmäkeskustelujen lisäksi koulutukseen kuuluu mahdollisuus yksilökeskustelun, jossa kukin voi halunsa mukaan pohtia omaan elämään ja tulevaisuudensuunnitelmiin liittyviä asioita luottamuksellisesti. Elämänhallintaan liittyvä ohjaus on tarpeen erityisesti nuorimmille rauhanturvaajille, jotta palvelleet eivät tippuisi palveluksen loputtua tyhjän päälle.
– Usein rauhanturvaajat tulevat tilaisuuteen hieman epäillen, mutta taas kyselyjen mukaan valtaosa lähtee kotiin tyytyväisenä ja kokee saaneensa jotain. Yleinen kommentti on, että koulutus ei ollut välttämätöntä minulle, mutta ympäristössäni voi olla henkilöitä, joille se voi olla tarpeen.
– Rauhanturvaajat siis tunnistavat tarpeen tämän tyyppiselle toiminnalle, Toivonen päättää.