Kansallisen kriisinhallinnan vuosien 2015 - 2019 veteraaniohjelman parissa puolustusministeriössä työskentelevä vanhempi osastoesiupseeri Mika Peltoniemi tiivistää kriisinhallintaveteraanistatuksen tavoitteen kolmeen kohtaan. Peltoniemen mukaan tavoitteena on veteraaniohjelmaa suoraan siteeraten vakiinnuttaa kansainvälisen esimerkin mukaisesti kriisinhallintaveteraani-käsite, kehittää kansallista tunnustusta sekä tukea palveluksen jälkeistä sopeutumista.

- Kaikki kriisinhallinta- ja rauhanturvatehtävissä palvelleet saavat ensi joulukuuhun mennessä pysyvästi voimassa olevan kriha-veteraanikortin. Se, mitä etuja korttiin mahdollisesti liittyy on kuitenkin vielä täysin auki. Sitä asiaa kehitetään yhdessä Rauhanturvaajaliiton kanssa, Peltoniemi sanoo.

- Liiton panosta tarvitaan myös korttien toimittamisessa yli 60-vuotiaille. Asevelvollisuusrekisteristä löytyy noin 29 000 entisen rauhanturvaajan henkilötiedot ja näille alle 60-vuotiaille kortti toimitetaan puolustushallinnon kautta. Yli 60-vuotiaiden tiedot on ollut tietosuojalain perusteella pakko hävittää ja heille kortti pitää toimittaa jotain muuta tietä. Yksi mahdollisuus on ottaa itse yhteyttä Rauhanturvaajaliittoon tai sitten suoraan korttien toimittajaan, miettii Peltoniemi.

Psyykkiselle avulle ei aseteta takarajaa?

Mika Peltoniemen mukaan veteraanistatus auttaa konkreettisesti ainakin niitä, jotka ovat saaneet maailmalla tavalla tai toisella siipeensä. Valmisteilla olevan uuden tapaturmalain myötä varsinkin henkisen järkytysreaktion kokeneiden hoito toivottavasti tehostuu ratkaisevasti.

- Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä haluaa tehdä laista sellaisen, että järkytysreaktion hoitamiselle ei määritellä mitään aikarajaa siitä, milloin varsinainen järkytys on tapahtunut. Trauman kokeminen on aina yksilöllinen asia, joillain se voi ilmetä vasta vuosia myöhemmin. Lakiehdotuksen viimeistely on kuitenkin näiltä osin vielä kesken.

- Pitkälle tulevaisuuteen yltävä psyykkisen tuen takaaminen edellyttää tietysti puolustusvoimien ja Valtiokonttorin yhteistyön parantamista. Valtiokonttorin on saatava jatkossa käyttöönsä kaikki mahdollinen tieto niin kriisinhallintatehtävissä koetuista psyykkisistä kuin fyysisistäkin ongelmatilanteista, korostaa Peltoniemi.

Sopeutumista siviiliin halutaan helpottaa

Aivan uusi asia näillä näkymin mahdollisesti tulevan heinäkuun alussa voimaan astuvassa tapaturmalaissa on psykososiaalinen tuki ja hoito. Peltoniemen mukaan valtiokonttori hankkii tukitoimille tuottajat ja tukea on alkuvaiheessa luvassa noin 200 henkilölle vuodessa.

- Kysymys on myös sopeutumisesta siviilielämään ja sen tukemisessa. Kotiinpaluun kynnys halutaan saada mahdollisimman matalaksi. Tässäkin asiassa suuri merkitys tulee olemaan yhteistyöllä Rauhanturvaajaliiton kanssa.

- Sopeutumista siviiliin parantaa varmasti jo elokuun alusta voimaan tuleva asetusmuutos, joka korvaa nykyiset palveluksen jälkeiset purku- ja palautustilaisuudet kaikkiin kriisinhallintatehtäviin liittyvällä kotiutumisjaksolla. Jaksoa kertyy yksi vuorokausi jokaista kolmekymmentä palvelusvuorokautta kohden kuitenkin niin, että sen pituus on vähintään kuusi vuorokautta. Palkallinen kotiutusjakso koskee myös niitä, joiden palvelus on syystä tai toisesta keskeytynyt.

- Kriisinhallintapalvelus päättyisi uuden käytännön mukaan vasta, kun kotiutumisjakso on päättynyt. Tarkoitus on, että elokuun alkuun saakka kertyy nykyistä ja purku- ja palautumisjaksoa ja elokuun alusta lukien uutta kotiutumisjaksoa. Pääesikunta antaa näiden yhteensovittamisesta aikanaan omat ohjeensa. Uutta on myös se, että jatkossa kuutta palveluskuukautta kohden saisi kaksi kotilentoa nykyisen yhden sijaan. Näin siis niissä operaatioissa, joissa huoltolentoja ei ole järjestetty, Mika Peltoniemi selvittää.

Osaaminen ja kokemus antavat statuksen

Everstiluutnantti Peltoniemi sanoo lopuksi toivovansa, etteivät kriisinhallintaveteraanit itse lähtisi saamaansa statusta vähättelemään. Eivät siinäkään tapauksessa, että eivät tuntisi itseään veteraaneiksi sanan varsinaisessa merkityksessä.

- Minusta jokainen kriisinhallintatehtävissä ollut suomalainen täyttää määritteen, jonka mukaan veteraani on oman alansa kokenut ihminen, jonka osaamisesta on hyötyä eteenpäin. Suomalaiset lähtevät maailmalle rauhaa turvaamaan myös siitä syystä, että heidän kokemuksestaan on jatkossa hyötyä kotimaan puolustukselle ja maanpuolustuskyvylle.

- Osallistuminen kansainväliseen toimintaan on yksi osa sodan estämistä. Suomalaiset vievät maailmalle osaamista ja myös saavat sitä itse. Siellä olleilla ihmisillä on arvokkaaksi tunnustettava osaaminen ja kokemus, niistä syntyy veteraanistatus, Peltoniemi linjaa.

 

Asko Tanhuanpää

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa