Mikko Kinnunen

Ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö Mikko Kinnunen sanoo näkevänsä sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumisen monessakin mielessä tärkeänä asiana Suomelle. Tänä päivänä osallistumisen mittakaavaa määrää Kinnusen mukaan entistä selvemmin raha. Jos sitä ei ole, on turha haaveilla paluusta aikaan, jolloin Suomi oli vielä rauhanturvaamisen suurvalta.

– Raha ja taloudellinen todellisuus vaikuttavat jokapäiväiseen toimintaan paljon enemmän kuin joskus aikaisemmin. Kaikessa toiminnassa on koko ajan mietittävä rahaa. Sotilaallisen kriisinhallinnan osalta suurin kysymys on kehysmäärärahojen supistuminen.

– Ulko- ja puolustusministeriöiden pääluokissa puoliksi oleva sotilaallisen kriisinhallinnan määräräraha on kahdessa vuodessa käytännössä puolittunut. Vuodelle 2014 kehyksiin budjetoitiin vielä 116 miljoonaa, mutta vuodelle 2016 enää 59 miljoonaa. Tänä vuonna kehyksessä on 72 miljoonaa, Kinnunen laskee.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos haluamme käynnistää uuden operaation tai jatkaa nykyistä, on edettävä lisätalousarvion kautta. Näin toimittiin esimerkiksi UNIFIL -operaation kanssa. Vuosi siellä maksaa noin 40 miljoonaa euroa. Joskus takavuosina puhuttiin vielä niin sanotusta käyttämättömästä ja merkkaamattomasta varallaolorahasta, mutta nykyisin sellaista ei enää ole, jatkaa Kinnunen.

Ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikönpäällikkö Mikko Kinnunen nostaa esiin useampia potentiaalisia paikkoja, mihin suomalaisetkin voisivat lähteä rauhaa turvaamaan ja kriisejä hallitsemaan. Kinnusen puheessa vilahtelevat niin Irak, Ukraina, Syyria kuin Afrikkakin.

Realismia rattaisiin tuo kuitenkin raha, kuten edellisellä sivulla kerrotaan. Suomi ei ole enää rauhanturvaamisen suurvalta, eikä Suomesta sellaista enää tule.

– Ei ole Suomen vika, että suomalaisten osuus YK:n nykyisestä noin 115 000 sotilaan rauhanturvavahvuudesta lasketaan promilleissa. Toista oli vielä 1980-luvulla, kun kokonaisvahvuus oli 12 000 miestä ja siitä suomalaisia 17 prosenttia, Kinnunen vertaa.

– Sille on olemassa selkeät perusteet, että Suomi jatkaa vastakin osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan niin sotilaskuin siviilipuolellakin. Sotilaallisesti ajatellen ideaali olisi yksi pataljoona- ja yksi komppaniatason joukko samaan aikaan maailmalla, hän miettii.

Suomessa on jo pohdittu vakavissaan osallistumista Irakin kurdialueilla koulutusoperaation, joka kouluttaisi paikallisia sotilaita vastamaan ISIS:in luomaan uhkaan.

– Puhuttaisiin noin viidestäkymmenestä sotilaasta, Mikko Kinnunen sanoo. Hänen mukaansa kyse olisi etenkin erikoiskykyosaamisesta ja koulutuksesta.

– Irakiin voitaisiin teoriassa lähteä jo huhti-kesäkuussa, mutta siinä tapauksessa päätös pitäisi tehdä vielä istuvan eduskunnan aikana. Lopullista päätöstä ei ole olemassa johtuen siitä, että Suomen

kriisinhallintalakia ajatellen mahdolliseen koulutusoperaatioon liittyy tiettyjä epäkonventionaalisia kysymyksiä koskien esimerkiksi YK:n mandaattia tai joukkojen asemaa. Tästä syystä asia halutaan selvittää huolella, poliittisille päättäjille halutaan antaa kaikki mahdolliset faktat.

– Suomessa pitää älyllisesti pohtia myös sitä, olemmeko me valmiit menemään Afrikkaan. Onko meillä siihen kykyä, halua ja poliittista tahtoa, sitä pitää rehellisesti miettiä. Ulkoministeriössä pohdinta perustuu kokonaisarvioon eli ulko- ja turvallisuuspoliittisen harkinnan lisäksi on mietittävä, miten operaatio kehittäisi Suomen puolustusta, meidän kansallisia kykyjämme. Riskitkin saattavat olla esimerkiksi Malissa suuremmat, jos niitä verrataan Unifiliin Libanonissa. Asiaa pitää pohtia rehellisesti ja aidosti, näkee Kinnunen.

Afrikka merkitsisi myös kulujen kasvamista Libanoniin verrattuna, mutta Afganistanin ISAF-operaatio ei ollut sekään halpa.

– Sitä ei voi unohtaa, että osallistuminen kriisinhallintaan vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa. Saamme enemmän sanan- ja painovaltaa, kun teemme oman osuutemme. Kantamalla vastuumme meidät otetaan vakavasti tärkeänä kansainvälisenä toimijana. Sama koskee puolustusvoimia, osoitamme samalla kyvykkyytemme ja kehitämme omia kykyjämme. Järkevät tehtävät kriisinhallinnassa vaikuttavat väistämättä myös maanpuolustustahtoon.

Suomi jatkaa edelleen myös Afganistanin Resolute Support -operaatiossa. Mikko Kinnusen mukaan olisi ollut väärin ja huonon esimerkin osoitus, jos satoja miljoonia ISAF-operaatioon panostanut maa olisi lähtenyt kesken pois.

– Suomi pysyy Afganistanissa tukemassa kansainvälistä yhteisöä ja sieltä saadaan toisaalta varmasti jatkossakin keinoja oman puolustuksen kehittämiseen. Suurin ongelma jatkoa ajatellen on epätietoisuus siitä, missä ja millä voimalla operaatiota jatketaan. Kaikki voi loppua hyvinkin nopeasti, jos poliittisesti niin päätetään. Jos toiminta keskitetään jo tänä vuonna Kabuliin, ei Suomella ole siellä ainakaan enempää kuin 20 paikkaa, Kinnunen laskee.

– Afganistanin kehityksessä voi nostaa esiin positiivia puolia. Esimerkiksi tyttöjen mahdollisuus käydä koulua on parantunut radikaalisti ja koko kansan elinikäennuste on noussut nopeasti. Sitä ei voi sanoa, johtuuko positiivinen kehitys enemmän sotilaallisista toimijoista, vai siviilitoimijoista. Varmaa on ainoastaan se, että siviilit eivät olisi voineet olla siellä ilman sotilaita.

Euroopan pahimmassa kriisipesäkkeessä Ukrainassa Suomella on tällä hetkellä noin 30 siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa, joista suuri osa on tarkkailijoita Etyjin SMM - nimisessä operaatiossa. Mikko Kinnusen mukaan Suomi voisi ja Suomen jopa pitäisi osallistua maassa myös sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon, mutta sen aika voi olla vielä hyvinkin kaukana.

– Jos Ukrainaan halutaan lähteä perinteiseen YK:n rauhanturvaoperaatioon, niin maahan pitää ensin saada rauha, jota turvata. Minä en voi nähdä tilannetta, jossa Ukrainaan lähdettäisiin rauhaanpakottamisoperaatioon, silloin oltaisiin suoraan tai ainakin epäsuoraan tekemisissä Venäjän kanssa.

– Jos Ukrainaan tosiaan saadaan rauha ja rauhanturvaoperaatiolle YK:n mandaatti, en näe esteitä sille, etteikö Suomikin voisi pyrkiä osallistumaan. YK:n mandaatti on erittäin tärkeä lähtökohta.

– Syyriaa koskevat samat ehdot ja logiikka kuin Ukrainaakin eli ensin pitäisi saada rauha, jota turvata. Ukrainan tapaan Syyriakin on Suomelle erittäin tärkeä paikka. On meidän etujamme mukaista lähettää rauhanturvaajia maailmalle, olla varmistamassa, että kriisit eivät leviä.

Suomi on tällä hetkellä mukana myös Ruotsin johtamassa EU:n taisteluosastossa, Nordic Battlegroupissa, jonka valmius alkoi vuodenvaihteessa. Vielä syksyllä Ruotsi oli halukas lähettämään joukon kolmeksi kuukaudeksi Afrikkaan YK-operaation tueksi, mutta ennen joulua kanta länsinaapurissa muuttui kielteiseksi.

– Jälleen kerran tuntuu siltä, että mahdollisuus valmiudessa olevan joukon käyttämiseksi operaatiossa ei ole kovinkaan suuri, Kinnunen näkee.

Kolme kertaa taisteluosastoa johtanut Ruotsi on ilmoittanut, ettei se halua enää jatkossa olla johtovaltio korkeiden kustannusten takia. Tosin asiasta on Ruotsissa myös erilaisia mielipiteitä, lopullisia päätöksiä ei ole. Myös Suomi on linjannut, että me emme ole johtovaltio ainakaan kuluvan vuosikymmenen aikana.

– Johtopäätös voi olla on se, että tämä voi olla viimeinen Nordic Battlegroup, Mikko Kinnunen ynnää.

– EU:n valmiuteen osallistumisella on meille kuitenkin jatkossakin hyötyä niin koulutusta, yhteensopivuutta kuin valmiuksien kehittämistäkin ajatellen. Ja mikä tärkeintä saamme olla EU-tasolla mukana myös suunnittelussa, hän muistuttaa.

Kinnusen mukaan on hyvin todennäköistä, että Suomi on mukana vuonna 2016 brittien johtamassa valmiudessa. EU:llla on kaikista kriisinhallintatoimijoista tällä hetkellä käytössään periaatteessa laajin keinovalikoima eli paras tool box kriisien ratkaisemiseen ja on tärkeää, että Suomi on siinä työssä vastakin mukana.

Miksi EU:n taisteluosastoja ei sitten ole koskaan käytetty? Mikko Kinnunen näkee suurimmaksi syyksi poliittisen tahdon puutteen EU:n sisällä.

– Rahoituksesta on ollut ristiriitoja ja joidenkin maiden mielestä tämän tyyppinen toiminta pitäisi jättää Naton tehtäväksi, näkee Kinnunen.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

 

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa