Rauhanturvaaja

Rauhanturvaaja 3/17

Thumbnail Aiemmin YK-koulutuskeskuksena tunnetussa Puolustusvoimien kansainvälisessä keskuksessa FINCENT:ssä tehdään elokuussa historiaa, kun jo 1960-luvun...
Thumbnail Neljännesvuosisadan välein sotilasvaatteissa maailmalle Tarja Raappanan valinta Vuoden rauhanturvaajaksi julkistettiin Kansainvälisenä rauhanturvaajien...
Lue lisää:Rauhanturvaaja 3/17  

Arkisto

Neljännesvuosisadan välein sotilasvaatteissa maailmalle

Raappana

Tarja Raappanan valinta Vuoden rauhanturvaajaksi julkistettiin Kansainvälisenä rauhanturvaajien päivänä. Kuva Hietaniemen hautausmaalta.

Suomen Rauhanturvaajaliiton hallituksella ei ollut kovinkaan suuria vaikeuksia päätöksenteossa, kun etsittiin Vuoden rauhanturvaajaa vuosimallia 2017. Yksimielinen päätös kohdistui kotimaassa poliisina työskentelevään Tarja Raappanaan, joka kotiutui juuri sopivasti ennen valinnan julkistamista Gender Adviserin tehtävästä Afganistanin Resolute Support-operaatiosta.

- Olen lähtenyt maailmalle sotilaspuvussa kahdesti. Olin ensimmäisten suomalaisten naisten eli niin sanottujen Elisabethin Enkeleiden kanssa rauhanturvaajakoulutusjaksolla loppuvuodesta 1991 ja palvelin Golanilla 1992. Seuraava komennus oli Afganistaniin lähes neljännesvuosisata myöhemmin, Raappana tiivistää.

- En ole tehnyt urotöitä. Liiton tunnustus on tunnustus kaikille kriisinhallintatehtäviin ja siviilikriisinhallintatehtäviin osallistuneille naisille. Samalla se on tunnustus koko Suomen ammattitaitoiselle ja hyvähenkiselle osastolle Afganistanissa, kannustavalle tiimilleni erityisyksikössä, yhdenvertaisuusasiat sydämensä asiaksi ottaneelle Suomen Afganistanin suurlähettiläs Meskaselle tiimeineen ja minun ja muiden rauhanturvaajien perheille, Vuoden rauhanturvaaja painottaa.

Kansainvälisyys kiehtoi jo nuorena

Palataan ajassa vieläkin kauemmas taaksepäin. Tarja Raappanan tarinaa on nimittäin suorastaan pakko lähteä purkamaan hänen ensimmäisistä ulkomaille suuntautuneista seikkailuistaan lähtien.

- Olin 15-vuotias, kun lähdin ensimmäisen kerran Ruotsiin kesätöihin ja ehdin työskennellä myös Englannissa ja Ranskassa ennen kuin lähdin ylioppilastyttönä kulttuurivaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin. Sieltä matkani jatkui siirtolaiseksi Vancouveriin Kanadaan, Raappana kertoo.

- Vanhempani kuitenkin vaativat, että minun pitää palata Suomeen ja hankkia ammatti. Ajattelin siinä vaiheessa, että poliisikoulutuksen voisi viedä läpi suhteellisen nopeasti, siitä voisi olla hyötyä maailmalla ja lisäksi opiskelu ei vaatisi massiivista opintolainaa, hän jatkaa.

Impulssin rauhanturvaajaksi lähtemiseen antoi nyt jo edesmennyt entinen esimies, joka ei suostunut myöntämään Tarja Raappanalle virkavapaata maailmanympärimatkaa varten. Sen sijaan Raappana päätti hakeutua rauhanturvaajaksi 3 800 muun naisen tavoin. Koulutus- ja valintatilaisuuteen kutsuttiin pääesikunnassa järjestettyjen testien jälkeen 34 naista.

- Ministeri Elisabeth Rehn ja majuri Kari Ojamies uskoivat vahvasti kaikkiin koulutuksessa olleisiin naisiin – että me pärjäämme rauhanturvaajina miesten rinnalla ja että meillä on operatiivista arvoa. Heidän kannustuksensa vaikutti minun elämänkulkuuni merkittävällä tavalla. Sen kannustuksen turvin minä Golanille lähdin. Ammatillisesti ajatellen UNDOF ei ollut yhtä palkitseva kuin siviilikriisinhallintaoperaatiot ja Afganistan niiden jälkeen, tilittää Raappana.

Ammattisotilaiden esimerkki innosti

Afganistanin RS-operaatioon Tarja Raappanaa innosti muun muassa määräaikainen työskentely poliisin edustajana Suomenlahden merivartioston rikostorjunnassa. Yksikössä oli hänen mukaansa poikkeuksellisen hyvä yhteishenki, tekemisen meininkiä ja loistava johtojärjestelmä.

- Positiivinen kokemus työskentelystä ammattisotilaiden kanssa osaltaan kannusti minua hakeutumaan RS-operaatioon; tiesin, mitä odottaa. RS- operaatio puolestaan vahvisti positiivista käsitystäni sotilaista. He ovat rennompia, reilumpia ja hauskempia kuin yleisesti tiedetään, Raappana virnistää.

- Olen kiitollinen mahdollisuudesta, jonka puolustusvoimat minulle siviilinä tarjosi. Tein parhaani tehtävässäni ja organisaatiota edustaessani. Toivon, että olisin ollut luottamuksen arvoinen. Olen todella ylpeä, että Nato ja puolustusvoimat ovat ottaneet Naiset, rauha ja turvallisuus -tematiikan ja gender-asiat agendalleen näkyvästi. Yhdenvertaisuuden edistämisen ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien tarjoamisen pitäisi yhä enenevässä määrin olla luonteva osa toimintaa sukupuolesta välittämättä.

Resolute Support on YK:n valtuuttama monikansallinen NATO-johtoinen kriisinhallintaoperaatio, joka aloitti toimintansa Afganistanissa 1.1.2015. Operaation tehtävänä on tukea Afganistanin hallitusta saavuttamaan ja ylläpitämään turvallinen toimintaympäristö maan jälleenrakentamiseksi ja demokraattisten rakenteiden vahvistamiseksi. Lisäksi operaatio avustaa keskushallinnon vaikutusvallan laajentamisessa koko maahan.

Roolimallina afgaaninaisille

Raappana työskenteli Afganistanissa yhdenvertaisuusneuvonantajana Nato Special Operations Component Command Afganistan- yksikössä.

- Olin osa Command Groupia, tarjosin asiantuntemukseni johdon käyttöön, koordinoin ja analysoin. Työ vaati substanssiosaamisen, paineensietokyvyn ja hyvien sosiaalisten taitojen lisäksi hyvää fyysistä kuntoa. Kuljin turvallisuussyistä pääosin helikoptereilla täydessä varustuksessa projektiemme (recruiting, training, facilities,
equipment) tiimoilta poliisin ja armeijan erityisyksiköissä.

- Annoin erityisesti projekteihin liittyviä suosituksia. Olin paikallisille virkasisarille ennen kaikkea roolimalli ja äänitorvi. Yritin luoda naisten osallistumiselle nykyistä parempia ja turvallisempia olosuhteita ja motivoida heitä. Kuljin mieskollegoitteni kanssa kokouksissa ministeriössä. Kun paikalliset virkamiehet näkivät, miten luontevaa kansainväliselle yhteisölle on tehdä työtä naisten kanssa, he itsekin pitivät naisten palkkaamista lakisääreisiin tehtäviin mahdollisena ja luontevana asiana. Erityisyksiköissä on useita erittäin ammattitaitoisia naisia työssä. Valitettavasti vaan kaikki työntekijät eivät ole luku- ja kirjoitustaitoisia ja työhönsä motivoituneita, Tarja Raappana selvittää.

- Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kehotti UNWomen:in HeforShe- tapahtuman puheessaan viime syksynä unelmoimaan isosti Helvi Sipilän sanoin: mahdottomasta voi tulla mahdollinen. Siitä, mahdottoman tekemisestä mahdolliseksi, minunkin tehtävässäni Afganistanissa oli kysymys. Minä laitoin huivin päähäni kaikkiin korkean tason tapaamisiin osoittaakseni kunnioitusta paikallisille ihmisille. Luulen, että se osaltaan edesauttoi paikallisten miesten hyväksynnän ja luottamuksen saamista, hän miettii.

- Palkitsevinta oli tunne, että minun työlläni ja olemassaolollani on paikallisille virkasisarille suuri merkitys ja että paikalliset virkasisaret vastaavasti kykenevät voimaannuttamaan työssään paikallisia naisia. En ottanut kulttuurisia ja muitakaan haasteita ja esteitä henkilökohtaisesti. Yhdenvertaisuustyötä ei Afganistanissa saateta loppuun aivan heti. Muistutin itseäni, että tavoitteiden täytyy olla realistisia, eivätkä tavoitteet voi olla pelkästään kansainvälisen yhteisön sanelemia.

Ammatillisesti palkitsevia kokemuksia

Tarja Raappana on joutunut seuraamaan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kärsimyksiä ja traumaattisia kokemuksia hyvin läheltä myös ihmisoikeusrikostutkijana UNMIBH-operaatiossa ja sotarikostutkijana UNMIK-operaatiossa.

- Kaiken kaikkiaan kriisinhallinta- ja siviilikriisinhallintatehtävät ovat olleet minulle ammatillisesti palkitsevia. Olen saanut kaiken osaamiseni ja kaikki koulutukseni käyttöön, tuntenut olevani avuksi. Meidän kaikkien tulisi säännöllisin väliajoin mennä pois omalta mukavuusalueeltamme ja nähdä todellisia ongelmia. Olen ymmärtänyt, miten etuoikeutettu minä olen. Koen velvollisuudekseni toimia heikommassa asemassa olevien puolesta. Olen suositellut kriisinhallinta- ja siviilikriisinhallintatehtäviin hakeutuista kaikille kynnelle kykeneville.

- Olen edelleen valmis ponnistelemaan nykyistä vakaamman, inhimillisemmän, oikeudenmukaisemman, yhdenvertaisemman ja yhtäläisiä mahdollisuuksia tarjoavan maailman puolesta. Jokaisella meillä pitäisi olla oikeus ihmisarvoiseen elämään oikeusvaltioperiaatteita, ihmisoikeuksia, demokratiaa, hyvää hallintoa ja toimivaa kansalaisyhteiskuntaa kunnioittavissa olosuhteissa, painottaa Vuoden Rauhanturvaaja.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

Nixu

 

Rauhanturvaaja

Rauhanturvaaja 3/17

Thumbnail Aiemmin YK-koulutuskeskuksena tunnetussa Puolustusvoimien kansainvälisessä keskuksessa FINCENT:ssä tehdään elokuussa historiaa, kun jo 1960-luvun...
Thumbnail Neljännesvuosisadan välein sotilasvaatteissa maailmalle Tarja Raappanan valinta Vuoden rauhanturvaajaksi julkistettiin Kansainvälisenä rauhanturvaajien...
Lue lisää:Rauhanturvaaja 3/17  

Arkisto

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa