"Jokainen reissu on antanut paljon"

Markku Nikkilä ja Paavo Kiljunen

Markku Nikkilä vakuuttaa nauttineensa kaikista puolustusvoimien palveluksessa viettämistään vuosista – yhteensä niitä on jo yli 40, mutta yhtäläisesti hän  sanoo odottavansa innolla siirtymistä reserviin. Sen aika koittaa elokuun lopussa. Kenraaliluutnantti Nikkilä täyttää 60 vuotta 14.8.

- Jokainen reissu ulkomailla on antanut paljon.

Jokaiselta olen palannut osaavampana sotilaana kotimaahan ja olen palannut myös entistä avarakatseisempana Suomen kansalaisena, Nikkilä tiivistää.

- Ulkomaan komennukset ovat opettaneet toimimaan kansainvälisessä ympäristössä, mikä ei ole aina niinkään helppoa sotilaallisesti ajatellen, hän naurahtaa.

Markku Nikkilä on viettänyt urastaan ulkomailla jo reilut 12 vuotta. Nuorena luutnanttina vuonna 1981 osallistui Yhdysvalloissa ranger-kurssille, jonka kestäessä harjoiteltiin Yellow Riverin suistoalueella muun muassa viidakkosotaa Vietnamin oppien mukaan. Seuraavaksi Nikkilä lähti 1983-84 rauhanturvaajaksi UNDOF-operaatioon Syyriaan.

UNPROFOR-operaatiossa Nikkilä palveli 1992-94, Suomen sotilasedustajana New Yorkin YK-edustustossa hän toimi 1997-2000 ja maaliskuusta 2012 lähtien työpaikka on ollut Brysselissä. Nikkilä on Suomen sotilasedustaja EU:ssa ja Natossa.

- Sotilasdiplomaattiset tehtävät muodostavat erilaisen, omalla tavallaan viehättävän ulottuvuuden, mutta pidän urani ehdottomina kulmakivinä silti komentajatehtäviä eli pataljoonan komentajuutta Balkanilla 1990-luvulla, Porin Prikaatin komentajuutta 2005-2008 ja Etelä-Suomen Sotilasläänin komentajuutta 2011-2012.

- Komentajuudet ovat sotilaalle aina todellisia kuningashommia, Nikkilä tiivistää.

Suomen asema on jopa vahvistunut

Markku Nikkilän aloittaessa työnsä Brysselissä oli maailma monella tapaa eri näköinen, mitä se on tänään. Erilainen se oli myös sotilaallisesti ajatellen.

- Kuka olisi uskonut, miten nopeasti asiat voivat muuttua. Siihen muutokseen riitti yksi draiveri eli yksi iso valtakunta meidän lähellämme. Viimeiset pari vuotta Ukraina ja Krimin tilanne ovat olleet vahvasti esillä täällä Brysselissäkin.

- Sotilaallisesti liittoutumattomana pienenä maana olemme pystyneet tässä tilanteessa jopa vahvistamaan omaa asemaamme eurooppalaisen perheen jäsenenä. Tämä on tapahtunut oikeaan osuneiden valintojen ja osaamisen kautta, Nikkilä sanoo.

Nikkilä sanoo pitävänsä hyvin epätodennäköisenä sitä, että Itämeren alueellakin Ukrainan tilanteen vuoksi lisääntynyt jännitys kehittyisi missään vaiheessa sotilaalliseksi selkkaukseksi asti.

- Jos alueellinen selkkaus kuitenkin syntyisi, olisi Suomen mahdollisuus pysyä sen ulkopuolella ikävä kyllä häviävän pieni, kenraali myöntää.

Arvostusta kyvylle puolustaa omaa maata

Markku Nikkilän mukaan Suomeen suhtaudutaan Brysselissä erinomaisen hyvin. Minkäänlaista syrjintää ei ole ollut havaittavissa, vaikka emme olekaan Naton jäsen.

- Yhtä asiaa täällä arvostetaan ylitse muiden. Se on kyky oman alueen puolustamiseen eurooppalaisittain hyvällä tasolla. Ikävä sanoa, mutta moni muu maa on sen kyvyn menettänyt. Suomen osaamista tullaan katsomaan kauempaakin. Päättäjät haluavat tietää, miten pieni maa on pystynyt pitämään puolustuksensa järkevällä tasolla ja vielä kohtuullisen pienellä panostuksella, selvittää Nikkilä.

- Olen painottanut kysyjille, että ilman toimivaa yleistä asevelvollisuutta ja ilman koulutettua ja hyvin varustettua reserviä ei mikään toimisi meilläkään. Meillä ei ole mitään hävettävää, päinvastoin. Suomalainen järjestelmä kestää tarkastelun, millä vertailukohteella tahansa, Nikkilä linjaa.

Markku Nikkilä sanoo Suomen pääsevän Brysselissä pääsääntöisesti mukaan keskusteluihin, joissa kannaltamme tärkeitä päätöksiä valmistellaan. Varsinaisia päätöksiä päästään tekemään vain jäsenyyden kautta.

- EU:ssa olemme mukana täysipainoisesti ja myös Naton kanssa yhteistyö sujuu hyvin. Asiat onnistuvat, kun verkostot ovat kunnossa ja luottamus kohdallaan.

Umpiossa yksin elämällä ei pärjää

Oman suhtautumisensa Natoon kenraali Nikkilä sanoo jalostuneen neljän Brysselissä vietetyn vuoden aikana.

- Suhtautuminen muuttuu väkisinkin johtuen pitkälti siitä, että turvallisuusympäristökin on muuttunut niin radikaalisti. Minä suhtaudun myönteisesti yhteiseen tekemiseen. Vaihtoehtoja on kaksi eli liittyä puolustusliittoon jäseneksi tai olla sitten muuten niin läheisessä yhteistyössä kuin mahdollista. Yksin eli umpiossa elämällä ei pärjää, se täytyy muistaa, Nikkilä näkee.

Eläkkeellä aikaa lapsenlapsille

Markku Nikkilä paljastaa keskittyvänsä eläkkeelle päästyään asioihin, joille ei virkatehtävissä ole ikävä kyllä jäänyt riittävästi aikaa. Osansa vaarin ajasta saavat myös lapsenlapset, joiden määrä on kasvanut Nikkilän Brysselissä oloaikana yhdestä viiteen.

- Kalastuksella, metsästyksellä, luonnolla ja moottorisahan kanssa reuhomisella tulee olemaan varmasti iso rooli jatkossa. Meillä on vaimon kanssa sekä Pohjanmaalla että Ylä-Savossa paikat, joissa riittää työsarkaa, paljastaa Nikkilä.

Nikkilä sanoo saaneensa lukemattomia kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Yhtä lukuun ottamatta hän on kuitenkin sanonut kaikille kohteliaasti ei.

- Olen lupautunut lokakuussa Niinisalon perinteiseen rauhanturvaseminaariin, mutta toistaiseksi en mihinkään muualle, hän ilmoittaa.

 

Teksti ja kuvat: Asko Tanhuanpää

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa