Rauhanturvaaja

Arkisto

Kaikki palvelut saa nyt yhdestä putkesta

valtiokonttori

Jyri Tapper (vas.), Netta Kokko ja Janne Leinonen helsinkiläisessä kulttuurimaisemassa.

 

Valtiokonttorilla ylilääkäri Janne Leinosen, palvelupäällikkö Netta Kokon ja vakuutusjohtaja Jyri Tapperin seurassa vietetty iltapäivän kahvihetki palautti konkreettisesti tämän jutun kirjoittajan mieleen ajan, jolloin Valtiokonttorin nimi oli rauhanturvaajille kirosanan synonyymi. Kahviseurassa nyökkäiltiin, tunne ei ollut heillekään tuntematon.

- Olemme osallistuneet nyt parin vuoden ajan kriisinhallintatehtäviin lähtevien koulutustilaisuuksiin Porin prikaatissa ja alku oli kieltämättä katastrofi. Lähtijät eivät suostuneet ymmärtämään, että olemme samalla puolella, Kokko myöntää.

- Nyt yhteistyö on selvästi eri luokkaa, kiitos pitkälti Säkylän päässä toimivan kansainvälisten asioiden sosiaalikuraattori Dina Varjamon. Lisäksi olemme ottaneet koko ajan oppia saamastamme palautteesta ja toimintaa on kehitetty myös täällä omassa päässä, jatkaa Kokko.

Varjamo kertoi Rauhanturvaaja-lehden haastattelussa, että käynti Libanonissa suomalaisten rauhanturvaajien työhön tutustumassa avasi hänen silmiään ja samanlaisia kokemuksia on myös Valtiokonttorissa.

- Puolustusvoimien entinen henkilöstöpäällikkö Sakari Honkamaa esitti kutsun Afganistaniin ja se matka herätti lopullisesti huomaamaan, että asiat eivät ole kohdallaan. Siellä tapahtui paljon erilaisia onnettomuuksia ja joku niiden korvaamisessa tuntui mättävän. Kaikki olivat kuitenkin terveitä sinne lähtiessään, muistaa Leinonen.

- Afganistanissa näki systeemin kokonaisuudessaan ja mieleen tuli myös posttraumaattisten ongelmien potentiaalisuus. Siellä oli paljon sellaista, mikä voi palautua mieleen, vaikka mitään konkreettista ei tapahdukaan, Leinonen miettii.

Sittemmin Valtiokonttorin väellä on ollut mahdollisuus tutustua rauhanturvaajien työhön myös Libanonissa ja Irakissa.

- Tajusimme, että tapaturmalaki ei kata läheskään kaikkea. Pelisääntöjä haluttiin muuttaa yhdessä niin, että ne toimivat. Nyt lähtijät myös tietävät paremmin, mikä on heidän turvansa. Ihmisen on tärkeä tietää, että hänestä pidetään huolta, jos jotakin sattuu, myöntää Tapper.

- Nykyisin rauhanturvatehtävissä vammautunut saa kaikki palvelut yhdestä putkesta, Tapper painottaa.

Ylilääkäri Janne Leinosen mukaan yli 90 prosenttia rauhanturvaajilta tulevista hakemuksista korvataan ja hakemusten käsittelyä on myös nopeutettu.

- Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta tuli voimaan 1.1.2017. Laki antaa mahdollisuuden korvata lievempiäkin vammoja ja psyykkisiinkin ongelmiin, kuten esimerkiksi masennukseen saa apua myös takautuvasti Kaikki käsitellään anonyymina, joten ongelmista kertominen ei vaikuta mahdollisiin tuleviin lähtöihin, muistuttaa Leinonen.

- Me olemme sikäli hyvässä asemassa, että korvaussummien määrää ei ole budjetoitu. Käytössä on arviomäärä, josta maksetaan se, mitä pitääkin maksaa, sanoo puolestaan Jyri Tapper.

Valtiokonttorilla oli tarjottavana myös uutinen eli kuntoutujan urapolun auttaminen yhdessä uuden toimijan eli henkilöstöpalveluyritys Military Workin kanssa.

- Tämän työn parhaita hedelmiä on se, että näkee jonkun vammautuneen pääsevän uudelleen työelämään kiinni. Onnistumistarinat ovat aina hienoja tarinoita, Janne Leinonen tiivistää.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

 

Rauhanturvaaja

Arkisto

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa