Rauhanturvaaja

Arkisto

Ex-rauhanturvaajat keskeisissä tehtävissä

Jorma Gardemaister ja Esko Ala-Hannula

Jorma Gardemeister (vas.) ja Esko Ala-Hannula (oik.) Khasurin alueella. Tarkkailijoiden välissä on aina hymyilevä tulkki Lali, jonka Georgian tuntemus ja hyvä kielitaito edisti suomalaista onnistumista suuresti.

Georgiassa käytiin 2008 nopea ja ankara sota Venäjän ja Georgian välillä. Sodan loppuvaiheessa EU päätti perustaa alueelle suuren tarkkailuoperaation EUMM (European Union Monitoring Mission).

Suomi sai myös pyynnön osallistumisesta tehtävään. Valmistautumisaika oli tavattoman lyhyt. Kuopiossa toimiva CMC alkoi ripeästi töihin, heti piti rekrytoida osaavia tarkkailijoita. Mukaan päätettiin ottaa runsasta rauhanturvakokemusta omaavia miehiä. Tarkkailutehtävään otettiin mukaan myös lukuisa määrä naisia ja heillä oli arvokasta osaamista aikaisemmista työtehtävistä. Naiset pärjäsivät myös hyvin Georgian vaativassa tehtävässä.

Tehtävän aloituksen teki haastavaksi EU:n aloittama tarkkailuoperaation valmistelu Georgiassa. Sitä voi kuvata kaaokseksi, jossa vain kylmähermoiset ja rauhalliset tarkkailijat pääsevät alkuun. Suomen joukko otti usein aloitteen käsiinsä ja organisoi tehtäviään itselleen. Myöhemmin EU:kin pääsi tarkkailutehtävän juonesta kiinni.

Jorma Gardemeister ryhmän vanhin

Jorma Gardemeister toimi suomalaisen ryhmän vanhimpana, johtajana. Hän on erittäin kokenut rauhanturvaaja ja erilaisten kriisinhallintatehtävien toimija. Aceh ei ollut aikoinaan helpommasta päästä, mutta sekin oli suuri menestys.

Gardemeister muistelee, miten Kuopiosta ryhmä sai ehdottoman tuen ja myös kaikenlainen byrokratia oli poissa.

- Silloinen lähtö kiinnitti suurta huomiota. Kysymyksessä oli maailman median keskipisteessä ollut Georgian sota ja media pohti, mitenkähän suomalaiset pärjäävät niin sensitiivisessä ja suurvaltojakin ravistelleessa sodassa.

Gardemeister muistaa, että hänen oli helppo kommunikoida oman ryhmänsä kanssa. Rauhanturvakokemusta olevilla on tietty kieli erilaisissa ongelmatilanteissa.

- Ryhmä otti heti vaativia tehtäviä ja sille määrättiin vaativia erityisiä projekteja.

Gardemeisterin ryhmän jäsenet, rauhanturvaajat olivat tottuneita neuvottelijoita. Silti koko ajan kehitettiin uusia neuvottelumalleja osapuolten kanssa.

Suomalaisia kehuttiin erinomaisesta raportointitaidosta. Eräät Itä-Euroopan uudet EU-jäsenmaat eivät tajunneet, mitä ehdoton puolueettomuus tarkoittaa tarkkailussa ja raportoinnissa.

Poliisien ammattitaito oli tärkeää onnistumiselle

Kuusistolainen Esko Ala-Hannula on kokenut poliisi, joka on toiminut lukuisissa kriisinhallinnan tehtävissä eri puolilla maailmaa. Ala-Hannula pitää hyvänä, että Kuopio valitsi Georgian tehtävään kokeneita erilaisella taustalla varustettuja henkilöitä.

- Ryhmän päällikkö oli kadettiupseeri everstiluutnantti, poliisikokemus oli hyvin vahva, eräillä oli tullin asiantuntemusta ja tiedottajataustaakin löytyi. Mission käynnistäminen on aina raskasta ja vaativaa. Tämä joukko ei ihmetellyt, vaan kaikki alkoi jo Suomessa ennen lähtöä, esim. hallintoon liittyvät asiat vietiin pitkälle.

Mikään ei toimi, jos porukalla ei ole hyvää ryhmähenkeä. Ala-Hannulan mukaan kaikki suomalaiset tulivat hyvin toimeen keskenään. Samaa ei voinut nähdä toisten maiden joukoissa. Ala-Hannula on myös kokenut logistiikka-upseeri. Tällaista kokemusta hänellä on jo UNEF II:n ajoilta.

- Joillain suomalaisilla oli vaikeuksia auton ajossa vaikeissa olosuhteissa, kuten Georgian liikenteessä. Kuopio otti auliisti vastaan ryhmän kokemuksia ja lopulta seuraavilla tulijoilla ajokortti ei riittänyt. Kuopio järjesti kaikille vaativan ajotestin.

Suomalaisesta joukosta muodostettiin vaativa Rapid Reaction – Nopean toiminnan ryhmä. Sen piti varautua nopeaan lähtöön Etelä-Ossetian tai Abhasian alueelle tilanteen niin vaatiessa. Tällaista käskyä ei kuitenkaan tullut.

- Tietty ikä, senioriteetti on hyväksi vaativissa neuvotteluissa osapuolten kanssa, toteaa Ala-Hannula. Hänen mukaansa kannattaa pitää hyvää huolta oman joukon hyvinvoinnista. Asunto-olosuhteissa ei kannata tyytyä mihin tahansa. Hyvinvointi takaa jaksamista pitkään jatkuvissa tehtävissä.

Harri Koponen puolestaan on poliisi, joka on toiminut lukuisissa tehtävissä kriisinhallinnassa.

Varoitusaika Suomessa oli lyhyt. Siitä huolimatta kotimaassa pystyttiin valmistautumaan jopa paremmin kuin mission päässä. Koposen mukaan alku Georgiassa oli hämmentävä.

- Missio ei osannut antaa selkeää tehtävää. Suomalaiset organisoituivat siitä huolimatta ja alkoivat partioinnin tietyillä alueilla.

Koponenkin arvostaa suomalaista rauhanturvakokemusta.

- Rauhanturvaajat eivät odottele turhia, vaan aina toimitaan. Ja se terve järkikin on aina mukana, toteaa Koponen.

Koponen arvostaa myös suomalaisten rakentamaa nopeaa järjestelmää. Luotiin operaatiokeskus, raportointi, partiointisysteemit ja kaikkeen liittyvä turvallisuus.

Georgian opetukset ja kokemukset

Rauhanturvakokemus on hyvää pohjaa pärjäämiselle vaikeissa ja vaativissa tarkkailutehtävissä. Mission aloittajan EU:n tai vastaavan osaamiseen tai kykyyn ei pidä luottaa liikaa. Epävarmuus ja kaaosmainen tila odottaa perillä. Siihen voidaan valmistautua jo kotimaassa hyvällä suunnittelulla ja valmistelulla. Samoin voidaan kehittää skenaarioita uhkista, joita perillä on edessä.

Georgiassa tarkkailijat kohtasivat suuren luokan propagandasodan. Rauhanturvaajat ovat kokeneet tämän jo aiemmin ja osaavat hakea totuuden. Osapuolet syöttävät tarkkailijoille mitä ihmeellisenpää soopaa asioiden tilasta.

Georgian tarkkailutehtävä oli monessa suhteessa pilottimissio. Suomalaisten tarkkailijoiden ja Kuopion välillä oli hyvä ja luottamuksellinen yhteistyö. Se poiki useita hyviä kehittämisideoita vielä parempaan ja tehokkaampaan toimintaan.

 

Teksti: Teuvo Tikkanen
Kuva: Teuvo Tikkasen arkisto

 

Rauhanturvaaja

Arkisto

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

Suomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa