Rauhanturvaaja

Rauhanturvaaja 3/17

Thumbnail Aiemmin YK-koulutuskeskuksena tunnetussa Puolustusvoimien kansainvälisessä keskuksessa FINCENT:ssä tehdään elokuussa historiaa, kun jo 1960-luvun...
Thumbnail Neljännesvuosisadan välein sotilasvaatteissa maailmalle Tarja Raappanan valinta Vuoden rauhanturvaajaksi julkistettiin Kansainvälisenä rauhanturvaajien...
Lue lisää:Rauhanturvaaja 3/17  

Arkisto

MarssisosastoSuomen Rauhanturvaajaliiton viime joulukuussa Lahdessa järjestetyssä suomalaisen rauhanturvaamisen 60-vuotisjuhlassa lippuunsa saama vapaudenristi oli ensimmäisen kerran käytössä Kansainvälisenä Rauhanturvaajien päivänä.

Vapaudenristi oli kiinnitetty lippuun, jonka Helsingin Rauhanturvaajien rutinoitunut lipunkantaja Pertti Saarelainen kantoi palveluksessa menehtyneiden rauhanturvaajien muistomerkille Helsingin Hietaniemen hautausmaalla.

- Juhlavammassa paikassa ei vapaudenristiä olisi voinut ottaa käyttöön, liiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen tiivisti.

Puheenjohtaja muistutti muistomerkillä pitämässään puheessa, että reilun 60 vuoden aikana 49 suomalaista on menehtynyt rauhanturvatehtävissä ja kymmenet kantavat mukanaan pysyviä vammoja.

- Enempää kuin elämänsä ja tai terveytensä ei kukaan voi rauhalle ja isänmaalle antaa. Ajattelemme tänään lämpimästi heitä ja heidän läheisiään, Kiljunen lausui.

- Osallistuminen kriisinhallintaan on kunniakasta ja arvostettua toimintaa. Sitä toteutetaan valtion ylimmän johdon päätöksellä. Suomen osallistumisella kansainväliseen kriisinhallintaan on koko poliittisen järjestelmän sekä myös kansalaisten tuki ja arvostus. Yleisesti ymmärretään ja hyväksytään, että Suomi kuuluu kansainvälisiin vastuunkantajiin voimavarojensa puitteissa. Samalla vahvistetaan Suomen asemaa kansainvälisen yhteisön vastuullisena jäsenenä. Osallistumisella tuetaan myös kotimaan puolustusta ja turvallisuutta, puheenjohtaja painotti.

Paavo Kiljusen mukaan yli 60 vuoden rauhanturvahistoria on osoittanut, että toimintaan kriisialueilla liittyy aina riskejä. Suomalaiset ovat kuitenkin hallinneet näitä riskejä varsin hyvin.

- Oikea asenne, perusteellinen koulutus, hyvä varustus, tilanteeseen ja toimintaympäristöön sovitetut toimintatavat sekä kriisialueen historian ja kulttuurin ymmärrys antavat hyvän pohjan mahdollisimman turvalliselle ja tulokselliselle toiminnalle.

- Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka ovat edelleen laajasti sekaisin, eikä terrorismia ja sisällissotia ole onnistuttu asein lopettamaan. Kansainvälinen yhteisö ei ole myöskään saanut aikaiseksi vakavaa yritystä puuttua terrorismin juurisyihin. Rauhanturvaajia tarvitaan valitettavasti siis myös tulevina vuosina, linjasi Kiljunen.

Suomen Rauhanturvaajaliiton lisäksi seppeleen palveluksessa menehtyneiden rauhanturvaajien muistomerkille laskivat Vammautuneet Kriisinhallintaveteraanit, puolustusvoimat ja puolustusministeriö. Hietaniemessä oli mukana myös Faitterien sekstetti.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

 

Rauhanturvaaja

Rauhanturvaaja 3/17

Thumbnail Aiemmin YK-koulutuskeskuksena tunnetussa Puolustusvoimien kansainvälisessä keskuksessa FINCENT:ssä tehdään elokuussa historiaa, kun jo 1960-luvun...
Thumbnail Neljännesvuosisadan välein sotilasvaatteissa maailmalle Tarja Raappanan valinta Vuoden rauhanturvaajaksi julkistettiin Kansainvälisenä rauhanturvaajien...
Lue lisää:Rauhanturvaaja 3/17  

Arkisto

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa