Rauhanturvaaja

Rauhanturvaaja 3/17

Thumbnail Aiemmin YK-koulutuskeskuksena tunnetussa Puolustusvoimien kansainvälisessä keskuksessa FINCENT:ssä tehdään elokuussa historiaa, kun jo 1960-luvun...
Thumbnail Neljännesvuosisadan välein sotilasvaatteissa maailmalle Tarja Raappanan valinta Vuoden rauhanturvaajaksi julkistettiin Kansainvälisenä rauhanturvaajien...
Lue lisää:Rauhanturvaaja 3/17  

Arkisto

Reuters keskiviikkona 31.5.2017: ”Kabulissa räjähti pommi klo 08:22 paikallista aikaa eli klo 05:52 Suomen aikaa lähellä Saksan suurlähetystöä. Iskussa on kuollut ainakin 80 ihmistä ja haavoittuneita on yli 300.”

Afganistanin toistaiseksi viimeistä rauhan kesää elettiin lähes neljä vuosikymmentä sitten. Neuvostoliiton hyökkäystä joulun tienoilla 1979 seurasi vuosikymmenen mittainen taistelu neuvostojoukkoja vastaan, sitä taas raju ja verinen sisällissota, joka huipentui talebanien hirmuhallintoon.

Sodan nykyistä vaihetta on jatkunut jo kohta 16 vuotta. Vastapuolet, yhtäältä Afganistanin hallitus ja toisaalta sitä vastaan taistelevat erilaiset kapinallisryhmittymät – taleban-liike niistä ainakin toistaiseksi vahvimpana, mutta ISIS vahvistuvana taustatekijänä – muistuttavat nyrkkeilyn kehäraakkeja: molemmat ottelijat ovat jo niin väsyneitä, etteivät jaksa lyödä toisiaan kanveesiin, mutta silti tarpeeksi vahvoja satuttaakseen toinen toistaan.

Afganistanin tulevaisuudesta käytävän ottelun ikävä piirre on se, että toinen osapuoli, kapinalliset, ovat pikku hiljaa kuitenkin hivuttautumassa niskan päälle. Kun kansainvälinen NATO-johtoinen ISAF-operaatio vuoden 2015 alussa lopetettiin, arvioitiin taleban-liikkeen hallitsevan maasta noin viidennestä. Tämän hetkiset realistiset arviot viittaavat siihen, että talebaneilla olisi hallinnassaan jo 40 prosenttia Afganistanin pinta-alasta. Tämä tieto ajaa presidentti Ashraf Ghanin johtamaa hallintoa yhä vaikeampaan ja vaikeampaan asemaan.

Yhdysvaltain pohdinnassa on jälleen kerran lisäjoukkojen lähettäminen; tosin keskusteluissa on ollut esillä lukumäärältään verrattain vähäisiä määriä. Yhdysvaltain päätös lisäjoukkojen lähettämisestä saatetaan julkistaa jo NATO:n kesäkuussa Brysselissä järjestettävässä huippukokouksessa. Samassa yhteydessä tullaan todennäköisesti myös kartoittamaan muiden maiden mahdollisuuksia osallistua afgaanijoukkojen koulutukseen nykyistä laajemmin.

Tällä hetkellä Afganistanissa toimii kaksi erillistä operaatiota, kansainvälinen NATO-operaatio Resolute Support (”Vankka tuki”) ja Yhdysvaltain kansallinen terrorisminvastainen operaatio. Edellisen vahvuus on noin 13 000 sotilasta, joista vajaat 6 700 on amerikkalaisia. Terrorisminvastaisiin toimiin osallistuu noin 2 100 amerikkalaista erikoisjoukkojen sotilasta. Resolute Support-operaatiossa on mukana kaiken kaikkiaan 39 maata, Suomi mukaan luettuna.

Alustavissa Trumpin hallinnon sisäisissä keskusteluissa on ilmeisesti puhuttu muutaman tuhannen amerikkalaissotilaan lähettämisestä. Osan, ja aivan keskeisen tärkeän osan, näitä joukkoja tulisivat muodostamaan muutama sata erikoisjoukkojen sotilasta, joiden tehtävänä tulisi olemaan noin 17 000 afgaanin kouluttaminen erikoisjoukkotehtäviin. Nämä lähinnä suurista NATO-maista lähetettävät kouluttajat olisivat osa nykyistä Resolute Support-operaatiokokonaisuutta.

Näin muodostettavien, kovan erikoisjoukkokoulutuksen saavien afgaanijoukkojen tehtävänä olisi taistella yhä vankempaa jalansijaa vallanneita taleban-joukkoja vastaan. Kovan asettamisella kovaa vastaan toivotaan saatavan paitsi talebanien voittokulku käännetyksi myös luoduksi otollisia edellytyksiä poliittisen ratkaisun löytämiseksi Afganistanin murhenäytelmään.

Miten poliittista ratkaisua sitten voitaisiin lähteä hakemaan? Kaikki osapuolet olisi ensinnäkin saatava tajuamaan, että ratkaisua ei löydy pelkästään sotilaallisen voiman lisäyksestä. Presidentti Ghanin sanoin: ”Merkittävään joukkojen lisäykseen ei riitä ruokahalua sen paremmin kansainvälisesti kuin kansallisestikaan”. Nykyisten sotilaista ja poliiseista muodostuvien 352 000 henkilön suuruisten kansallisten afgaanijoukkojen ja noin 13 000 sotilaan suuruisen kansainvälisen tuen on yksinkertaisesti riitettävä.

Afganistanin omien turvallisuusjoukkojen käyttöarvoa voitaisiin parantaa jo pelkästään villinä rehottavaa korruptiota rajoittamalla. Pienellä palkalla vaarallista työtä tekevä poliisi tai sotilas on aivan liian usein altis kiusaukselle ummistaa silmänsä kapinallisten toimille. Maan oikeuslaitokseen ei voi juurikaan luottaa: jopa ankara sharia-laki saattaa olla yksittäisen kansalaisen kannalta parempi vaihtoehto kuin hallituksen tarjoama korruptoitunut tuomarikunta. Pienikin ansiotulo talebanien riveissä on maalaiskylien köyhille nuorille miehille parempi kuin toimettomana ja työttömänä aikansa kuluttaminen. Vuosien mittaan Afganistanin keskushallinto on ollut hampaaton ja osin halutonkin maan valtavien sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa, vaikka yleisesti tunnustetaan yhteiskuntarauhan olevan kiinni erityisesti näiden ongelmien ratkaisuista.

Rauhan rakentamiseen Afganistanissa tarvitaan sisäisten toimien lisäksi ennen muuta naapurivaltioiden tukea. Muun muassa Pakistan, Intia ja Iran avustavat kukin omaa suosikkiaan asein ja rahallisin avustuksin. Viime aikoina on myös ilmennyt merkkejä siitä, että 1980-luvulla Afganistanissa Neuvostoliittona pahasti näppinsä polttanut Venäjä on taas aktivoitunut ja alkanut toimittaa aseita talebanille ja muille kapinallisryhmille. Selvää on, että todellista rauhaa ei Afganistaniin saada ennen kuin tukitoimet eri kapinallisryhmille maan rajojen ulkopuolelta on saatu tyrehtymään.

 

Pauli Järvenpää
Vanhempi tutkija
International Centre for Defence and Security (ICDS), Tallinna

Saab

 

Rauhanturvaaja

Rauhanturvaaja 3/17

Thumbnail Aiemmin YK-koulutuskeskuksena tunnetussa Puolustusvoimien kansainvälisessä keskuksessa FINCENT:ssä tehdään elokuussa historiaa, kun jo 1960-luvun...
Thumbnail Neljännesvuosisadan välein sotilasvaatteissa maailmalle Tarja Raappanan valinta Vuoden rauhanturvaajaksi julkistettiin Kansainvälisenä rauhanturvaajien...
Lue lisää:Rauhanturvaaja 3/17  

Arkisto

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa