Rauhanturvaaja

Rauhanturvaaja 2/17

Thumbnail ... huolehtii Porin prikaatin matkavaatevarastolla rauhanturvaajiksi lähtevien varustamisesta Reissuun lähtevien varusteurakkaa on helpotettu...
Thumbnail Pekka Visuri Kirjoitan tätä 9. huhtikuuta, kun olen lukenut pari päivää kommentteja Yhdysvaltojen Syyriaan tekemään ohjushyökkäykseen ja sitä...
Lue lisää:Rauhanturvaaja 2/17  

Arkisto

”Suomen puolustus on hyvässä iskussa”

Jukka Juusti

Puolustusministeriön kansliapäällikkönä vuoden 2016 alusta lähtien toimineen Jukka Juustin työhuoneesta löytyy Mannerheimin kuva.

Puolustusministeriön kansliapäällikkö, insinöörikenraalimajuri Jukka Juusti vakuuttaa Rauhanturvaaja-lehdelle Suomen puolustuksen olevan hyvässä kunnossa. Hänen mukaansa Suomi on Itämeren alueella kiistatta sotilaallista vakautta tuova maa, eikä mikään sotilaallinen tyhjiö.

- Oman alueen puolustaminen on luonnollisesti Suomen päätehtävä. Jos asiaa lähestyy Naton kannalta, niin kolmas artikla on meidän osaltamme hoidossa, Juusti linjaa.

- Keskeisimmistä tulevaisuuden haasteista tärkeimmät ovat suuret materiaalihankkeet eli laivue 2020 ja Hornetin korvaava HX-hanke. Niissä on vielä paljon tekemistä, mutta näidenkin osalta tulevaisuus näyttää tällä hetkellä hyvältä. Julkisuudessa ollut spekulaatio, jonka mukaan niiden rahoitus hoituisi ylimääräisen puolustusveron kautta, oli vähintäänkin harhaanjohtava. Sellaista veroa ei kukaan ole suunnitellut, hän painottaa.

Rauhanturva ei ole pois kotimaan puolustuksesta

Kansliapäällikkö Jukka Juusti sanoo empimättä, että osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvatehtäviin ei ole missään määrin pois kotimaan puolustuksesta. Hän korostaa, että kansainvälisiin tehtäviin lähdetään pääosin jo olemassa olevaa varustusta hyödyntäen ja kääntäen kriisinhallintatehtävät ovat mitä parhainta koulutusta kotimaan tehtäviä ajatellen.

- Lisäresursseista päätetään aina operaatiokohtaisesti, eikä rahaa oteta kotimaan puolustukseen varatusta budjetista. Lisäresurssit mahdollistivat myös suomalaisen komppania lähettämisen Libanoniin huhtikuussa, Juusti muistuttaa.

- Ainoa mitä olen itse kuullut spekuloitavan on lisävirkojen perustaminen kantahenkilökunnalle kansainvälisiä tehtäviä varten. Näin kotimaan koulutus ei kärsisi. Optimiratkaisu olisi, jos meillä olisi muutama kymmenen ylimääräistä virkaa ulkomaan operaatioihin ja kriisinhallintatehtäviin, kansliapäällikkö miettii.

"Laskuvarjot ja pelastusliivit olivat vähällä tulla hyvään tarpeeseen kohta lentoon nousun jälkeen, kun koneen toinen moottori syttyi tuleen"

Jukka Juusti pitää liioitteluna pelkoa siitä, että suomalainen rauhanturvaaminen olisi kuihtumassa tulevaisuudessa kokonaan pois. Hänen mukaansa jo hallitusohjelmassa korostettiin sitä, että taloudellisessa mielessä Suomen kannattaisi keskittyä suurempiin kokonaisuuksiin rauhanturvatyössä. Juusti sanoo uskovansa, että tätä näkökohtaa tullaan korostamaan edelleen seuraavassa puolustuspoliittisessa selonteossa.

- Suomen osallistuminen kansainvälisiin operaatioihin tullaan vastakin käsittelemään tapauskohtaisesti tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan sisällä ja tp-utvan tekemän päätöksen jälkeen osallistumiseen osoitetaan tarvittavat resurssit.

- Varmuus siitä, että rauhanturvaamista ei tulla ajamaan alas on tärkeä asia Suomelle myös kansakuntana. Oma arvioni on, että ainakin nykyisellä tasolla tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa. Hyvä esimerkki tarpeesta on Libanoniin huhtikuussa lähtevä komppania, jonka kaltaisia esimerkkejä tulee varmasti olemaan jatkossakin, sillä kriisit eivät maailmasta lopu, Juusti näkee.

"Teltat poikkesivat meikäläisistä lähinnä siinä, ettei niiden tarkoituksena ollut pitää lämpöä teltan sisäpuolella, vaan ne oli rakennettu siten, että lämpö pysyisi ulkopuolella"

Kansliapäällikön mukaan kriisinhallintatehtäviin riittää tulevaisuudessa myös hakijoita.

- Hakijamäärät ovat vaihdelleet operaatiokohteesta ja taloustilanteesta riippuen, mutta hakijoita on silti ollut aina riittävästi. Ja mikä tärkeintä hakija-aines on ollut aina erittäin hyvää. Tätä kuvaa se, että kokemukset operaatioista ovat olleet hyvää luokkaa samoin kuin vertailu muihin maihin. Suomalaiset ovat pärjänneet aina erinomaisesti, missä sitten ovat olleetkin.

"Juomavesikanava palveli kaikkia mahdollisia tarkoituksia aina viemärin tehtäviä myöten, niin ettei tuota vettä olisi oikein hyvällä mielin juonut keitettynäkään"

Suomesta on lähtenyt 60 vuoden aikana noin 45 000 miestä ja naista rauhaa turvaamaan. Jukka Juustin mukaan kyseiset rauhanturvaajat ovat luoneet positiivista kuvaa niin ulospäin kuin Suomen rajojen sisälläkin.

- Rauhanturvatehtävät ovat osoittaneet, että suomalaiset pärjäävät missä tahansa ja kenen kanssa tahansa. Rauhanturvaajat ovat omalta osaltaan nostaneet myös puolustusvoimien itsetuntoa, Juusti näkee.

- Hyvällä syyllä voi sanoa, että rauhanturvaamisesta on tullut vuosien saatossa myös osa suomalaista identiteettiä. Jos laskee varovaisesti, että jokaisella rauhanturvaajalla on vähintään kymmenen läheistä, niin sanoma on levinnyt heidän kauttaan vähintään puoleen miljoonaan suomalaiseen.

- Sitäkään ei saa unohtaa, että hankalissa olosuhteissa toiminen kouluttaa ja kasvattaa aina. Rauhanturvaoperaatioissa on aina kriisiajan olosuhteet päällä. Kysymys on ihan eri asiasta kuin olla armeijassa kotona tai käydä viikon ulkomaanmatkalla, vertaa Juusti.

"Egyptin armeijan miesten häipyminen siviiliväestön joukkoon kävi helposti, ei muuta kuin univormu pois päältä ja pyjama tilalle"

Kansliapäällikkö sanoo olevansa mielissään siitä, että nykyisin yhteiskunta pitää rauhanturvatehtävissä palvelleista myös hyvää huolta.

- Yhteistyö Valtiokonttorin kanssa on tällä hetkellä erinomaisella tasolla. Valtiokonttorin asiantuntijat ovat tutstuneet kriisinhallinnan olosuhteisiin ja heillä on näkemys siitä, miten vaativia olosuhteet ovat ja miten ne poikkeavat kotimaan rauhanajan olosuhteista. Ymmärrys ja prosessit ovat nyt oikeinkin hyvällä tasolla.

-Jos uusia epäkohtia tulee esiin vaikka yksilöiden tasolta, niin niihin on kyky reagoida nopeasti. Järjestelmä ei ole koskaan täysin aukoton, mutta aukkojen korjaamiseen on nyt hyvä valmius ja myös kyky. Suomalainen malli toimii hyvin ja oleellinen osa sitä on Rauhanturvaajaliiton tarjoama vertaistuki.

"Joulun tunnelmaa saatiin aikaan, kun Viikkosanomien reportteri oli saapunut luoksemme ja tuonut mukanaan 110 kalakukkoa"

Rauhanturvaaminen tuli Jukka Juustille itselleen tutuksi hänen isänsä, ensimmäisten suomalaisten mukana YKSN:n riveissä vuosina 1956-57 palvelleen Matti Juustin kautta. Kolmas polvi eli Jukka Juustin poika Jaakko kotiutui puolestaan vuonna 2015 Libanonista.

- Rauhanturvaamisesta tuli isän tarinoiden ja kuvien kautta minulle arkea jo pikkupoikana. Niistä tarinoista oma halunikin päästä ulkomaantehtäviin lähti ainakin osittain liikkeelle, kaikkiaan yhdeksän vuotta ulkomailla työskennellyt Juusti kertoo.

- Näen hyvin tärkeänä sen, että rauhanturvatehtävien kokemuksia voidaan käydä läpi läheisten kanssa. Läheisten on myös erittäin tärkeä tuntea se, että lähtivät ovat erityisesti nykyaikana parhaalla mahdollisella tavalla varustettuja ja koulutettuja kohtaamaan niitä kaikkia olosuhteita, mitä siellä voi tapahtua.

- Järjestelmä pitää nykyisin huolen myös siitä, että yhteydet kotimaahan ja läheisiin pelaavat. Kommunikaatiovälineet ovat viimeistä huutoa ja lomalennot toimivat säännöllisesti. Ne ovat asioita, joista ei 60 vuotta sitten osattu vielä edes haaveilla, hän muistuttaa.

"Ensimmäiset päivärahat maksettiin siten, että tehtiin velka ruotsalaiseen pataljoonaan. Onneksi meillä oli sen verran luottoa"

Tässä vaiheessa haastattelua Jukka Juustilta on suorastaan pakko kysyä, minkälaisin evästyksin hän oman poikansa Libanoniin lähetti.

- Isän ykkösohje oli se, että ykkösvelvollisuus siellä, kuten sotilaalla aina, on pitää itsensä taistelukuntoisena. Annoin neuvoa myös siitä, että ottaa kaiken oppimisen kannalta. Se on kokemus, mihin läheskään kaikilla suomalaisilla ei ole mahdollisuutta, paljastaa Juusti.

"Ruotsalaiset olivat raivanneet Gazan alueelta yli 5 000 miinaa, mutta tämä olikin heillä ainoalaatuinen tilaisuus vuosisatoihin osallistua oikein sodanmukaiseen toimintaan"

Jukka Juusti sanoo pyrkivänsä siihen, että pääsee itse tutustumaan suomalaisten rauhanturvaajien toimintaan vähintään kerran vuodessa. Tänä vuonna hänen suunnitelmissaan on lähteä käymään Libanonissa ranskalaisen pataljoonan alaisuudessa toimivan reservikomppania luona.

EU tarvitsee uudistumista

Kaikkiaan kahdeksan vuoden ajan Brysselissä työskennellyt Jukka Juusti sanoo, että Euroopan unionille kokonaisuutena on oleellista kyky uudistua. Tämä edellyttää hänen mukaansa riittävää nöyryyttä kuunnella jäsenvaltioita ja jopa kansalaisia.

- Sitä pidän EU:n elämän ja kuoleman kysymyksenä. EU:n nykyinen brändikuva ei ole kovin hyvä eli tarve uusiutumiseen on kiistaton. Kuitenkin luotan, että EU kykenee uusiutumaan. Mutta jos se ei siihen kykene, ei tulevaisuus näytä hyvältä.

- Haasteita on myös eurooppalaisessa puolustusmateriaaliyhteistyössä. Mahdollisuuksia on todella paljon, mutta kenelläkään ei ole sellaista keppiä, millä jäsenvaltiot olisi mahdollista pakottaa yhteistyöhön. Suurimpia asioita, mitä pidän lähitulevaisuudessa mahdollisuutena olisivat erilaiset standardoinnit ja harmonisoinnit, jota kautta pystyttäisiin saamaan kustannuksia alemmaksi, kolme vuotta Euroopan puolustusviraston EDA:n materiaalijohtajana toiminut Juusti sanoo.

- Ongelmatonta ei ole pohjoismainenkaan yhteistyö, mutta pienet onnistumisen elämykset vievät asiaa eteenpäin. Yksi tällainen on yhteinen maastounivormu, jonka osia pitäisi tulla käyttöön vielä tämän vuoden aikana, hän paljastaa.

 

Teksti: Asko Tanhuanpää

Lainaukset: Matti Juustin päiväkirja
Kuva: Asko Tanhuanpää

 

Rauhanturvaaja

Rauhanturvaaja 2/17

Thumbnail ... huolehtii Porin prikaatin matkavaatevarastolla rauhanturvaajiksi lähtevien varustamisesta Reissuun lähtevien varusteurakkaa on helpotettu...
Thumbnail Pekka Visuri Kirjoitan tätä 9. huhtikuuta, kun olen lukenut pari päivää kommentteja Yhdysvaltojen Syyriaan tekemään ohjushyökkäykseen ja sitä...
Lue lisää:Rauhanturvaaja 2/17  

Arkisto

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa