Rauhanturvaaja

Arkisto

Suomalainen rauhanturvaaja tunnetaan ammattitaidosta

Juha Sipilä

Suomalaiset rauhanturvaajat esittelevät työtään ja varusteitaan pääministeri Juha Sipilälle Libanonissa 2015. (Päivi Paasikoski)

 

Suomalaiset ovat osallistuneet rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan jo yli 60 vuoden ajan. Suomessa on lähes 50 000 entistä rauhanturvaajaa. Miten luonnehtisitte tätä historiaa? Ovatko suomalaiset onnistuneet?

- Suomella on pitkä ja kunnioitettava historia rauhanturvaamisessa ja kriisinhallinnassa. Suomen osallistuminen tunnetaan laajasti maailmalla ja Suomi saa yhä edelleen kiitosta osallistumisestaan operaatioihin eri puolilla maailmaa menneiden vuosikymmenten aikana. Suomi ja suomalaissotilaat tunnetaan korkeasta ammattitaidosta.

- On tärkeää, että Suomi on osallistunut laaja-alaisesti erityyppisiin operaatioihin ja tehtäviin, niin YK:n, EU:n kuin Naton toimeenpanemissa operaatioissa sekä maaryhmäoperaatioissa. Osallistuminen on palvellut Suomen kansainvälisiä suhteita ja osoittanut Suomen halua osallistua kansainvälisten ongelmien ratkaisuun.

- Omalla toiminnallaan jokainen operaatioissa palvellut ja palveleva suomalaissotilas on osaltaan toteuttamassa suomalaista ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Rauhanturvaaminen on aina nauttinut suurta arvostusta Suomessa, mikä on luonut hyvän pohjan myös nykyiselle osallistumiselle.

Suomi kuuluu maihin, jotka kantavat osaltaan kansainvälistä vastuuta muun muassa osallistumalla kriisinhallintaan ja rauhanturvaamiseen. Millaisena näette tämän toiminnan merkityksen Suomelle osana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa?

- Osallistuminen kriisinhallintaan on tärkeä osa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Oikeastaan osallistuminen on Suomen kaltaisen vauraan länsimaan velvollisuus. Osallistuminen on osoitus vastuunkannosta ja halusta osallistua kansainvälisten ongelmien ratkaisuun. Kriisinhallintaosallistuminen on samalla yksi tapa vahvistaa kansainväliseen oikeuteen perustuvaa sääntöpohjaista järjestelmää.

- Tuloksellinen kriisinhallinta tukee ja parantaa myös suomalaisten turvallisuutta ja ehkäisee uhkia omassa maassamme. Samalla kriisinhallinnalla voidaan parantaa kohdemaiden yhteiskuntien toimivuutta ja ihmisten elämää. Näin kriisinhallinnassa yhdistyvät sekä Suomen oma etu että pyrkimys oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseen. Auttamalla ja osallistumalla voi olettaa saavansa itsekin apua sitä tarvittaessa.

Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on yksi puolustusvoimien lakisääteisistä tehtävistä. Millaisia vaikutuksia osallistumisella on? Onko osallistuminen pois kotimaan puolustuksesta vai vahvistaako se sitä?

Kriisinhallintaosallistuminen vahvistaa kotimaan puolustusta ja lisää Suomen turvallisuutta, myös laajemman turvallisuuden näkökulmasta. Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan on luonteva tapa osallistua taakanjakamiseen ja kriisien ratkaisuun. Kun osallistumisesta päätetään, yhtenä arvioitavana tekijänä on se, millä tavalla osallistuminen hyödyttää kotimaan puolustusta. Sotilaallinen kriisinhallinta kehittää puolustusvoimien suorituskykyjä ja valmiuksia. Kriisinhallintaoperaatioita käytetään puolustusvoimien suorituskykyjen testaamiseen vaativissa olosuhteissa.

- Suomen puolustuskyvyn kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että Suomi osallistuu vähintään yhteen suureen operaatioon kerrallaan. Pataljoonan komentorakenteen käyttäminen operaatiossa antaa arvokasta käytännön kokemusta suurempien kokonaisuuksien johtamisesta. Osallistumisella voidaan myös kouluttaa ja kehittää suomalaista osaamista, mikä ylläpitää reserviläisten toimintavalmiutta. Operaatioihin osallistuminen parantaa kykyämme toimia yhdessä tärkeimpien kumppanimaittemme kanssa. Operaatioissa tehtävä yhteistyö eri kumppaneiden kanssa muokkaa osaltaan kuvaa Suomesta aktiivisena ja vastuullisena turvallisuustoimijana.

Miten määrittelisitte Suomen kansainvälisen aseman ja turvallisuuden tärkeimmät osatekijät tulevaisuuden toimintaympäristössä?

- Suomi on vauras läntinen valtio ja EU:n jäsen. Valitettavasti viimeisen neljän vuoden aikana Itämeren alueen turvallisuus osana laajempaa Euroopan turvallisuutta on heikentynyt. Suomelle on tärkeää olla turvallisuudentuottaja itselleen sekä alueellisesti ja laajemminkin. Tärkeitä keinoja ovat kansalliset toimenpiteet alkaen Suomen kansallisesta puolustuksesta huolehtimisesta kansainväliseen turvallisuusyhteistyöhön sekä eurooppalaisen ja transatlanttisen yhtenäisyyden ja solidaarisuuden lisäämiseen.

- Euroopan unioni on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin toimintakehys ja tärkeä turvallisuusyhteisö. Myös Pohjoismaisen yhteistyön merkitys on Suomelle ja Suomen turvallisuudelle keskeinen. Suomelle on tärkeää jatkossakin sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen ylläpitäminen ja toimivien keskusteluvälien ylläpitäminen myös Venäjän kanssa.

Suomen puolustuksen kivijalkana on aina ollut vahva maanpuolustustahto. Miten reservin ja kansalaisten vahva tuki maanpuolustukselle varmistetaan tulevaisuudessa, kun sota alkaa olla nykysukupolville hyvin kaukainen asia luetusta historiasta?

- Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) on selvittänyt tutkimuksessaan kansalaisten puolustustahtoa vuodesta 1970 lähtien. Suomalaisten maanpuolustustahto on ollut perinteisesti vahva, ja viime vuosien aikana se on ollut yli 70 %. Viime vuoden kyselyssä maanpuolustustahto oli 72 %. MTS:n kyselyssä tiedustellaan "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?"

- Maanpuolustustahtoon vaikuttaa Suomessa varmasti yleinen asevelvollisuus ja varusmiespalvelus. Myös Suomen lähiympäristössä tapahtuvat muutokset heijastuvat kansalaisten näkemyksiin. Esimerkiksi Ukrainan kriisi nosti kansalaisten maanpuolustustahtoa. Myös osallistuminen kriisinhallintaan lisää maanpuolustustahtoa.

Oletteko pääministerinä käynyt tarkastamassa suomalaisten rauhanturvaajien toimintaa jossain operaatiossa? Jos olette, millainen vaikutelma jäi?

- Kävin Viron kollegani kanssa tarkastamassa rauhanturvajoukkomme toiminnan UNIFIL-operaatiossa Libanonissa kesällä 2015. Näkemäni perusteella kriisinhallintajoukkomme osaa tehtävänsä, sitä arvostetaan laajasti ja yhteistyö virolaisten ja irlantilaisten kollegoiden kanssa sujui hyvin. Tämän jälkeenhän olemme osallistuneet lisäksi komppanialla UNIFIL-operaation ranskalaispataljoonan toimintaan, josta siitäkin olen kuullut pelkästään myönteisiä arvioita.

Millaisena näette YK:n roolin kansainvälisen turvallisuuden toimijana? Millaisia haasteita näette YK:n toiminnassa? Onko turvallisuusneuvoston kokoonpano pysyvien jäsenten osalta mielestänne ajan tasalla?

- YK on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden näkökulmasta Suomelle merkittävä globaali yhteistyöfoorumi. YK:n toiminnassa tärkeänä yleisenä lähtökohtana on rauhan ja turvallisuuden, ihmisoikeuksien sekä kehityksen välisen yhteyden vahvistaminen. Järjestön kehittämisessä on olennaista kokonaisvaltainen lähestymistapa, missä konfliktien ennaltaehkäisy, kriisinhallinta ja rauhanrakentaminen sekä kehityspolitiikka kytkeytyvät toisiinsa. Suomi tukee pääsihteeri Antonio Guterresin uudistusaloitteita, joiden tavoitteena on tehostaa YK:n toimintaa ja yhtenäisyyttä. Kannatamme erityisesti konfliktien ennaltaehkäisyä ja rauhanvälityksen vahvistamista YK:ssa.

- YK on tärkeä kansainvälisen oikeuden lähde; YK:n turvallisuusneuvosto on taho, joka pääsääntöisesti antaa mandaatin siihen sotilaalliseen kriisinhallintaan, johon Suomi osallistuu. YK:n rauhanturvaoperaatiot ovat kehittyneet vuosien varrella. Nykyään YK:n operaatiot ovat usein moniulotteisia operaatioita, joissa sotilasulottuvuuden lisäksi on poliisi- ja siviilikomponentteja, koulutusta, isäntämaan oikeusjärjestelmän tukemista ja muita yhteiskunnan vakauttamiseen liittyviä tehtäviä. Viime vuosina poliisikomponenttien tärkeys on korostunut yhä enemmän, koska poliisit ovat tärkeä linkki paikalliseen väestöön ja instituutioiden rakentamiseen. Myös Suomi on lisännyt poliisiosallistumista.

- Turvallisuusneuvosto on YK:n keskeinen toimielin rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä. Suomen näkökulmasta on tärkeää pyrkiä kehittämään turvallisuusneuvoston avoimuutta ja toimintakykyä kansainvälisten kriisien ratkaisemisessa sekä myös niiden ennaltaehkäisyssä. Suomi on tukenut tämän mukaisesti pyrkimyksiä turvallisuusneuvoston uudistamiseksi ja suhtautunut myönteisesti myös neuvoston pysyvien jäsenten määrän lisäämiseen, kuitenkin ilman veto-oikeuden laajentamista.

Kansallinen kriisinhallinnan veteraaniohjelma ohjaa kriisinhallintaveteraanien jälkihoitoa. Uusi kriisinhallinnan tapaturmalaki on ollut nyt toista vuotta voimassa. Viranomaisten ja liiton yhteisenä tavoitteena on, että kaikki kotiutuneet kykenevät jatkamaan hyvää elämää työkykyisinä veronmaksajina. Miten ajattelette jälkihoidon tarpeesta ja tilasta?

- Kriisinhallintaa koskevassa tapaturmalaissa otetaan aiempaa kattavammin huomioon ne erityiset olosuhteet, jotka lisäävät sairastumisen ja vammautumisen riskiä tai voivat johtaa aiemman vamman pahenemiseen. Myös siviilikriisinhallinnan tehtävissä olevat sekä tehtäviin johtava koulutus- ja harjoitusaika kuuluu nyt saman lain piiriin.

- Kriisinhallintatehtäviin osallistuneella on palveluksen päätyttyä oikeus psyykkiseen tukeen tai hoitoon kuntoutuksena vuoden ajan. Uusi laki ei kuitenkaan yksistään riitä korjaamaan kaikkia puutteita. Tulee uusia tehtäviä, toimintaolosuhteita ja uhkia, joihin emme ole osanneet varautua. Eri toimijoiden välillä tarvitaan jatkossakin yhteistyötä ja kykyä vastata aiempaa nopeammin uusiin tarpeisiin. Puolustusministeriö, Valtiokonttori ja Pääesikunta tulevat yhteistyössä seuraamaan uuden lain toimivuutta ja mahdollisia uusia kehitystarpeita.

- Rahalliset korvaukset ja hyväkään hoito eivät kuitenkaan voi korvata kumppanuutta ja vertaistukea, jota kriisinhallintatehtävissä palvelleet voivat toisilleen antaa. Tämäkin on syytä pitää aina mielessä.

Viime aikoina on taas keskusteltu EU:n puolustusyhteistyön syventämisestä. Millaisia mahdollisuuksia näette tässä yhteistyössä?

-EU:n puolustusyhteistyö on kehittynyt viimeisen puolentoista vuoden aikana enemmän kuin sitä ennen vuosikymmeniin. Suomi pitää yhteistyön syventämistä tärkeänä, se on yksi keino vahvistaa EU:n ja samalla Suomen turvallisuutta. EU:n puolustusyhteistyön syventäminen tuo konkreettista lisäarvoa jäsenmaiden, myös Suomen, suorituskyvyille. Meille on hyödyllistä kehittää suorituskykyjä yhdessä muiden kanssa, yksin emme pystyisi kaikkea toteuttamaan. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on yksi konkreettinen esimerkki meneillään olevasta yhteistyöstä.

- Näen, että nyt on tärkeää pitää etenemisvauhtia yllä ja panostaa konkreettisiin toimenpiteisiin. Suomi tulee jatkossakin olemaan aktiivinen puolustusyhteistyön edistämisessä. Meille on myös tärkeää varmistaa, että myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillämme on mahdollisuus hyötyä Euroopan puolustuksen kehittämisen näkymistä ja myös Euroopan komission lanseeraamasta Euroopan puolustusrahaston rahoituksesta.

Rauhanturvaajat tunnistavat tehokkaan tiedustelun merkityksen myös palvelusturvallisuudelle. Miltä tiedustelulakien käsittely ja eteneminen näyttää?
- Itse asiasta näyttäisi vallitsevan laaja poliittinen yksimielisyys. Hallitus on esittänyt tiedustelulakeihin liittyvän perustuslain muutoksen säätämistä kiireellisenä. Lait ovat nyt eduskunnan käsittelyssä ja on tärkeää, että niiden sisällöstä käydään asianmukainen keskustelu ja ne käyvät läpi normaalin valmistelun eduskunnan valiokunnissa. Pidän kuitenkin tärkeänä, että uusi tiedusteluvaliokunta voisi järjestäytyä heti vuoden 2019 alussa.

Onko lähipiirissänne sattumalta entisiä tai nykyisiä rauhanturvaajia?

Veljeni ja moni työtoveri yrittäjäajoilta sekä esimerkiksi ministerikollega Mika Lintilä ovat palvelleet YK-joukoissa. Kunnioitan kovasti palvelusta ja pidin sitä ehdottomasti plussana aikanaan palkatessani työntekijöitä yritykseen.

 

Kysymykset pääministerille: Paavo Kiljunen /Rauhanturvaaja-lehti



Pääministeri Sipilän terveiset 50-vuotiaalle

Rauhanturvaajaliitto ja -lehti saivat kiireisen pääministeri Juha Sipilän vastaamaan muutamiin ajankohtaisiin kysymyksiin Suomesta, isänmaan turvallisuudesta ja tietysti myös rauhanturvaamisesta. Tässä pääministerin terveiset tänä vuonna 50-vuotista toimintaansa juhlivalle liitolle.

- Liitto tekee tärkeää työtä Suomen rauhanturvaajien veteraani- ja maanpuolustusjärjestönä ja omalta osaltaan toiminnallaan tukee kansallista turvallisuutta ja myös ylläpitää suomalaisen rauhanturvaamisen kansainvälistä mainetta. Suomen sotilaallisen YK-rauhanturvaamisen historia on pitkä ja suomalaisten sotilaiden arvostus on maailmalla korkeaa. Meidät tunnetaan määrätietoisina ja ammattitaitoisina rauhanturvaajina, pääministeri tiivistää.

 

Rauhanturvaaja

Arkisto

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa