Rauhanturvaaja

Arkisto

Kokonaisvaltaisuus kriisinhallinnassa on tavoite. Määritelmiä ja painotuseroja eri toimijoiden välillä on, mutta kaukana ovat ajat jolloin ajateltiin, että on parempi olla yksin kuin huonossa seurassa. Parempaa integraatiota kuitenkin tarvitaan eri toimintavaiheiden sekä toimijoiden välille. Yhteistyön muodoista yksi on kriisinhallinnassa siviilien ja sotilaiden välillä. Tiivis yhteistyö siviilien ja sotilaiden välillä ei ole aina tarkoituksenmukaista, mutta usein on.

Suomi on strategisesti linjannut, että edistämme aktiivisesti sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan keskinäistä koordinaatiota ja yhteistyötä. Samaa viestitään ulos: EU:n sotilaallista ja siviilikriisinhallintaa koskevien strategioiden, rakenteiden, konseptien ja suorituskykyjen kehittämisessä tulee priorisoida siviili- ja sotilaallisten voimavarojen koordinoitua kehittämistä synergioita vahvistaen. Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) perustaminen tarjoaa tilaisuuden kehittää kriisitoimintojen välistä johdonmukaisuutta, koska EUH:lla on hyppysissään laaja keinovalikoima siviilien ja sotilaiden tekemästä kriisinhallinnasta humanitaariseen apuun ja kehitysyhteistyöhön.

Siviilien ja sotilaiden välisen yhteistyön parantaminen kriisinhallinnassa on selkeä strateginen tavoite niin Suomessa kuin Brysselissä. Haasteena tuntuu olevan, että on tulkitsijasta riippuvaista, mitä siviilien ja sotilaiden välisellä yhteistyöllä tarkoitetaan. Olemme ihmisiä ja melko hyviä kyseenalaistamaan itsemme ulkopuolisia asioita ja pitämään omaa toimintaamme lyömättömänä (tiukkaan juurtunut dikotomia siviili ja sotilaiden välillä). Huomionarvoista on myös, että siviilien ja sotilaiden välitila kriisinhallinnassa on häilyvämpi kuin esimerkiksi humanitaarisella puolella, jossa sotilaista puhutaan vasta viimeisenä oljenkortena. Strategiat vaativat kuitenkin vahvistusta tullakseen todeksi kenttätasolla.

Kriisinhallintakeskus (CMC Finland) ja Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus (FINCENT) perustivat marraskuussa 2008 Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskuksen, tehtävänään kehittää yhteistä kriisinhallintakoulutusta sekä edistää - nimensä mukaisesti - ymmärrystä kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta. Kymmenenvuotiaan Osaamiskeskuksen yhteistyötä ollaan tälläkin hetkellä syventämässä ja laajentamassa kenties muihin organisaatioihin Suomessa.

Siviili-sotilas -toimintojen kannalta olennaisia aktiviteetteja tehdään Osaamiskeskuksen puitteissa jo melko runsaasti. Osaamiskeskuksen vanhinta yhteistä, Integrated Crisis Management (ICM) -kurssia, on järjestetty jo vuodesta 2008 lähtien. Kurssinosallistujat, jotka edustavat sopivassa suhteessa siviilejä, poliiseja ja sotilaita, saavat kurssilla tietoa yhdessä tekemisen tärkeydestä sekä konkreettisia työkaluja yhdessä toimimisen muotoihin ja parempaan koordinaatioon.

Myös siviilikriisinhallinnan peruskurssi, joka toteutetaan nykyisin kaksi kertaa vuodessa, kantaa sisällään vahvasti Osaamiskeskuksen johtoajatusta. Kurssin osallistujat tulevat hyvin erilaisista taustoista ja kokonaisvaltainen ajattelu on tukevasti kurssin sisällöissä. Ehkä huomattavinta kuitenkin on, että kurssi toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sotilaiden kanssa siten, että Kriisinhallintakeskus järjestää kurssin samanaikaisesti FINCENTIN UNMEM (United Nationas Military Experts on Mission Course) -kurssin kanssa. Koulutuksen aikana kurssit kytketään toisiinsa ja siviili- ja sotilasosallistujat pääsevät harjoittelemaan yhteistoimintaa toistensa kanssa. Näin opitaan konkreettisesti toisista ja toisten mandaateista kentällä. Ei ole yllätys, että yhteisvoimin tehdyt kurssit ovat saaneet hyvää palautetta osallistujilta. 

Muista koulutustapahtumista tämän vuoden merkittävin on huhtikuussa järjestetty VIKING 2018 -harjoitus Ruotsissa (ja kahdeksassa muussa paikassa maailmassa). Yli 2000 osallistujaa vetävä harjoitus antaa eri toimijoille mahdollisuuden harjoitella yhteistoimintaa laajassa skenaarioharjoituksessa, jossa siviili- ja sotilastoimijat pelaavat mahdollisimman todenmukaisia rooleja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kriisinhallintakeskus ja FINCENT osallistuvat harjoitukseen jälleen kerran yhdessä.

Siviilien ja sotilaiden välinen yhteistyö näyttäytyy myös arjessa kentällä. Esimerkiksi Malissa MINUSMA-operaatiossa palvelee suomalaisia poliiseja ja sotilaita, ja vaikka YK-byrokratia ei välttämättä tue kokonaisten komponenttien välistä vuoropuhelua kovinkaan tehokkaasti, on yhteistyö ja tiedonvaihto silti jatkuvaa. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii vaikkapa puolustusvoimien kriisiharjoitus, jossa treenattiin suomalaisen poliisin evakuointia Timbuktusta.

Kriisinhallinnassa Suomi on suurempi kuin kentällä olevien asiantuntijoidensa summa. Meillä on pitkän kokemuksemme ja suhteellisten hyvien resurssiemme kautta vaikutusvaltaa edistää tärkeiksi ajamiamme asioita. Kun tähän yhdistetään samanmieliset Pohjoismaat sekä muutamat muut Euroopan maat ja organisaatiot, joiden kanssa yhteiseksi kokemiamme asioita on mahdollisuus tehdä, vaikutusmahdollisuudet suurenevat.

Suomessa siviili- ja sotilasyhteistyö luonnollista ja alueita on totuttu tarkastelemaan kokonaisuutena. Resurssien jaon suhteen kokonaisuutena tarkastelu voi kuitenkin hämärtää sen tosiasian, että siviili- ja sotilaspuolen toimijat eivät ole symmetrisesti resursoituja, vaan sotilaallisen kriisinhallinnan budjetti on huomattavasti suurempi. Voidaankin perustellusti kysyä, tulisiko myös kriisinhallinnan resursseja tarkastella kokonaisvaltaisesti, yhtenä kokonaisuutena? Koulutus ja koulutusyhteistyö siviilien ja sotilaiden välillä ovat merkittävässä roolissa kokonaisvaltaisuuden ymmärtämisessä kansallisesti. Yhteistyön kautta on mahdollisuus vaikuttaa myös kansainvälisesti. Kokonaisvaltaisuuden avainhenkilöt eivät välttämättä löydy virallisten hierarkioiden tärkeistä asemista vaan sieltä missä muutos reaalisesti tehdään - eli operaatioista. Nämä ihmiset kenties ovat osallistuneet tai tulevat osallistumaan koulutuksiimme ja heitä Suomella on mahdollisuus siviilien ja sotilaiden kesken kouluttaa runsaasti. Niin kauan kuin kriisinhallintaa tekevät ihmiset, ja heidän vaihtuvuutensa on suurta, on koulutustarve jatkuva.

 

Kriisinhallintakeskuksen työryhmä

 

Rauhanturvaaja

Arkisto

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa