”Rauhanturvaaminen on tullut minuun”

Keijo Keskinen

Vuoden rauhanturvaaja vetämässä kotiutumistilaisuutta Säkylässä.

 

Joulukuu 1993. Juuri 30 täyttänyt lappajärveläinen hotellivirkailija Keijo Keskinen lähtee ensimmäiselle rauhanturvakomennukselleen Libanoniin. Siinä vaiheessa hän tuskin osasi edes hurjimmissa unelmissaan aavistaa, että neljännesvuosisata myöhemmin takana olisi jo kymmenen reissua, yksitoista maata, useampi maanosa ja toistakymmentä vuotta univormussa. Keskinen on kokenut jopa sen, miltä tuntuu saada niin sanotusti sulkaa persiiseen.

- Maalaispoika on kieltämättä mennyt aika pitkälle. Hyvällä syyllä voin sanoa, että rauhanturvaaminen on tullut minuun. Olen oppinut näiden vuosien aikana elämästä joka tasolla ja olen oppinut myös itsestäni. Olin nuorempana aika mustavalkoinen joko-tai-mies, mutta nyt olen löytänyt itsestäni jo useampia harmaan sävyjä. Rauhanturvaaminen on tehnyt minusta sen, mikä nyt olen, Keskinen miettii.

- Siksi olen lähtenyt mukaan liiton vertaistukitoimintaankin. Olen saanut itse rauhanturvaamiselta todella paljon ja toivon, että minulla olisi sitä kautta jotain annettavaa muille, Vuoden rauhanturvaajaksi vuosimallia 2018 valittu Keskinen jatkaa.

Mauri Koskela oli suurin syy lähtöön

Palataan ajassa hetkeksi vielä vuoden 1993 joulukuuhun. Oulun Hiukkavaarassa varusmiespalveluksensa suorittanut Keijo Keskinen oli hakenut rauhanturvaajaksi hetimiten armeijasta päästyään, mutta tuohon aikaan reservinupseerin piti vielä odottaa 25 ikävuoden täyttymistä.

- Monet kaverit Lappajärveltä olivat olleet maailmalla ja homma veti mukanaan. Kaikkein suurin syyllinen lähtööni taisi kuitenkin olla Mauri Koskela, joka on myös Lappajärven poikia. Mauri kertoi, mitä voi olla edessä. Hän kertoi arjesta realistisesti ja näytti myös kuvia. Senkin sain kuulla, että välillä voi olla tylsääkin, kertaa Keskinen.

Rauhanturvaajaliiton seuraavaksi puheenjohtajaksi valitun kenraali Koskelan ja Keijo Keskisen tiet ovat sittemmin risteytyneet useammassa operaatiossa. Ensimmäisen kerran miehet olivat yhdessä 1990-luvun puolivälissä Bosniassa.

- Mauri pyysi minut mukaansa tultuaan valituksi Liberian UNMIL-operaation esikuntapäälliköksi. Se keikka jäi kuitenkin kesken, kun en päässyt maaliskuun 2014 pakkasessa juostussa Cooperissa kuin 2 250 metriä. Takapuolesta oli revennyt edellisenä kesänä istumakyhmy irti, kun ajoin nurmikkoa ja jouduin käytännössä opettelemaan kävelemään uudelleen.

- Kun Maurista tuli sitten UNDOF:in apulaiskomentaja, tuli uusi kutsu ja nyt ei jäänyt enää kiinni cooperista. Olimme Israelissa ja Syyriassa yhdessä kesäkuusta 2016 seuraavaan kesään asti, Liberian tavoin Koskelan Military Assistenttina eli sotilasavustajana toiminut Keskinen selvittää.

- Toimenkuva oli aika laaja. Olin samalla kertaa sekä autonkuljettaja, turvamies, avustaja että neuvonantaja, olin kaikkea. Maurin kanssa saa totisesti tehdä töitä.

Eritreassa oli hengenlähtö lähellä

Keijo Keskinen on joutunut näkemään maailmassa työskennellessään myös rauhanturvaamisen raadollisimmat puolet. Afganistanissa ja Eritreassa hän on joutunut katsomaan myös pyssyn piippuun.

- Muutaman kerran olen ihan oikeasti pelännyt. Jos joku väittää, ettei pelkää, niin se on joko hullu tai sitten valehtelija. Kaikki pelkäävät, Keskinen tiivistää.

- Lähimpänä lähtö taisi olla Eritreassa, missä meinasin ihan oikeasti kuolla malariaan. Pari vuorokautta taistelin hämylautturin kanssa ennen kuin elämä alkoi taas voittaa. Olen jälkeenpäin sanonut, että puolustusministeri Seppo Kääriäinen minut sillä kertaa pelasti. Jouduin nimittäin pitämään hänelle briiffiä Asmaraan ja siellä se tauti pukkasi päälle. Asmarasta löytyi onneksi heti apua, mutta sijoituspaikassani Togombiassa olisin ollut melko varmasti mennyttä Keskistä, kertoo Keskinen.

Libanonista joulukuussa 1993 alkanut ura on vienyt Keijo Keskisen sittemmin Bosniaan (1995-1997), Irakiin ja Kuwaitiin (1999-2001), Afganistaniin (2002-2003), Etiopiaan ja Eritreaan (2004-2005), uudelleen Libanoniin (2006-2007), Sudaniin (2009-2010), kahdesti Liberiaan (2012-2013 ja 2013-2014) sekä Israeliin ja Syyriaan (2016-2017).

- Olen antanut vinkkiä, että olen käytettävissä, kunhan ensin pääsen vuoden vaihteessa eläkkeelle, Keskinen ilmoittaa.

Reservin kapteeni Keskisen työpaikka kotimaassa on vuodesta 2007 ollut puolustusvoimat, ensin Porin Prikaatissa Säkylässä ja nyt Maavoimien esikunnassa Mikkelissä.

- Tulin sopimussotilaana Porin Prikaatin kriisinhallinnan operaatiodeskin tilannepäivystäjäksi ja sittemmin sain nimityksen aliupseerin virkaan. Nykyinen arvo on vääpeli, hän selvittää.

Kunnianosoitus kaikille rauhanturvaajille

Siunatuksi lopuksi Keijo Keskinen saa vastattavakseen perustavaa laatua olevan kysymyksen, eli miltä nyt tuntuu?

- Ihan oikeasti olin yllättynyt, kun liiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen soitti ja onnitteli valinnasta. En koe tehneeni mitään sankaritekoja, mikä teki hommasta yllättävän. Toivottuani aloin kuitenkin miettiä, että valinta on kunnianosoitus kaikille suomalaisille rauhanturvaajille. Suomalaisella mentaliteetilla työt tehdään kunnolla ja se on havaittu myös muissa maissa.

- On tämä kiistatta suuri kunnia, ei siitä osaa muuta kuin olla ylpeä, tiivistää Keskinen.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

 

SAKO

 

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa