Ilkka Kanerva

Ilkka Kanerva on kiistatta yksi osaavimmista nykysuomalaisista puhujista, Kanervalla on kadehdittava taito puhua uskottavasti vaikka sikataloudesta, vaikka hän ei tietäisi sioista yhtään mitään.

Mutta kansainvälisestä politiikasta ja rauhantekemisestä Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestö ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen istuva presidentti tietää, enemmän tämän sektorin osaamisesta lienee tietoa ja kokemusta ainoastaan presidentti Martti Ahtisaarella.

Helsingin Rauhanturvaajien helmikuun messi-iltaan ravintola Zetoriin kokoontuneet aktiivit saivat kuulla kansanedustaja Kanervalta päivitetyn selvityksen siitä, mikä on turvallisuustilanne Euroopassa ja mikä puolestaan Suomen osuus kokonaisuudessa.

Liikkeelle Kanerva lähti 40 vuoden takaa, vuonna 1975 Finlandia-talolla Helsingissä järjestetystä ETYK-kokouksesta.

– Helsingissä sovittiin niistä periaatteista, joiden pohjalle sodan jälkeinen Eurooppa tuli rakentaa. Osanottajat halusivat pois vastakkainasettelusta, Euroopan resurssit hupenivat siihen ihan liiaksi.

– Helsingissä sovittiin hyvistä pöytätavoista Euroopassa. Niihin kuuluivat muun muassa toisen valtion sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaate ja jokaisen maan suvereniteetin tunnustaminen.

ETYK-kokoukseen osallistui ja kokouksessa sovittuihin periaatteisiin sitoutui 34 muun maan tavoin myös Neuvostoliitto, jonka tarina
loppui vain 16 vuonna myöhemmin eli vuonna 1991. Sen raunioista nousi uusi Venäjä, jolta hyvät pöytätavat ovat unohtuneet.

– Jos isomman annetaan nyt pahoinpidellä pienempiään, niin se tapa yleistyy. Seuraavaksi voi olla Moldovan tai jopa Baltian vuoro. Jos näin annetaan jatkua, heitetään pois kaikki ne periaatteet, jotka takaavat eri valtioiden turvallisuuden.

Ilkka Kanerva luonnehtii Ukrainaa huutomerkiksi Euroopan sydämessä. Jos tilanteen annetaan jatkua nykyisellään, annetaan myös ukrainalaisten siviilien teurastuksen jatkua. Jos tilanteeseen ei puututa, voi Eurooppa jakautua uudelleen kahteen leiriin, kuten kylmän sodan aikana.

Kanervan johtama ETYJ, 57 maan yhteenliittymä, tarjoaa lisäarvon Ukrainan tilanteen sovitteluun diplomatian kautta. Mutta ETYJ:illä ei ikävä kyllä ole riittävästi instrumentteja tilanteen lopulliseen ratkaisuun.

– Ukrainassa tarvitaan nopeasti tulitauko ja luotettavaa rajanvalvontaa. Ja jotta päästäisin oikeasti eteenpäin siellä tarvitaan myös uskottavaa rauhanturvatoimintaa. Lupaan itse viedä rauhanturva-ajatusta eteenpäin, jotta tilanne saataisiin sitä kautta rauhoittumaan.

– Jos näin ei tehdä on lopputulos karmea, Ukrainan talous rapistuu ja mikä pahinta tavallinen kansa kärsii. Siksi tarvitaan myös humanitääristä apua. Kanervan mukaan Ukrainaan perustettavassa kansainvälisessä rauhanturvaoperaatiossa olisi tilaa myös kautta maailman tunnustetulle suomalaiselle osaamisille.

– Paino on sanoilla rauhanturvaamisen uskottavuus. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on esittänyt, että Venäjä voisi ottaa vastuulleen rauhanturvatoiminnan Ukrainassa. Se olisi yhtä kuin laillistettu miehitys.

Ilkka Kanerva näkee nyky-Venäjän toimenpiteet Ukrainassa osana isompaa kokonaisuutta – kovia Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kokeneessa maassa on noussut halu entisten kunnian päivien palauttamisesta.

– Ukraina on yksi niistä maista, jotka kuuluvat venäläisen tulkinnan mukaan edelleen heidän etupiiriinsä. Siellä ei katsota hyvällä, että suuri osa tuon piirin maista on suuntautunut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen länteen. EU:n ja Naton koetaan tulevan liiaksi iholle.

– Venäjällä ei välitetä siitä tosiasiasta, että maat ja kansat haluavat itse suuntautua idän sijaan juuri länteen. Maat ja kansat eivät yksinkertaisesti halua enää jäädä Venäjän vaikutusvallan alle. Näin on myös Ukrainassa. Ukrainalla olisi Kanervan mukaan tärkeä rooli myös presidentti Putinin vastapainoksi EU:lle suunnittelemassa Euraasian Unionissa, jossa tällä hetkellä ovat Venäjän lisäksi vain Kirgisia, Kazakstan ja Valko-Venäjä.

– Ukraina on Euraasian Unionin toimivuutta ajatellen keskeinen tekijä. Siitä ei tule soivaa peliä, jos Ukraina on EU:n ja Naton jäsen.

– Venäjä tekee varmasti jatkossakin kaikkensa, jotta Ukraina ei liittyisi minkään sotilaallisen liittouman jäseneksi. Yksi keino on niin sanotun hybridisodankäynnin hyödyntäminen.

Pitkän linjan kansanedustaja varottaa aliarvioimasta venäläisten laskentakykyä. Vaikka Venäjän toiminta ei välttämättä aukeaisi suomalaisille, ei toiminnan rationaalisuutta ole varaa epäillä.

– Ei kai Suomessa kukaan ole niin lapsellinen, että pitäisi nyt Itämeren alueella ilmassa ja merellä tapahtumia operaatioita vahinkoina. Tosiasia on, että venäläiset haluavat osoittaa oman olemassaolonsa ja voimansa.

– Totta kai Ukrainan tilanne vaikuttaa myös tänne. Turvallisuustilanne Itämeren piirissä on nyt ihan erilainen, mitä se oli eilen.

– Sitä tosiasiaa ei sovi unohtaa, että Helsingistä on lyhyempi matka Ukrainan pohjoisrajalle kuin Suomen omalle pohjoisrajalle. Sotaa käydään sanan täydessä merkityksessä meidän turvallisuusympäristössämme. Jos me unohdamme Ukrainan hädän, käännämme samalla selän omalle turvallisuudellemme.

Ilkka Kanervan mukaan Suomen on nykytilanteessa pakko satsata oman puolustusvalmiutensa kehittämiseen. Tämän tosiasian ymmärtävät eduskunnassa kaikki puolueet Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta.

– Puolustusvoimat on avannut asioita, jotka panevat mielet vakaviksi. Suomella ei yksinkertaisesti ole enää tinkimisen varaa.

– Minä en halua, että pieni Suomi joutuu uudelleen siihen tilanteeseen, missä olimme sodan jälkeen. Kiitos silloin noudatetun ulkopolitiikan ja puolustusvoimien me onnistuimme isossa tarinassamme. Olemme kulkeneet pitkän ja vaivalloisen tien, joka huipentui kansanäänestykseen vuonna 1995. Se ohjasi tien osaksi Eurooppaa.

Kanerva myöntää kuvitelleensa vielä kaksi, kolme vuotta sitten, että Venäjä olisi sittenkin menossa kohti demokratia, että oikeusvaltioperiaatteet voittaisivat, että maahan saataisiin markkinatalous. Nyt hän sanoo olleensa väärässä.

– Enää ei ikävä kyllä näytä siltä, että demokratia toteutuisi. Venäjä valitsi toisen tien, joka ei ole sen enempää helppo kuin lyhytkään.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

 

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa