Rauhanturvaaja

Rauhanturvaaja 4/17

Thumbnail Tänä päivänä jo runsas puoli tusinaa suomalaista on käynyt Virtasen jalanjäljillä kaikissa maailman maissa. Elettiin vuotta 1988, kun toimittaja...
Thumbnail Missä kriisi – siellä Virtanen Maastopukuinen toimittaja Virtanen Kyproksella suomalaisten rauhanturvaajien kanssa. Hiusmuodin perusteella ei...
Lue lisää:Rauhanturvaaja 4/17  

Arkisto

Tuija Talvitie

Tuija Talvitien mukaan suomalaisiin luotetaan maailmalla monestakin syystä. (Asko Tanhuanpää)

Viime joulukuussa tuli kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun ensimmäiset suomalaiset lähtivät rauhanturvatehtäviin. Martti Ahtisaaren vuonna 2000 perustaman Crisis Management Initiativen toiminnanjohtaja Tuija Talvitien mukaan kysymys on hienosta historiasta. Rauhanturvaajien toiminta kertoo siitä, miten pieni maa kantaa vastuutaan globaalissa kontekstissa.

- Tämä on juuri sellaista toimintaa, mitä meidän täytyykin tehdä. Suomalaisiin luotetaan maailmalla monestakin syystä. Meillä ei ole siirtomaataustaa, me tulemme pienestä maasta, jolla on ollut oma vaikea historiansa. Siitä huolimatta olemme selvinneet yhdeksi maailman toimivimmista ja vauraimmista yhteiskunnista, Talvitie selvittää.

- Aateluus velvoittaa. Kun voidaan auttaa, niin silloin pitää auttaa, hän tiivistää.

 

Rauha on tahdon asia

CMI:n toiminnanjohtajana vuodesta 2009 työskennelleen Tuija Talvitien mukaan rauhanrakentaminen kulminoituu siihen, että rauha on tahdon asia. Jos on olemassa poliittista tahtoa ja kykyä tehdä kompromisseja, niin se syntyy.

- Mutta jos tahtoa ei ole, onkin edessä jo pidempi prosessi, Talvitie linjaa.

Crisis Management Initiative perustettiin vuonna 2000 eli käytännössä heti Martti Ahtisaaren presidenttikauden päättymisen jälkeen. Takana on 17 vuotta, joiden aikana suomalaisjohtoinen toimisto on ehtinyt operoida monella rintamalla.

- Onnistumisia ajatellen rauhan saaminen Vapaa Aceh-liikkeen ja Indonesian hallinnon välille vuonna 2005 on ihan keskeinen asia. Useampi organisaatio oli yrittänyt saada sitä aikaiseksi kuitenkaan onnistumatta. Mutta sitten tuli tsunami, joka loi paineita acehilaisille, kertaa Talvitie.

- Acehissa tähdet asettuivat sillä lailla kohdalleen, että Ahtisaaren kaltainen taitava neuvottelija pystyi viemään prosessin maaliin, hän jatkaa.

Vaikuttavuutta on vaikea mitata

Tällä hetkellä CMI operoi kolmella alueella eli Euraasiassa, Lähi-idässä ja Afrikassa, yhteensä noin 15 maan alueella. Tuija Talvitien mukaan hyviä tuloksia on nähtävissä esimerkiksi Ukrainassa ja Irakissa.

- Ukraina on hyvä esimerkki kriisistä, jossa poliittista tilaa on pystytty pitämään auki niin, että se ei ole lukkiutunut. Irakissa taas autetaan ja tuetaan maan hallintoa kirjoittamaan itse uutta strategiaa. Prosessi saattaa olla jopa tärkeämpi kuin lopputulos, kun paikalliset toimijat sitoutuvat sen taakse.

- Toiminnan vaikuttavuuden mittaaminen on ylipäätään haasteellinen ja vaikea tehtävä. Kysymys on pitkistä prosesseista ja mittarit ovat usein enemmänkin kvalitatiivisia kuin kvantitiivisia. Meillä puhutaan viidestä tuloskorista, joita kaikkia ei tarvita välttämättä aina yhdessä prosessissa. Ne ovat luottamuksen rakentaminen, koko yhteiskunnan tuki, ihmisten osaamisen kehittäminen, avoimet tiedonkulun kanavat ja lopuksi konkreettiset suositukset siitä, mitä pitäisi tehdä.

CMI:n työ on perusluonteeltaan konfliktien ehkäisyä ja ratkaisua rauhanomaisin keinoin. Se on rauhanvälittäjien ja rauhanprosessien tukemista eri tavoin, mutta myös dialogia ja enenevässä määrin tuen antamista paikallisille toimijoille.

- Rauhantekijä ei ole todellakaan aina ulkopuolinen, vaan paikallisilla toimijoilla eli yleensä hallituksilla on omassa maassaan mandaatti huolehtia siitä, että konfliktit pystytään ehkäisemään. Sitä työtä varten tarvitaan erilaisia tukitoimia. Ne voivat olla tukea rauhanprosessitietouden kehittämisessä tai kasvattamisessa tai sitten joidenkin tiettyjen erikoisalojen avaamisessa. Kysymykseen voivat tulla esimerkiksi perustuslakiprosessit tai sitten naisten asemaan tai luonnonvarojen hallintaan liittyvät asiat, Talvitie listaa.

Martti Ahtisaaren keskeinen kysymys

Kaiken alkuna rauhanprosessissa Tuija Talvitie mainitsee konfliktianalyysin tekemisen. Siinä vaiheessa ollaan aina yhteydessä keskeisiin toimijoihin eli niin paikalliseen hallintoon, naapurimaihin kuin alueellisiin organisaatioihinkin.

- Mukana on yleensä myös kansainvälisiä valtapelureita, joilla kaikilla on jonkinlainen intressi konfliktiin. Yhteistyötä tarvitaan hyvin erilaisten toimijoiden kanssa. Nykyään konfliktit ovat niin monimutkaisia, että yksi toimija ei riitä niitä ratkaisemaan tai ehkäisemään. Konfliktianalyysi auttaa ymmärtämään, keitä toimijoita on ylipäätään mukana, eikä se välttämättä ole mikään yksinkertainen harjoitus, tietää Talvitie.

- Presidentti Ahtisaarella on kuolematon lause ”Haluatko voittaa, vai haluatko rauhaa”. Tämä on ihan keskeinen kysymys, kun ollaan tekemisissä valtapelureiden kanssa. Syyria on tästä loistava esimerkki. Näyttäkää minulle ne toimijat, jotka ihan oikeasti haluavat sinne rauhaa. Kansa toki haluaa, mutta haluavatko muut. Siellä on laskettu olevan mukana yli 2 000 toimijaa, hän ihmettelee.

Syyrian tilanteen Tuija Talvitie nostaa häpeälliseksi esimerkiksi siitä, miten asioita voidaan hoitaa huonosti. Rauhanvälittäjiä ei ole haluttu kutsua paikalle ja jos tai kun se joskus tehdään, on jo liian myöhäistä.

- Kun suuri osa porukasta on jo menetetty ja rahat ovat loppuneet, aletaan vasta miettiä, olisiko konfliktin voinut ratkaista jollain muullakin tavalla. Donald Trumpin valinnan jälkeen näytti hetken siltä, että neuvotteluille voisi olla mahdollisuus, mutta kaasu- ja raketti-iskujen jälkeen sekin pieni tila oli syöty.

 

Konfliktit maksavat 750 miljardia vuodessa

750 miljardia euroa. Se on rahamäärä, jonka väkivaltaiset konfliktit vuodessa globaalisti maksavat. Tästä summasta rauhanrakennukseen, rauhanomaiseen konfliktin ehkäisyyn ja konfliktien ratkaisuun käytetään kaksi prosenttia.

- Vuosikymmenten ajan kerätyn tutkimustiedon mukaan jopa 43 prosenttia terroristisesta toiminnasta päättyy neuvottelujen ja poliittisen prosessin kautta ja sama suunta pätee myös muihin konflikteihin. Kun tähän lisää paikallisen poliisi- ja tiedustelutoiminnan tehon, on prosenttiluku jo yli 80, Tuija Talvitie tietää.

- Kymmenessä prosentissa tapauksista terroristit kokevat, että he ovat saaneet asiansa läpi ja toiminta loppuu merkityksettömänä. Vain seitsemässä prosentissa tapauksissa ratkaisu on löytynyt kansainvälisen sotilaallisen intervention kautta, mutta siitä huolimatta paukut pistetään sanan täydessä merkityksessä juuri tähän. Ihmiset haluavat, että terroristit ja murhamiehet tapetaan, jatkaa Talvitie.

Työt eivät lopu, rahasta pelkoa

CMI:n toiminnanjohtaja sanoo sarkastisesti, ettei hänen johtamaltaan toimistolta lopu ainakaan työ, mutta toiminnan mahdollistavan julkisen rahan loppumista hän myöntää pelkäävänsä.

- En puhu pelkästään CMI:stä, vaan ylipäätään ennakoivasta ja ehkäisevästä toiminnasta, joka säästäisi niin ihmishenkiä kuin rahaakin. Nyt tarvitaan viisasta politiikkaa.

CMI:n noin seitsemän miljoonan euron budjetista puolet tulee Suomen valtiolta ulkoministeriön rahoituksen kautta. Istuvan hallituksen aloittaessa tukea leikattiin 40 prosentilla pikaisella aikataululla.

- Vajaat 15 prosenttia tulee yksityisiltä tahoilta ja loput muilta valtioilta sekä EU:lta. Tällä hetkellä meidän tukijoitamme ovat Suomen lisäksi Sveitsi, Irlanti, Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Saksa. Eri maista tulevilla rahoillakin on eroa, suomalainen raha on kaikkein neutraaleinta, mutta vastaavasti esimerkiksi amerikkalaista rahaa voisi käyttää vain hyvin harvoissa paikoissa, Talvitie vertaa.

- Yksityinen rahoitus on sellaista, joka mahdollistaa myös poliittisesti hyvin sensitiivisissä tilanteissa toimimisen. Joskus on niin, että minkään valtion raha ei ole välttämättä tervetullutta, painottaa Talvitie.

Henkilöstöä CMI:n palveluksessa oli haastattelupäivänä tarkalleen 72, heistä reilu puolet tulee Suomesta. Eri kansalaisuuksia on mukana 17.

- Tällaisen työn ongelma on se, että alan ammattilaisia on harvassa. Tästä syystä kaikki rekrytoinnit tehdään kansainvälisesti, kertoo toiminnanjohtaja.

 

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

 

Teemamatkat

 

Rauhanturvaaja

Rauhanturvaaja 4/17

Thumbnail Tänä päivänä jo runsas puoli tusinaa suomalaista on käynyt Virtasen jalanjäljillä kaikissa maailman maissa. Elettiin vuotta 1988, kun toimittaja...
Thumbnail Missä kriisi – siellä Virtanen Maastopukuinen toimittaja Virtanen Kyproksella suomalaisten rauhanturvaajien kanssa. Hiusmuodin perusteella ei...
Lue lisää:Rauhanturvaaja 4/17  

Arkisto

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa