Rauhanturvaaja

Arkisto

Rauhanturvaajaliitto 50v

Suomen Rauhanturvaajaliiton 50-vuotisjuhla päättyi yhdessä laulettuun Maamme-lauluun. Eturivissä oikealta Heikki Holma, Saija Halonen, Ilkka Halonen, Sari Raassina, Timo Junttila, Paavo Kiljunen, Aulis Laine, Anna-Liisa Innanen, Pertti Torstila ja Erkki Heikkinen.

Suomen Rauhanturvaajaliiton 50-vuotisjuhlat saivat 28.4.2018 arvoisensa puitteet Kuopion vuonna 1886 valmistuneen kaupungintalon juhlasalissa. Paikalle oli saapunut parisensataa juhlijaa. Sattumoisin ikkunan takana eli Kuopion kauppatorilla juhlittiin samaan aikaan olympiavoittaja Iivo Niskasta.

- Päätimme juhlia kevätliittokokouksemme yhteydessä, jolloin liiton jäsenyhdistysten edustajat ovat joka tapauksessa paikalla. Näin koko laaja kenttä saatiin symbolisesti mukaan juhlan tunnelmaan, liiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen painotti tervehdyspuheessaan.

- Monien vaiheiden jälkeen liitto on kehittynyt arvostetuksi veteraani- ja maanpuolustusjärjestöksi, jonka tärkeimmäksi tehtäväksi on luontevasti otettu rauhanturvaajien ja läheisten tuki. Vertaistuki on kehitetty keskeisimmäksi tukimuodoksi. Yhdessä viranomaisten kanssa on vakuututtu siitä, että lakisääteisen tuen lisäksi tarvitaan matalan kynnyksen vertaistukea, puheenjohtaja muistutti.

- Rauhanturvaajien asiat ovat nyt kohtuullisessa myötätuulessa. Kaikkea ei saavuteta heti, tarvitaan malttia ja kärsivällisyyttä, mutta kehitys on johtamassa oikeaan suuntaan. Uutisia seuratessa näyttää valitettavasti siltä, että rauhanturvaamista ja kriisinhallintaa tarvitaan myös jatkossa. Edessä voi olla myös uudentyyppisiä operaatioita. Rauhanturvaajaliitto on valmis tekemään työtä myös näiden tulevien veteraanisukupolvien ja heidän läheistensä hyvinvoinnin puolesta, päätti Kiljunen.

Pertti Torstila juhlapuhujana

Juhlapuheen 50-vuotisjuhlassa piti Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja, suurlähettiläs Pertti Torstila, joka palveli itse 1967 rauhanturvaajana Kyproksella. Hän oli yksi niistä helsinkiläisistä, joiden keskuudessa alkoi kypsyä ajatus oman yhdistyksen perustamisesta yhteisten muistojen, ilojen ja surujen äärelle.

- Tänään ei kukaan kyseenalaista suomalaisen upseerin tai reserviläisen osallistumista kriisinhallintaan maailmalla. Mukaan meno kansainvälisiin operaatioihin on osa Suomen puolustuspolitiikkaa. Meillä ei ole varaa rakentaa erillisiä joukkoja kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Puolustusvoimiemme ykköstehtävä, oman maan puolustus ja kansainvälinen kriisinhallinta täydentävät saumattomasti toisiaan. Yhteistyö ja oppi monikansallisissa joukoissa lisää sotilaittemme ammattitaitoa. Operaatioissa mitataan sotilaallista suorituskykyämme ja läsnäololla on iso merkitys Suomen kansainväliselle painoarvolle, Torstila muistutti.

- Konfliktien monimuotoisuus asettaa kriisinhallintatyölle uusi vaatimuksia. Siviilitoimet ovat tulleet sotilastoimien rinnalle. Modernin kriisinhallinnan kokonaiskuva sisältää siviilitoimintojen, kehitysavun ja pitkän tähtäimen yhteiskunnallisen rakentamisen keinovalikoiman. Ei riitä, että kansainvälinen apu kattaa vain kriisin akuutin vaiheen. Sotilaallinen kriisinhallinta, siviilikriisinhallinnan erilaiset hankkeet, humanitäärinen ja kehitysapu, muodostavat kokonaisuuden, jota ei voi jakaa keinotekoisesti osiin. Siviilipuolen ammattilaiset varmistavat sotilaiden rinnalla jälleenrakennuksen onnistumista ja luonnollisesti yhteistoimintakyvyn merkitys korostuu, hän jatkoi.

- Menneiden vuosikymmenten aikana on 50 000 suomalaista palvellut 51 eri operaatiossa. Suomalaisilla rauhanturvaajilla on ollut suuri ja myönteinen merkitys Suomen kansainväliselle kuvalle maailmalla. Suomalaisen rauhanturvaajan työssä yhdistyvät niin sotilaalliset kuin siviilitaidot. Suomalainen osaa puolustaa tukikohtaansa, mutta osaa myös asettua suojeltavan turvaksi. Kunniakas on suomalaisten rauhanturvaajien tarina. Tarina jatkuu ja me kaikki voimme olla siitä ylpeitä, Pertti Torstila sanoi.

Sotavahinkosäätiö Halonen yllätti

Puolustusvoimain tervehdyksen juhlivalle Rauhanturvaajaliitolle toi henkilöstöpäällikkö, kontra-amiraali Timo Junttila, Kuopion kaupungin tervehdyksen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Raassina, puolustusministeriön tervehdyksen henkilöstöjohtaja Jari Kajavirta ja Sotainvalidien Veljesliiton tervehdyksen puolestaan puheenjohtaja Marja-Liisa Taipale. Maailman Veteraanijärjestön puolesta puheenvuoron käytti pääsihteeri Tom Asplund.

50-vuotisjuhlan yllätyksestä vastasi nuorena luutnanttina Suezin operaatiossa vuonna 1956 palvellut kenraaliluutnantti evp. Ilkka Halonen. Hän ojensi lausumiensa päätössanojen jälkeen juhlivan liiton puheenjohtaja Paavo Kiljusen käteen Sotavahinkosäätiön kunniakirjan, jonka välissä oli 3 000 euron shekki.

Päätössanoissaan kenraaliluutnantti Halonen nosti esiin Savo-lehdessä vuonna 1956 julkaistun artikkeli, jossa komppanian lähettäminen Suezille tuomittiin jyrkin sanakääntein.

- Artikkelin mukaan Suomen puolueettomuus menee ja kaiken lisäksi joukon lähettäminen Suezille on kallista. Lehti kirjoitti, että sekä miehet että miljoonat menevät oman kansamme kannalta hukkaan, Halonen kertoi.

- Niin muuttuu maailma Eskoseni. Rauhanturvaaminen on oleellinen osa puolustusvoimien toimintaa. Sillä on ollut merkittävä vaikutus puolustuksemme kansainväliselle uskottavuudelle. Suomalaisiin luotetaan, painotti Halonen.

Ohjelmallisesta annista 50-vuotisjuhlassa vastasivat Kuopion Nuorisokuoro ja liiton oma Faitterit-soittokunta, jota johti kapteeni Raimo Ovaska. Juhlan juonsi Tom Asplund.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

 

Kokonaisturvallisuus 2018

 

Rauhanturvaaja

Arkisto

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa