Rauhanturvaaja

Arkisto

 

Gustav Hägglund

Gustav Hägglund kesäpaikassaan Hirvensalmella.

Jos käynnistettäisiin keskustelu siitä, kun on Suomen rauhanturvahistorian tunnetuin henkilö, käytäisiin kamppailu melko varmasti kahden kenraalin eli Ensio Siilasvuon ja Gustav Hägglundin kesken. Kuudes syyskuuta 80 vuotta täyttävä Hägglund toimi UNDOF-operaation komentajana 1985-86 ja UNIFIL-operaatio oli hänen johdossaan vastaavasti 1986-88. Puolustusvoimain komentajana Hägglund oli 1994-2001.

Rauhanturvaajaliiton uusi puheenjohtaja Mauri Koskela ja allekirjoittanut tapasivat liiton kunniajäsen Gustav Hägglundin ja tämän Ritva-vaimon näiden kesäpaikassa Hirvensalmella. Paikkaa ehti isännöidä jo Hägglundin isä, jääkärikenraaliluutnantti Woldemar Hägglund.

- Näissä maisemissa sielu lepää. Järven rannasta löytyy jopa Hirvensalmen paras savusauna ja mikä parasta metsästysmaastotkin ovat lähellä, Hägglund ilmoittaa.

Isännän metsästysharrastus tulee konkreettisesti esiin sisätiloissa, mistä löytyy muistoja niin Afrikkaan, Aasiaan kuin Eurooppaankin tehdyiltä matkoilta. Gustav Hägglund sanoo olevansa harmissaan ainoastaan siitä, että mahdollisuus lähteä susijahtiin ei koskaan toteutunut.

Maailman tapahtumat ovat hyvin tiedossa

Paitsi metsästysmuistoja, löytyy seiniltä myös kirjallisuutta ja lahjoja kansainvälisiltä ystäviltä ja yhteistyökumppaneilta. Puitteet henkivät arvokasta historiaa, mutta sen rinnalla on paikkansa myös langattoman nettiyhteyden majakalle.

- Luen muun muassa New York Timesin netin kautta joka aamu ja seuraan muutenkin maailman tilannetta tarkasti. Harvardissa tutkijaprofessorina vietetty vuosi ja työtehtävät tekevät sen, että katson maailmaa enemmän suurvaltojen kuin Suomen näkökulmasta. Katsantokanta on globaalimpi, sanoo Hägglund.

Kenraali Hägglund paljastaa ruotivansa maailman tilannetta myös 6.9. julkaistavassa yhdeksännessä kirjassaan, joka kantaa nimeä Kenraalin iltahuuto.

- Kustantaja Otava ehdotti nimeksi Kenraalin testamentti, mutta se on ollut jo Adolf Ehrnroothista kertovan kirjan nimenä.

Kolme syytä tuntea ylpeyttä

Kenraalin iltahuuto lähtee Hägglundin mukaan liikkeelle isän perinnöstä ja päättyy siihen, että Suomi on monessa mielessä omassa luokassaan.

- On kolme asiaa, mistä suomalaisten tulee olla ylpeitä. Ensimmäinen on demokratia. Suomi on ainoa ensimmäisen maailmansodan raunioilta syntynyt maa, missä demokratia on säilynyt yhtäjaksoisena. Samaan ovat pystyneet vain Sveitsi ja Ruotsi, joiden itsenäisyyden historia on tosin paljon pidempi.

- Toinen ylpeydenaihe on se, että olemme sankarikansaa. Suomi on ainoa toiseen maailmansotaan osallistunut manner-Euroopan maa, jota ei miehitetty. Olemme samalla myös ainoa maa, joka onnistui torjumaan puna-armeijan.

- Kolmanneksi alamme kohta olla ainoa Euroopan maa, joka haluaa itse puolustaa itseään. Muut ovat puolustuksensa enemmän tai vähemmän ulkoistaneet. Veteraanit osoittivat meille nuoremmille, että isänmaata voi puolustaa itse. Sitä tosiasiaa vastaan muut maat eivät voi muuta kuin hävetä, Hägglund linjaa.

Suurimpana saavutuksenaan puolustusvoimain komentajana Hägglund sanoo pitävänsä 1997 toteutunutta varusmiespalvelusjärjestelmän uudistusta. Paljolti sen ansiosta yleinen asevelvollisuus on säilynyt Suomessa.

- Uudistuksen myötä saimme järjestelmän, joka on järkevä ja rationaalinen. Nyt koulutetaan valmiita sota-ajan joukkoja, jotka myös kotiutetaan yhdessä. Aiemmin kotiutettiin yksilöitä.

- Nykyisellään varusmiespalvelus antaa suurimmalle osalle varusmiehistä myös jotain sellaista, mitä voi hyödyntää siviilielämässä, muistuttaa Hägglund.

Alkaako Trumpista suuri käänne?

Uuden kirjansa maailmanpoliittisessa osiossa Gustav Hägglund paljastaa pohtivansa, että Yhdysvaltojen nykyinen presidentti Donald Trump saattaa nousta historian seuraavan suuren käänteen airueksi.

- Maailma elää nyt tietyllä tavalla samanlaista aikaa, mitä elettiin 1980-luvun lopulla kommunistisen aatteen kulkiessa kohti loppuaan. Silloin toivottiin Neuvostoliiton kaatuvan, mutta ei siihen kuitenkaan kukaan uskonut.

- Nyt ollaan samanlaisessa tilanteessa länsimaisen liberalismin kanssa. Se on saavuttanut idealismina lakipisteensä ja alkaa taantua, Hägglund näkee.

Länsimaisen/amerikkalaisen liberalismin Hägglund laskee yhdeksi niistä historian neljästä ideologiasta, jotka ovat tehneet lähetystyötä. Kolme muuta ovat kristinusko, islam ja kommunismi.

- Kristinusko, islam ja kommunismi eivät ole hävinneet mihinkään, mutta ne ovat rajoittuneet ja lähetysinto on samalla romahtanut. Näin tulee käymään myös liberalismille eli se ei häviä mihinkään, mutta se rajautuu Pohjois-Amerikkaan, Eurooppaan, Australiaan, Uuteen-Seelantiin ja Japaniin.

Liberalismin hiipumiseen johtavina syinä Hägglund luettelee Trumpin valinnan lisäksi myös Brexitin, oikeistovoimien nousun Euroopassa ja kaupparajoitukset.

- Nyt ollaan hyppäämässä siitä maailmasta, mihin on totuttu johonkin täysin toiseen eli itsekkyys korvaa maailmanparannuksen. Kehitys on saanut voimaa esimerkiksi maahantunkeutumisesta.

Haaksirikosta on myös opittu

Rauhanturvaaja-lehden pyynnöstä Gustav Hägglund pohtii laajemmin myös kansainvälisen kriisinhallinnan tilannetta. Hän sanoo YK-vetoisen perinteisen rauhanturvaamisen kokeneen haaksirikon 1990-luvulla, kun maailmanjärjestön valtasi suuruudenhulluus.

- Pääsihteeri Boutros Boutros-Ghali siirtyi pois puolueettomuudesta ja rupesi käyttämään rauhanturvajoukkoja rauhaan pakottamiseen. Seurauksena oli se, että YK ajautui kriisin osapuoleksi niin Somaliassa kuin Balkanillakin.

- YK:n rauhanturvaaminen koki haaksirikon, mutta onneksi siitä myös opittiin. Perinteiselle rauhanturvaamiselle on sekä paikka että tarve, kunhan ymmärretään sen rajoitukset, Hägglund sanoo.

Paljon kritisoidussa YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden veto-oikeudessa Hägglund sanoo näkevänsä hyviäkin puolia.

- Se pitää balanssia yllä. Esimerkiksi käyköön Korean sota, johon YK ei olisi todennäköisesti lähtenyt mukaan, mikäli Neuvostoliitto ei olisi boikotoinut turvallisuusneuvoston kokousta, hän muistuttaa.

Hägglundin mukaan myös Nato koki haaksirikon, kun se New Yorkin iskujen takana ollutta Osama bin Ladenia ei saatu heti kiinni. Tämä johti siihen, että terrorisminvastainen sota on kestänyt jo 17 vuotta.

- Suurvaltoja tarvitaan, jos on pakko käyttää voimaa. YK:n rauhanturvatehtävissä toimiessaan suurvallat pelkäävät joutuvansa panttivangeiksi.

Kun komentaja pisti kaiken peliin

Gustav Hägglund nostaa omalta UNIFIL-kaudeltaan ylös episodin, jossa komentajan oli pakko toimia ilman pelko panttivangiksi joutumisesta. Kaikki sai alkunsa, kun Hizbollah-järjestö alkoi uhata suomalaisia joukkoja tappamisella, jos nämä vielä estäisivät taistelijoiden kulkua.

- UNIFIL:n kokenut tiedottaja, turkkilainen Timur Göksel sanoi, että ainut, joka kykenee estämään verilöylyn on Hizbollahin ylin hengellinen johtaja Fadlallah. Sain järjestettyä hänen kanssaan tapaamisen Beirutissa, vaikka YK:n apulaispääsihteeri Marrack Goulding sen hyvin perustein kielsikin.

- Kun Fadlallah oli sitten haukkunut järjestelmällisesti niin Yhdysvallat, Israelin, Englannin, Ranskan, YK:n, UNIFIL:n ja muutaman muunkin uskaltauduin avaamaan suuni. Myönsin, että vääryyksiä on varmasti tapahtunut, mutta miksi kostaa YK:n sotilaille, jotka ovat tulleet kaukaa kotoaan auttamaan Libanonin sorrettua kansaa ja varmistamaan Israelin vetäytymisen maasta.

- Fadlallah myönsi, että on väärin rangaista sotilaita YK:n pahoista teoista. Tämän hän sanoi pyynnöstäni sitten myös seuraavassa saarnassaan ja tilanne rauhoittui. Ilman tätä suomalaisten olisi pitänyt lähteä Libanonista. Minulle tapaus antoi vahvistusta sille, että ihmisen täytyy luottaa omaan itseensä ja asiantuntemukseensa, Hägglund kertaa.

Rauhanturvaaminen antaa tärkeän signaalin

Maailmalla on tällä hetkellä noin 540 suomalaista rauhanturvaajaa. Gustav Hägglundin mukaan luku on väkilukuun suhteuttaen hyväksyttävä, mutta henkilökohtaisesti hän toivoisi sen olevan suurempi.

- Ei ole parempaa paikkaa osoittaa reserviläisistä koostuvan joukon kykyä kuin kansainvälinen kriisinhallintatehtävä on. Kysymys on uskottavuuden luomisesta, rauhanturvaoperaatiot ovat ulkomaailmalle tärkeä signaali Suomen puolustuskyvystä, tiivistää Hägglund.

Merkkipäivänsä vieton Gustav Hägglund aloittaa jo päivää etuajassa, jolloin Kenraalin iltahuuto -kirja julkaistaan. Saman päivän iltana kenraali lähtee risteilylle lähimpiensä kanssa.

- Olen siis merkkipäivänäni matkoilla, hän virnistää.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

 

Rauhanturvaaja

Arkisto

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa