Kokko ja PaanalaHannele Kokko, 30 vuotta, sairaanhoitaja, Oulu, vartiojääkäri ja toimistoaliupseeri KFOR 2006– 2007, sairaanhoitaja UNIFIL 2012–2013.

Simo Paanala, 25 vuotta, yksityispankkiiri Jyväskylä, vaununjohtaja ISAF 2012.

Hannele Kokko ja Simo Paanala ovat siinä mielessä esimerkillisiä nuoria rauhanturvaajia, että molemmat ovat lähteneet heti palveluksensa jälkeen mukaan myös yhdistystoimintaan. Hannele istuu Oulun Seudun ja Simo puolestaan Keski-Suomen Rauhanturvaajien hallituksessa.

– Toiminnan yhdistyksissä pitää olla sellaista, että nuoretkin innostuvat lähtemään mukaan. Nuoret saadaan kiinnostumaan kiinnostavan toiminnan kautta, ei siihen ole mitään oikopolkuja, Hannele ynnää.

– Rauhanturvaajat vertaisina -projekti on jo nyt järjestänyt paljon nuorille suunnattuja tapahtumia ja lisää on varmasti luvassa, hän tietää.

– Nuoret saa mukaan vain järjestämällä toimintaa, joka lähtee nuorista itsestään. Heille on annettava mahdollisuus verkostoitua ja rakentaa itse aktiviteetteja oman motivaation kautta, miettii puolestaan Simo.

– Jyväskylässäkin projekti on saanut paljon aikaiseksi. Tarjolla on ollut juuri sellaisia vapaa-ajan aktiviteetteja, joissa nuoret ovat muutenkin mukana, Simo jatkaa.

 

Nuoret saavat nuoret mukaan

Simo on ehtinyt olla jo muutaman kuukauden mukana vertaistuessa, mutta Hannele on vasta aloittelemassa toimintaa.

– Siitä lähdetään, että nuori toimija voi saada muitakin nuoria mukaan, tiivistää Simo.

Hannele Kokko ja Simo Paanala ovat molemmat lähteneet maailman rauhaa turvaamaan Porin Prikaatin valmiusjoukkokoulutus plakkarissa. Molemmat sanovat päättäneensä jo varusmiesaikanaan, että koulutuksen antia on päästävä soveltamaan myös käytännössä.

– Valmiusjoukkokoulutus antoi kansainvälisiin tehtäviin todella hyvät eväät. Kriisinhallintapalvelus oli sitten tavallaan kuin jatkumoa sille, mihin varusmiehinä jäätiin, Hannele miettii.

– Hyvin pitkälti samoja reittejä edettiin. Minä en ehtinyt olla lopulta kuin puolisen vuotta siviilissä ennen kuin kutsuttiin uudelleen koulutukseen, ynnää Simo.

Ystävät parasta vertaistukea

Kriisinhallintatehtävissä viettämänsä ajan parhaaksi anniksi Hannele nostaa empimättä ja päällimmäisenä ystävät, joita voi jo tässä vaiheessa nimittää elinikäisiksi.

– Ystävät ovat juuri sitä oikeaa vertaistukea. Parempaa ei voisi saada mistään koulutuksesta, eikä keneltäkään ulkopuoliselta, Hannele vannoo. – Tätäkin on helppo kompata. Rusketus lähtee, mutta ystävät eivät, heittää Simo.

– Ihan sama, mistä tulet ja kuka olet, niissä hommissa ollaan aina samalla viivalla. Sen kovempaa joukkuehenkeä en ole kokenut ikinä ja tuskin tulen ikinä kokemaankaan, Simo sanoo.

– Ensimmäinen keikka oli myös tervettä itsenäistymistä, vaikka olinkin jo ehtinyt muuttaa aiemmin pois kotoa. Kun lähdin sitten Kosovon jälkeen opiskelemaan sairaanhoitajaksi, niin tuntui, että olisin ollut vähintään kymmenen vuotta kaikki muita vanhempi, muistaa Hannele.

– Minulle aika Afganistanissa oli ennen kaikkea ison henkisen kasvun aikaa, Simo tilittää.

Saumatonta yhteishenkeä

Simo Paanala vakuuttaa tienneensä jo Afganistaniin lähtiessään, että edessä voi olla myös vaarallisia tilanteita.

– Hyvä koulutus ja hyvät varusteet yhdessä saumattoman yhteishengen kanssa helpottivat oloa kummasti. Partiokeikalle oli aina helppo lähteä, kun tiesi vieruskaverin tekevän kaikkensa minun hyväkseni. Hannele Kokon arki niin Kosovossa kuin Libanonissakin on ollut toinen, sillä työt ovat pitäneet hänet molemmissa paikoissa hyvin pitkälti leirin sisällä.

– Kahden vuoden jälkeenkin voin sanoa, että olo ei ollut kertaakaan turvaton, hän vakuuttaa.

Voimanostaja ja vapaaottelija

Sekä Hannelen että Simon vapaa-aika kotimaassa on kulkenut urheilun merkeissä. Molemmat sanovat suoraan, että lopullinen kipinä kovaan treenaamiseen on peräisin rauhanturva-ajalta.

– Aloitin voimaharjoittelun Kosovossa ja nyt toimin oman työni ohessa personal trainerina, voimanostossa kilpaileva Hannele paljastaa.

– Kosovon aikana juoksin myös elämäni ensimmäisen maratonin. Porukalla käytiin vetämässä homma maaliin Kyproksella, hän yllättää.

– Minun lajini on vapaaottelu, johon kimmoke tuli mistäs muualta kuin Afganistanista, kertoo puolestaan Simo.

Hannele Kokon ja Simo Paanalan kaltaisilta nuorilta on turha edes lähteä kysymään, kiinnostaisivatko kriisinhallintatehtävät vastakin. Vastaus tulee molemmilta kuin sen kuuluisan tykin suusta ja se on KYLLÄ.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa