Mika Raatikainen

Keväällä valitussa eduskunnassa istuu ennätysmäärä kansanedustajia, joilla on rauhanturvataustaa. Perussuomalaisten riveistä nelivuotiskaudelle valituista perinteisissä rauhanturvatehtävissä ovat toimineet Ari Jalonen, Mika Raatikainen ja Sampo Tempo ja Keskustasta puolestaan Mika Lintilä sekä paluun eduskuntaan tehnyt Markku Pakkanen.

Sekstetin täydentää Perussuomalaisten poliisikansanedustaja Veera Ruoho, joka on työskennellyt YK:n sininen baretti päässään siviilikriisinhallintatehtävissä Bosniassa, Libanonissa ja Sudanissa.

– Minun tieni ei olisi ollut ilman rauhanturvakokemusta sellainen, mikä se on ollut. Libanonissa 1986–87 vietetty aika opetti ymmärtämään minkä takia joku tekee jotakin, viimeistään se vapautti putkinäköisyydestä, yli kymmenen vuotta maailmalla työskennellyt Mika Raatikainen sanoo.

– Rauhanturvaaminen on järkevintä mahdollista kehitysyhteistyötä. Se on oikeanlaista auttamista, tehokasta rahankäyttöä ja ennalta ehkäisevää konkreettista työtä, josta ei saisi enää leikata. Meidän on syytä ymmärtää, että kriisimaissa mikään ei ole kunnossa ennen kuin turvallisuus on kunnossa, painottaa Raatikainen.

Ensimmäisen täyden nelivuotiskautensa kansanedustajana aloittanut – edellisellä kaudella hän nousi kesken kauden eduskuntaan, kun Jussi Halla- Aho valittiin europarlamenttiin – Mika Raatikainen linjaa, ettei Suomella ole varaa tinkiä enää sen enempää sisäisestä kuin ulkoisesta turvallisuudestaan. Raatikaisen mukaan jo nyt ollaan monessa mielessä äärirajoilla.

– Jos sisäinen ja ulkoinen turvallisuus eivät ole kunnossa, ei ole enää mitään muutakaan. Siinä tilanteessa ei millään ole enää väliä. Vihreiden ja vasemmistolaisten maailmaa syleilevä ideologia ei enää auta, kun ollaan riittävän syvällä, Raatikainen tiivistää. – Gazassakin päästiin Jasser Arafatin paluun jälkeen kunnolla alkuun vasta sen jälkeen, kun järjestys oli saatu ensin kuntoon, vuosina 1995-97 Gazassa YK:n apulaispääsihteerin tehtävissä työskennellyt poliisimies muistaa.

Poliisien määrä Euroopan pienin

Mika Raatikainen muistuttaa, että Suomessa on virassa 7 450 poliisia. Määrä on maailman pienin, kun se suhteutetaan väkilukuun. Eurooppalaisen keskiarvon mukaan poliiseja pitäisi olla yli 12 000.

– Norjassa ja Ruotsissa poliisien määrää on viime vuosina lisätty, mutta meillä sen sijaan vähennetty. Suomessa on jostain syystä vallalla sellainen ajatus, että tietokoneet ja peltitolpat hoitavat homman ihmisten puolesta, kansanedustaja ihmettelee. Raatikainen viittaa rauhanturvaajille tuttuihin rajalinjoihin sanoessaan, että poliisi toimii Suomessa ohuella sinisellä linjalla (Thin Blue Line).

– Totuus on, että meillä ei ole yhtään reserviä. Yhtään virkaa ei ole enää varaa vähentää. Tutkinta kärsii, kun poliisit täyttelevät muodollisia lappuja ja kirjaavat massarikollisuutta ylös, Raatikainen kritisoi.

Kitisijöiden tulisi lähteä rt -hommiin

Raatikainen korostaa, että lisäleikkauksia ei kestä myöskään puolustusvoimat.

– Meidän on toimittava ennen kuin edessä on Ruotsin kohtalo. Siellä on nyt herätty todellisuuteen ja asevelvollisuusjärjestelmää ollaan herättämässä uudelleen henkiin. Meillä on onneksi kuitenkin vielä erittäin vahva maanpuolustushenki ja 230 000 hyvin koulutettua ja varustettua miestä reservissä. Se on jo pelote, joka pistää hyökkäystä suunnittelevan miettimään toisenkin kerran.

- Eniten armeijan määrärahoja vastaan kitiseville tekisi hyvää lähteä rauhanturvaajiksi. Kukaan ei nimittäin halua enempää rauhaa kuin rauhanturvaaja, mutta he tietävät myös sen, että kaluston on oltava kunnossa, muistuttaa Raatikainen.

Reservin ylikersantti Mika Raatikainen sanoo olevansa valmis maksamaan vaikka lisää veroja, jotta asiat saataisiin kuntoon. Rahaa tarvitaankin, sillä edessä on isoja hankintoja erityisesti meri- ja ilmavoimissa.

– Hävittäjäkaluston uusiminen maksaa, mutta se saakin maksaa. Puolustuksen on oltava kunnossa ja uskottava, sen pitää olla pelote. Ilman sitä meitä ei ole kohta enää olemassa.

Tässä vaiheessa Raatikainen saa eteensä jo odottamansa kysymyksen Natosta.

– Pidetään ovet auki, mutta ei ryntäillä. Ihan ensimmäiseksi on hoidettava oma puolustus kuntoon, hän linjaa.

Persuilla on nyt näytön paikka

Raatikainen sanoo tietävänsä liiankin hyvin, että vasta tehtäväänsä asetetun porvarihallituksen eteen tulee vielä runsaasti kirpaisevia päätöksiä ja myös leikkauksia.

– Suomen talous on heikoilla, se on kiistämätön tosiasia. En kuitenkaan syytä tilanteesta sen enempää kokoomusta kuin demareitakaan, kysymys on paljon pitkäaikaisemmasta jutusta. Me olemme vaan tottuneet vähän liiankin hyvään. Kohti parempaa tulevaisuutta voisi lähteä vaikka nykyistä avustusviidakkoa raivaamalla, ehdottaa Raatikainen.

Perussuomalaisille hallitukseen lähteminen oli Mika Raatikaisen mukaan välttämättömyys. Ratkaisu tehtiin hänen mukaansa täysin tietoisina siitä, että jostain tulee varmasti lunta tupaan, kun annetut lupaukset katsotaan petetyiksi.

– Meillä on nyt näytön paikka. Se ei auta, että huudellaan vain nurkan takaa ja annetaan muiden kantaa vastuu. Kansa päättää sitten seuraavissa vaaleissa, olemmeko toimineet oikein.

Perussuomalaisten hallussa on hallituksessa myös puolustusvoimien tulevaisuutta ajatellen tärkeä puolustusministerin salkku. Mika Raatikainen sanoo empimättä, että Jussi Niinistö on juuri oikea mies sitä salkkua kantamaan.

– Niinistö on omalla vahvalla osaamisalueellaan. Isot pojat eivät tule hänelle sanelemaan, miten asiat pitäisi hoitaa, Raatikainen tietää.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa