"Jatkuva suru hiljentyi, ikuinen kaipaus pysyy"

Heikki Holma, Paavo Kiljunen ja Aulis LaineMuistomerkin paljastustilaisuudessa Huovinrinteellä oli mukana kolme Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajaa, tehtävää nykyisin hoitavan Paavo Kiljusen (vas.) lisäksi myös kaksi entistä eli Heikki Holma ja Aulis Laine. Holma oli muistomerkkityöryhmän vetäjä.

 

Varhain lauantaiaamuna 1.2.1997 nousi kolme suomalaista rauhanturvaajaa kanadalaisen helikopterin kyytiin Makedoniassa. Majuri Risto Vuori, kapteeni Tapani Kulmala ja hammaslääkäri Kaisa Arvola eivät osanneet edes aavistaa, että heidän kohtalokseen tulisi olla mukana Suomen rauhanturvahistorian tuhoisimmassa onnettomuudessa.

Kello näytti aikaa 9.22, kun kopteri törmäsi Mavrovo-järven yli kulkevaan voimajohtoon. Suomalaiset menehtyivät heti samoin kuin koneen kanadalainen pilotti.

- Tasan tuohon samaan aikaan kauniina helmikuisena lauantaina istui kotikoivumme oksalle musta lintu, mustarastas. Tiedon tapahtuneesta saimme vasta myöhemmin ollessamme kaupungilla. Sattumaahan se lintu oli, mutta minulle se oli merkki jostain suuremmasta, kertoi Risto Vuoren äiti Raija Vuori reilut 19 vuotta myöhemmin.

Raija Vuori osallistui miehensä, eversti Martti Vuoren kanssa Porin Prikaatissa 28. toukokuuta 2016 järjestettyyn palveluksessa menehtyneiden rauhanturvaajien muistomerkin paljastustilaisuuteen. Kymmenen vuotta aiemmin Vuoret olivat olleet mukana vastaavassa paikassa Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä.

- Jatkuva suru on jo hiljentynyt, mutta kaipaus pysyy, Raija Vuori huokaisi.

- Kun nuori ihminen kuolee, jää elämän kirja auki. Ei ole enää sivua, jota kääntää. Kun vanhempi ihminen kuolee, sivuja voi kääntää taaksepäin, rouva Vuori vertasi.

Risto Vuori olisi tullut ensimmäiselle suomilomalleen viikon kuluttua Mavrovon onnettomuudesta ja aikoi lähteä saman tien poikansa kanssa Lappiin kalastamaan. Tänään tuo sama poika on Raija-mummoa siteeraten "27-vuotiaana kuin isänsä kuva".

- Meille Riston poika on luojan merkki siitä, että elämän pitää jatkua, Raija Vuori sanoi.

Kriisinhallinta pitää yhteiskuntaa koossa

Säkylän muistomerkin suunnitteli kuvanveistäjä Matti Peltokangas, jonka käsialaa on myös Hietaniemessä kymmenen vuotta aiemmin paljastettu muistomerkki.

- Aihe oli kieltämättä vaikea lähestyä. Muistomerkin pohjalla oleva kuutio symboloi yhteiskuntaa, joka on mennyt rikki. Päällä oleva kansi kuvaa puolestaan kriisinhallinta, joka pitää yhteiskuntaa koossa, Peltokangas kuvaili.

Porin prikaatin paraatikentän reunasta kunniapaikan saaneen muistomerkin julkisivuun on kirjoitettu niiden operaatioiden nimet, joissa suomalaisia rauhanturvaajia on vuosien 1956-2016 aikana menehtynyt. Ristit nimien perässä kertovat kunkin operaation vaatimien sankarivainajien määrän.

20 tonnia painava muistomerkki on valmistettu Varpaisjärven mustasta dioriitista. Hankkeen rahoituksesta vastasi Maanpuolustuksen kannatussäätiö.

Mikään operaatio ei ole riskitön

Hannu Särkiö ja Petri Kosonen

Kenttäpiispa Hannu Särkiö piti hartaushetken paljastustilaisuudessa. Takana Porin Prikaatin apulaiskomentaja, eversti Petri Kosonen.


- Kymmenet tuhannet suomalaiset rauhanturvaajat ovat olleet maailmalla edistämässä vakaita oloja ja parempaa elämää. Viime kädessä työ rauhan hyväksi on ollut apua tarvitsevien lähimmäisten rakastamista, hartauden tilaisuudessa pitänyt kenttäpiispa Hannu Särkiö tiivisti.

- Suomalaisten rauhanturvaajien työhön on luotettu ja luotetaan. Heillä on ollut vietävänään sotilaallista osaamista, kykyä luoda luottamusta paikallisten keskuuteen sekä materiaalista apua. Jotkut ovat auttaneet muita henkensä kaupalla. Sairasauton kuljettaja Källman lähti hakemaan Libanonissa miinakentältä haavoittunutta paimenta, kun hän itse menehtyi auton ajettua miinaan. Nyt paikalla on hänen nimeään kantava koulu. Kaatuneiden muisto ei unohdu. Se elää myös kaipaamaan jääneiden omaisten ja palvelustovereiden keskuudessa, jatkoi Särkiö.

Kenttäpiispa muistutti, ettei mikään operaatio ole riskitön. Huovinrinteen muistomerkki on hänen mukaansa Porin prikaatissa koulutettaville ja operaatioihin lähteville muistamisen paikka.

- Jumala, ole sotien keskellä elävien tukena. Ole heidän kanssaan, jotka turvaavat maailmalla rauhaa vaarantaen oman henkensä. Siunaa ja lohduta omaisia, jotka kaipaavat kriisinhallintatehtävissä kuolleita läheisiään. Siunaa myös omaa maatamme. Anna meille rauhallinen tulevaisuus, Särkiö rukoili.

Paikka, jonka äärellä voi yhdessä hiljentyä

Jorma Ala-Sankila ja Timo HiljanenPuolustusvoimain edustajana tilaisuudessa puhui maavoimien esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila, joka toimi itse pataljoonan komentajana Kosovossa.

- Kuuden vuosikymmenen aikana yhteensä 49 henkilöä on menettänyt henkensä palvellessaan isänmaataan näissä kansainvälisissä tehtävissä. Jokainen heistä on jättänyt tyhjän paikan sotilastovereiden ja läheistensä viereen ja jokaisen ihmishengen menetys on ollut suuri menetys myös Suomelle, Ala-Sankila muistutti.

- Tämä uusi muistomerkki kunnioittaa kriisinhallintapalveluksessa vuosina 1956-2016 menehtyneitä suomalaisia sotilaita. Kenraalimajuri Heikki Holman johtama työryhmä katsoi myös parhaaksi, ettei muistomerkkiin tule nimiä, vaan ainoastaan operaatiot ja symbolisesti uhrien määrä, kenraali selvitti.

- Jokaisen ihmisen elämä on kuitenkin ainutkertainen ja arvokas. On hienoa, että me rauhanturvaajaveteraanit olemme saaneet uuden arvokkaan mahdollisuuden kunnioittaa operaatioissa menehtyneiden sisaren ja veljien muistoa ja paikan jonka äärellä voimme yhdessä hiljentyä, päätti Ala-Sankila puheensa.

Seppeleen muistomerkille laskivat Suomen Rauhanturvaajaliitto, puolustusvoimat, Porin Prikaati, Vertaistukiryhmä Vaikeasti Korvattavat sekä kaatuneiden rauhanturvaajien omaisten edustajat. Musiikista tilaisuudessa vastasi Varusmiessoittokunta.

Teksti ja kuvat: Asko Tanhuanpää

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa