Rauhanturvaaja

Rauhanturvaaja 4/17

Thumbnail Tänä päivänä jo runsas puoli tusinaa suomalaista on käynyt Virtasen jalanjäljillä kaikissa maailman maissa. Elettiin vuotta 1988, kun toimittaja...
Thumbnail Missä kriisi – siellä Virtanen Maastopukuinen toimittaja Virtanen Kyproksella suomalaisten rauhanturvaajien kanssa. Hiusmuodin perusteella ei...
Lue lisää:Rauhanturvaaja 4/17  

Arkisto

... huolehtii Porin prikaatin matkavaatevarastolla rauhanturvaajiksi lähtevien varustamisesta

Rami Peltomaa

Reissuun lähtevien varusteurakkaa on helpotettu ratkaisevasti, sillä jokainen taistelija saa mukaansa valmiiksi pakatun repun.

”Se sama kaveri ei tullut ikinä takaisin”

Vuosi 2004. Rami Peltomaa, raumalainen varastomies ja kirjanpainaja, nousee Finnairin putkeen määränpäänään Kosovo. Vajaa kolmekymppinen mies luulee tietävänsä maailmasta tosi paljon, mutta tosiasiassa tietoa oli varsin vähän.

- Silloin taisin katsoa maailmaa vielä aika mustavalkoisena, mutta Kosovon jälkeen tajusin, että maailmassa on oikeasti pirun paljon väriä. Se sama kaveri, joka lähti Kosovoon ei tullut ikinä takaisin, Peltomaa kuvaa.

EOD-joukkueen raivaajana työskennellyt Peltomaa kotiutui Kosovosta noin vuosi lähtönsä jälkeen. 2006 hän lähti samaan tehtävään Libanoniin ja 2010-11 Tshadissa tittelinä oli pioneeriraivaaja.

- Kosovo oli minun kolmesta reissusta kaikkein mielenkiintoisin. Töitä oli ihan hemmetisti, eikä vapaa-ajan kanssa ehtinyt kauheasti ihmetellä. Jos vapaata oli, kierrettiin kouluissa ja kerrottiin räjähteistä. Siellä tunsin, että minusta oli ihan oikeasti hyötyä.

- Raivattavaa oli laidasta laitaan, joka toinen päivä vähintään löytyi jotain. Siellä oli niin henkilömiinoja, kranaatteja kuin uxojakin, mutta yhtään telemiinaa ei kohdalle osunut, Peltomaa muistaa.

- Libanonissa raivausporukka tuki rakentajapataljoonaa. Siellä en koe olleeni kovinkaan hyödyllinen, meidän aikanamme löytyi yksi ainoa käsikranaatti. Ylenpalttinen toimettomuus alkoi näkyä ja varsinkin nuoremmissa kavereissa oli melkoisia gonahtamisia.

- Kun tekemistä ei juurikaan ollut, tulivat lähikylät tutuiksi. Teimme omaa wellfare -juttuamme ja pidimme suomalaisten hyvää mainetta korkealla, tiivistää Peltomaa.

 

Rami Peltomaa

Onnellinen telakuorma-automies Afrikan aroilla.

- Tshadissa oltiin irlantilaispataljoonan alaisuudessa. Raivaamista ei juuri ollut, mutta onneksi oli telakuorma-auto, millä ajella. Siellä oppi tuntemaan irkkujen toimintoja ja näki eron suomalaisten ja heidän välillään. Se jäi mieleen, että suomalaiset olivat paitsi toimivampia myös kestävämpiä.

- Afrikka on Afrikka. Sitä ei pysty ymmärtämään, jos siellä ei ole itse ollut, hän valistaa.

- Yhteistä kolmelle reissulle oli se, että koulutus oli aina viimeisen päälle. Kun myös varustus oli kunnossa, pystyi matkaan lähtemään aina luottavaisin mielin.

- Henkilökohtaisesti tykästyin siihen, että porukassa oli tasaisesti mukana niin nuorta intoa kuin vankkaa kokemustakin tuomassa järjen ääntä. Nuoren kaverin elämänkokemus ei välttämättä aina riitä siihen, että antaisi ylävitosta paikallisille lapsille, mutta äkkiä senkin oppii. Se on pieni ele, joka ei maksa mitään, Peltomaa painottaa.

Rauhanturvaajaksi Rami Peltomaa sanoo lähteneensä lapsuudenaikaisen haaveen ajamana.

- Minulla oli sellainen kaunis ajatus, että voisin omalta osaltani maksaa isovanhempien velkaa pois. Molemmat isoisäni olivat olleet sodassa, mutta ne asiat olivat meille lapsille vaiettu salaisuus. Mummo näytti joskus vaarin mitaleita, mutta siihen se jäi.

- Veteraanien asiasta tuli minunkin asiani jo ihan pikkupoikana. Isäni oli aina mukana keräämässä paperia veteraanien hyväksi ja kun hän sitten nukkui pois, otin 13-vuotiaana yhden Rauman kaupunginosan hoitooni. Sotainvalidit eivät meinanneet ensin uskoa, että nassikka voisi selvitä urakasta, mutta hyvin se meni, Peltomaa virnistää.

"Yhteistä kolmelle reissulle oli se, että koulutus oli aina viimeisen päälle. Kun myös varustus oli kunnossa, pystyi matkaan lähtemään aina luottavaisin mielin."

Kuluvan vuoden alusta lähtien Rami Peltomaa, 41-vuotias reservin vääpeli, on toiminut Porin prikaatin matkavaatevaraston varastomestarina eli kaikki rauhanturvaajat lähtevät matkaan käytännössä hänen kauttaan. Uuden virkamiehen ensimmäinen iso rotaatio oli huhtikuussa Libanoniin lähtenyt 160 hengen FCR-joukko.

- Itselleni kyseessä oli tosi iso juttu. Halusin, että kaikki lähtevät meiltä ovesta ulos hymy huulilla tietoisena siitä, että nyt mukana on parhaat mahdolliset vehkeet. Toivotin vielä kaikille erikseen hyvää reissua ja kehotin tulemaan terveenä ja ehjänä takaisin.

- Alku on ollut pirunmoista opettelua, mutta onneksi minulla on kaverina näitä hommia kohta jo 40 vuotta tehnyt Elomaan Kimmo, kiittelee Peltomaa kokenutta kollegaansa.

Yksittäisen FCR-taistelijan varustuksen paino on komeat 60 kiloa. Mukana on täysin uudentyyppiset suojaliivit ja taistelupaidat, joita ei tällä hetkellä jaeta vielä kenellekään muulle. Kokonaisuuden varsinaiseksi hittituotteeksi Rami Peltomaa nostaa vanhan sadeasun korvaavan kuoripuvun.

- Jokaiselle pitäisi löytyä sopivan kokoiset vehkeet. Kenkiä löytyy koosta 37 aina kokoon 51 ja vaatteiden koot ovat vastaavat välillä XS-XXXXL.

Peltomaa sanoo alkuvuoden menneen matkavaatevarastolla vanhan, ei enää käyttökelpoisen tavaran raivaamisessa pois. Seuraavan puolen vuoden suurimmaksi työksi hän nostaa vastaavasti tilojen saattamisen entistä toimivammiksi.

- Työpaikka on erittäin mielenkiintoinen, saan oikeasti tehdä sellaista, mistä olen haaveillutkin. Minulle puolustusvoimat on iso asia, Peltomaa sanoo.

 

Teksti: Asko Tanhuanpää
Kuvat: Asko Tanhuanpää ja Rami Peltomaan arkisto

 

 

Rauhanturvaaja

Rauhanturvaaja 4/17

Thumbnail Tänä päivänä jo runsas puoli tusinaa suomalaista on käynyt Virtasen jalanjäljillä kaikissa maailman maissa. Elettiin vuotta 1988, kun toimittaja...
Thumbnail Missä kriisi – siellä Virtanen Maastopukuinen toimittaja Virtanen Kyproksella suomalaisten rauhanturvaajien kanssa. Hiusmuodin perusteella ei...
Lue lisää:Rauhanturvaaja 4/17  

Arkisto

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa