Rauhanturvaaja

Arkisto

Ritamäen rahastosta avustuksia matkoille

Otto RitamäkiSinibarettiveli Otto Ritamäki on tammikuun 31. päivänä 1986 allekirjoittamassaan testamentissa lahjoittanut omistamansa SYP:n ja KOP:n osakkeet Suomen Sinibarettiliitolle. Testamenttimääräyksen mukaan osakkeista on muodostettu liitolle erillinen omakatteinen Majuri Otto Ritamäen muistorahasto (MORR). Sinibarettiliiton hallitus on vahvistanut menettelytavat testamentin tarkoituksen toteuttamiseksi.

Osakkeet ovat nykyisin Nordea Pankin osakkeita, joita Rauhanturvaajaliitto on vuonna 2009 hankkinut uusmerkintänä lisää.

Osakkeiden arvo on 31.12.2017 liiton tilinpäätöksen mukaan ollut 38 439,71 euroa. Osinkotuottoja on viime vuonna saatu 3 851,90 euroa.

MORR:n sääntöjen mukaan avustuksia myönnetään seuraavasti:

Päätöksen varojen myöntämisestä liiton jäsenyhdistyksen jäsenelle tekee asianomaisen yhdistyksen esityksestä liiton hallitus kuultuaan sitä ennen työvaliokuntaa.

Esitysten täytyy tulla liiton käsittelyyn niin, että ne on mahdollista käsitellä ensin työvaliokunnassa ja sitten hallituksessa. Katso liiton toimielinten kokousaikataulu toimintasuunnitelmasta 2018.

Varoja myönnetään Otto Ritamäen testamentin mukaisesti sellaisiin järjestettyihin ryhmämatkoihin osallistumista varten, jotka tehdään entisille palveluspaikoille taikka kansainvälisiin veljeskokouksiin.

Testamentin nimenomaisen määräyksen perusteella avustus voi koskea vain järjestettyihin matkoihin osallistumista. Näitä ovat liiton nimissä järjestettävät Rauhanturvaajalehden lukijamatkat. Muissakin tapauksissa kyseessä täytyy olla järjestetty ryhmämatka, jonka tarkoituksena on vierailla entisillä palveluspaikoilla tai osallistua kansainvälisiin veljeskokouksiin. Niin sanottua omatoimimatkailua ei voida tukea.

Varojen myöntämisen edellytyksenä on, että avustuksen hakija on liiton jäsenyhdistyksen aktiivinen jäsen ja lisäksi vähävarainen.
Jäsenyhdistyksen anomuksessa on esitettävä kohdassa 3 mainittu selvitys.

Jäsenyhdistyksen jäsenen aktiivisuus arvioidaan hakemuskohtaisesti. Minimivaatimuksena on osallistuminen vähintään jäsenyhdistyksen toimintaan muutenkin kuin jäsenmaksun maksavana rivijäsenenä. Myös vähävaraisuus edellyttää tapauskohtaista harkintaa. Hakemuksessa tulee esittää selvitykset perusteluineen.

Mikäli edellä mainittuja matkoja ei jonakin vuonna tehdä, voidaan sellaisen vuoden vuosituotto poikkeuksellisesti osaksi tai kokonaan käyttää liiton hallituksen harkinnan mukaan osaksi tai kokonaankin minkä tahansa liiton elintärkeän rahantarpeen tyydyttämiseksi.

Testamentin nimenomaisen määräyksen mukaan vain rahaston vuotuinen osinkotuotto (enintään saatujen osinkojen määrä vähennettynä lähdeverolla) jaetaan vuosittaisina avustuksina. Aikaisempien vuosien käyttämättä jääneitä osinkotuottoja ei voida käyttää tulevien vuosien matkojen avustuksiin. Jos jonakin vuonna Nordea ei jaa osinkoja, silloin avustuksiakaan ei voida myöntää.

Jos jonakin vuonna liiton matkoja ei järjestetä tai muitakaan sääntöjen mukaisia matkoja tehdä, liiton hallitus voi päättää kyseisen vuoden osinkotuoton käytöstä testamentin tarkoituksen mukaisella tavalla. Kyse on kuitenkin aina poikkeuksellisesta tuoton käytöstä.

MORR:n pääoma on testamentin mukaan säilytettävä eli osakkeiden myynti tai muu luovuttaminen ei ole mahdollista.

Avustuksen saamisen ehtona on, että saaja esittää selvityksen avustuksen käytöstä anottuun tarkoitukseen. Ellei selvitystä saada, voidaan avustus periä saajalta takaisin.
Avustuksen saajan on esitettävä liiton hallituksen päätöksen mukaisella tavalla ja määräajassa selvitys avustuksen käytöstä. Muussa tapauksessa liitto voi periä maksetun avustuksen takaisin.

Liiton hallitus on hyväksynyt MORR:sta maksettavia avustuksia yleisimmillään noin 600 euroa hakijaa kohti. Myös matkalle osallistuvan henkilökohtaisen avustajan kustannuksia voidaan korvata. Suomalaisen rauhanturvaamisen juhlavuonna 2016 liiton hallituksen päätöksellä maksettiin juhlallisuuksien järjestämisestä aiheutuneita poikkeuksellisia kustannuksia.

 


Juha Jalkanen, johtava lakimies

Kuka Otto Ritamäki?

Otto Emil Ritamäki syntyi 2.7.1920 Pirkkalassa ja kuoli 10.6.2001. Hän toimi Suomalaisen valvontajoukon oikeusupseerina Kyproksella eri aikoina 1966-72 ja Suezilla 1973-74 sekä UNEF 2:n kansainvälisessä esikunnassa Egyptissä Military Police Legal Adviserina (Provost Marshall) 1974-77. Hän oli myös reservin sotilasarvoltaan majuri.

Siviilissä Otto Ritamäki teki uran Nokian kaupungin verojohtajana, josta hän oli virkavapaalla rauhanturvatehtävissä yhteensä viitisen vuotta. Lähtiessään ensimmäiseen missioonsa hän oli jo 45-vuotias ja kunnioitettava Sotiemme veteraani. Hän palveli upseerina jatkosodassa muun muassa Rukajärvellä.

Otto Ritamäelle on myönnetty Kypros-mitali 1966 ja Suez-mitali 1974. Lakimiesmatrikkelin mukaan hän harrasti sinibaretti-, sotaveteraani- ja reserviläistoiminnan lisäksi kotiseututyötä ja dendrologiaa.

”Vaitterien vaitteri”

Hannu Leväsen 1995 tekemä haastattelu oli otsikoitu "Sinibarettien grand old man. Puutarhan Herra Otto Ritamäki". Sota-aikaa Otto on Sinibaretti-lehden numerossa 5/98 muistellut otsikolla "Olinhan siellä minäkin". Oton täyttäessä 80 vuotta hänestä tehty juttu oli otsikoitu kuten väliotsikko. Raimo Nevasuo, edeltäjäni liiton johtavana lakimiehenä, seurasi Ottoa aikanaan oikeusupseerina Suezilla. Hän kirjoitti lehteen 6/01 artikkelin, johon seuraava lyhennelmä perustuu:

”Tuhansissa on laskettava niiden suomalaisten määrä, jotka palvelivat Oton toimikausina. Otto on kertonut, että hänen edeltäjänsä kertoi leikkisästi tulevista tehtävistä siihen tapaan, ettei Kyproksella tarvitse kuin ryypätä ja pelata korttia. Kumpikaan ei Ottoa kiinnostanut, mutta siitä huolimatta hän pestautui. Perjantaina kysyttiin halukkuutta tehtävään ja jo maanantaina hän oli Santahaminassa.

Loppuvuodesta 1973, kun joukkoja koottiin Suezille, Otto oli jo kiiruhtanut Niinisaloon ja rekrytoinut itsensä paikan päällä. Silloinen YK-toimiston päällikkö Hannu Sinivuori taisi myöhemmin sanoa, etteivät viitsineet niin vanhaa miestä lähettää kotiin.

Otto oli koulussa lukenut saksaa mutta kehitti itselleen hyvän englannin taidon, joka mahdollisti työskentelyn kansainvälisessä esikunnassa. Hän oli kaikessa järjestyksen mies ja esikunnan paikallisen henkilökunnan suosiossa. Oton kannanotot olivat vakaita ja huumorilla höystettyjä, mikä ei YK-lakimiehelle ole lainkaan huono ominaisuus. Hänellä oli arvovaltaa, mikä sekään ei ole pahitteeksi.

Tehtävien vaihdosta Suezilla jäi mieleen, että siihen riitti pullollinen Stella-olutta. Toinen neuvo oli, että miinoja on aina ja joka paikassa. Miinavaroitus toteutui valitettavasti 1974, jolloin kaksi kuoli ja kuusi haavoittui. Otto nuhteli, sodan kokeneena, paikalla ollutta luutnanttia, joka osoitti lyhintä, raivaamatonta reittiä paikalle. Menettely saattoi säästää enemmiltä tappioilta.

Otolla ei ollut perhettä, ja sen vuoksi hän oli vapaa matkustelemaan. Hän matkustikin paljon. Matkat hän teki mielellään palvelustovereiden kanssa. Oton tekemä testamentti on osoitus avarakatseisuudesta.

Viimeiset elinpäivänsä Otto sairasteli. Onnitellessamme Leväsen kanssa puhelimitse Oton täyttäessä 80 vuotta hän sanoi suorasukaiseen tapaansa, että peli on pelattu kuitenkin selvästi piristyen vanhojen YK-aikojen muistelusta. Otto Ritamäen elämän peliaika liittyy arvokkaalla tavalla rauhanturvaamisen historiaan. Majuri Otto Ritamäen muistorahasto karttuu ja elää toivottavasti kauan. Nuoremmankin rauhanturvaajasukupolven lienee mielenkiintoista tietää virallisen elämäkerran takaa vaikkapa edellä mainitut vähäiset inhimilliset välähdykset.”

Otto Ritamäki oli Pirkanmaan Sinibarettien kunniajäsen.

Rauhanturvaaja

Arkisto

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa