Jussi NiinistöPuolustusministeri Jussi Niinistöllä (ps) on selkeän yksiselitteinen kanta siihen, miten vaativissa kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneiden suomalaisten asiaan tulee suhtautua. Niinistö sanoo suoraan, että jos kruunu lähettää, on kruunun pidettävä myös huolta.

– Lupaan tehdä omalta osaltani parhaani, että kukaan ei tuntisi enää itseään väliinputoajaksi. Haastavimpia kysymyksiä ovat vanhoissa operaatioissa palvelleiden tapaukset, jotka saattavat ajoittua jopa vuosikymmeniä taaksepäin, Niinistö tietää.

– Niistä tapauksista, joista järjestelmä on saanut julkisuudessa kritiikkiä, on otettava opiksi ja niiden syntyminen on jatkossa syytä estää, ministeri näkee. Jussi Niinistö sanoo olevansa myös sitoutunut jatkamaan edeltäjänsä Carl Haglundin (RKP) 2013 käynnistämää kriisinhallintaveteraaniohjelmaa.

– Totta kai olen sitoutunut edeltäjäni käynnistämän ohjelman toteuttamiseen. Ainakin tukiverkoston luominen ja kansallisen tuen kehittäminen vaativat vielä työstämistä ja kehittämistä, tiivistää Niinistö.

Juha Sipilän (kesk) johtaman hallituksen pelättiin leikkaavan Suomen osallistumista sotilaalliseen kriisinhallintaan hyvinkin radikaalisti, mutta puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan pelko oli ennenaikainen. Niinistö hakee tukea sanoilleen hallitusohjelmasta.

– Hallitusohjelman sivulla 35 lukee, että Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan. Tämä on ydinlause, Niinistö painottaa.

– Osallistumisen määrä on tietysti kiinni kaikilla hallinnonaloilla pienenevistämäärärahoista, mutta jo nyt voidaan sanoa, että Suomen aktiivinen osallistuminen jatkuu, ministeri linjaa.

Päätökset tapauskohtaisesti

Niinistö muistuttaa, että Afganistanin Resolute Support -operaation päättämisestä Suomen osalta on päätetty jo aikaisemmin. Sen vastapainona on Libanonin UNIFIL-operaatio, jossa Suomi tulee jatkamaan vielä vuosia.

– UNIFIL säilyy suurimpana miesmääräisenä operaationa, käy johtovaltiovastuulle miten tahansa.

– Päätökset uusiin operaatioihin lähtemisestä tehdään vastakin tapauskohtaisesti vallitsevan tilanteen mukaan. Kansainväliset tilanteet saattavat muuttua hyvinkin nopeasti, muistuttaa Niinistö.

Yksi esimerkki lisäbudjetilla toteutettavasta operaatiosta voisi ministerin mukaan olla esimerkiksi Libyan tilanteeseen ja Välimeren pakolaisvirtaan liittyvä operaatio.

– Meidän on luonnollisesti koko ajan myös mietittävä eri operaatioiden merkitystä Suomelle. Pienempiä sirpale- tai lipunnäyttöoperaatioitakin pitää katsoa kriittisesti. Tärkeintä on, että operaatioista maailmalla saadaan hyöty myös kotimaan puolustukselle.

– Afganistan on ollut meille kallis operaatio, mutta sieltä saatu hyöty nimenomaan kotimaan puolustukselle on ollut kiistaton. Sieltä saatua oppia on pystytty hyödyntämään jopa nykyisessä varusmieskoulutuksessa.

Isommalla joukolla toteutettava operaatio, esimerkiksi UNIFIL, toimii myös ikään kuin puolen vuoden kertausharjoituksena.

– Kansainvälisistä operaatioista on saatavissa tietysti myös poliittista hyötyä, mutta tärkein on silti aina hyöty kotimaan puolustuksen kannalta, ministeri korostaa.

Taipaleella ei tahroja

Edellisellä vaalikaudella puolustusvaliokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa Afganistanissa, Libanonissa ja Kosovossa vieraillut Jussi Niinistö painottaa, että pieni Suomi on kantanut viimeisen 60 vuoden aikana kansainvälisen vastuunsa esimerkillisellä tavalla.

– Hävettävää ei ole myöskään nykytilanteessa, päinvastoin. Suomi pärjää kokonsa edellyttämällä tavalla kansainvälisessä vertailussa edelleenkin ja hommat hoituvat vastakin äärimmäisellä ammattitaidolla. Suomalaisen rauhanturvaamisen historian taipaleelta ei löydy mitään tahroja.

– Yksi suomalaisen rauhanturvaamisen salaisuuksista on yleisessä asevelvollisuudessa. Meidän järjestelmämme takaa, että oikeassa paikassa on aina oikea henkilö. Suomalaisen osallistumisen painopiste on viime vuosina siirtynyt taas kohti perinteisempiä YK-operaatioita, jotka nauttivat ministeri Niinistön mukaan myös ristiriidatonta tukea kansan keskuudessa.

– Suomen kaltainen pieni sotilaallisesti liittoutumaton maa tietysti soisi, että YK:n rooli kansainvälisen turvallisuuden toimijana ja takaajana olisi vieläkin merkittävämpi. Sille me emme ikävä kyllä voi mitään, että kansainvälinen politiikka heijastuu YK:n ja erityisesti sen turvaneuvoston toimintaan ja päätöksentekoon.

– YK on pitkässä linjassa ollut se tie, mitä kautta Suomi on halunnut olla mukana rauhaa turvaamassa, mutta osallistumme jatkossa toki edelleen myös EU:n operaatioihin ja jos Naton operaatiota tulee, eivät nekään ole poissuljettuja.

Demokratia vie aikaa

Keskustelun siirtyessä kansainväliseen yhteisöön ja sen eri toimijoihin saa Jussi Niinistö eteensä kysymyksen Syyrian sisällissodasta, joka onkin vienyt toivotun demokratian sijaan kohti yhä suurempaa sekasortoa. Kysymys kuuluu, että onko kansainvälinen yhteisö kenties epäonnistunut?

– Yhdysvaltain entisen puolustusministerin Colin Powellin kerrotaan sanoneen Irakin sotaa pohdittaessa presidentti George W. Bushille osuvasti ”You break it, You own it” eli jos rikot jotain, niin sitten myös omistat sen. Tämä sama oppi saatiin länsimaiden vahvasti tukemasta arabikeväästä. Voimme vain kysyä, koituiko autoritääristen hallintojen purkaminen sittenkään onneksi alueen kansalaisille. Vastaus nähdään vasta pitkässä juoksussa, mutta toistaiseksi ongelmia on ollut paljon.

– Jos lähtökohtana on demokratia, se vaatii aina pitkän kehityksen. Ei demokratiaa saatu hetkessä Suomeenkaan. Mitä Syyriaan tulee, niin länsimailla on ollut viisautta olla puuttumatta laajemmin sisällissotaan. Suurin etu saadaan taistelemalla kansainvälistä ISIS-äärijärjestöä vastaan. Tästä syystä suomalaisiakin kouluttajia on antamassa oppia kurdien peshmerga-taistelijoille Irakissa.

– Pieni Suomi tekee tietenkin osansa, jotta barbarismi ei leviäisi maailmalla, mutta kansainvälistä yhteisöä en ensimmäiseksi lähtisi tapahtuneesta syyttelemään. Syy ja seuraussuhteet voivat olla jossain aivan muualla. Parempi, jos eivät palaisi ISIS-järjestössä tai muissa vastaavissa terroristijärjestöissä taistelleiden suomalaisten paluuta kotimaahan ministeri Niinistöllä on tyhjentävä käsitys.

– Parempi olisi, jos eivät palaisi ollenkaan. Mutta, kun niitä kuitenkin palaa, niin sisäministeriössä on pohdittava asiaa vakavasti. Mitään kriisinhallintaveteraanistatusta näiden ihmisten on turha odottaa. Jos sinne lähtee, täytyy ymmärtää, että on Suomen valtion vihollinen.

 

Asko Tanhuanpää

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa