Rauhanturvaaja

Arkisto

Reijo LaaksoReijo Laakso löysi kuvansa vitriinistä

Vuosi 1957, Egyptin pääkaupunki Kairo. Reilu parikymppinen Reijo Laakso saa päähänsä kiivetä kahden rauhanturvaajaystävänsä eli Raimo Leppäsen ja Kari Pentikäisen kanssa Kheopsin pyramidin huipulle. Mukana oli neljäskin veijari, jonka nimeä Laakso ei enää muista. Hän oli se, joka otti kuvan edellä mainitusta kolmikosta kiipeämässä ylöspäin.

Tänään tuo samainen kuva toivottaa vieraat tervetulleiksi Haminassa avattuun rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhaan Veteraaniin. Ei ole liioiteltua väittää, että jo kunnioitettavat 61 vuotta täyttänyt otos on yksi suomalaisen rauhanturvaamisen ikimuistoisimmista valokuvista – ellei sitten se kaikkein ikimuistoisin.

- Kuvaajaa en tosiaankaan enää muista, mutta onneksi kuva otettiin minun kamerallani. Näin negatiivi oli tallella ja valokuvaaja Martti Tikka teki siitä tämän suurennuksen, Laakso kertoi Wanhan Veteraanin avajaisissa.

- Pyramidin huipulle kiipeäminen oli hetken päähänpisto. Siihen aikaan kukaan ei tullut kieltämäänkään, mutta nykyisin moinen tuskin enää onnistuisi, yksi suomalaisen rauhanturvaamisen vanhimmista veteraaneista virnisti.

Hyvinkäällä asuva Reijo Laakso oli tullut Haminaan neljän muun YKSK:n veteraanin eli Mauno Holttisen, Aimo Kupiaisen, Tauno Väisäsen ja Jorma Reinimaan kanssa. Reinimaa ennätti heti korjaamaan perinnekeskuksen oppaille yhden virheellisen tiedonkin.

- Meille tultiin kertomaan, että jokainen Suezille lähtenyt olisi saanut oman nahkaisen matkalaukun mukaansa Suomesta. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan laukkuja ostettiin paikallisilta kauppiailta. Vitriinissä oleva matkalaukku kuului Kaarlo Karttuselle, Reinimaa valisti.

Rauhanturvaajia on yli miljoona

Wanhan Veteraanin virallisesta avauksesta vastasi Rauhanturvaajaliiton kunniajäsen, ministeri Elisabeth Rehn, joka toimii myös perinnekeskuksen suojelijana. Rehn korosti, että monet perinnekeskuksen teemat ovat hänelle itselleenkin läheisiä.

- YK:n siviilikriisinhallinta ja rauhanturvaaminen, naisten merkitys rauhantyölle niin rauhanturvaajina kuin siviilipoliiseina eri missioissa, luetteli Rehn.

- Yli miljoona naista ja miestä on sitten vuoden 1948 palvellut YK-lipun alla 71 rauhanturvaoperaatiossa ja valitettavasti 3 733 heistä on menettänyt henkensä palvellessaan rauhaa. Emme me suomalaisetkaan ole välttyneet menetyksiltä. Operaatioista on tullut vaarallisempia, koska kansainvälistä humanitääristä oikeutta ei enää kunnioiteta. Jopa YK:n jaPunaisen ristin lipuista on tullut maalitauluja, ministeri muistutti.

Elisabeth Rehn puuttui avaussanoissaan odotetusti myös naisten rooliin rauhanturvatyössä. Rehnin toimiessa puolustusministerinä tehtiin päätös, joka avasi suomalaisillekin naisille ovet rauhanturvatehtäviin. Ensimmäiset ”Elisabethin enkelit” astuivat palvelukseen Libanonissa ja Golanilla vuoden 1991 lopulla.

- Enkelit ja minä pidämme edelleen säännöllisesti yhtä, hän kertoi.

Rehnin puhe sisälsi myös kritiikkiä YK:n turvallisuusneuvostolle.

- Turvallisuusneuvostojen onnettomien järjestelyjen eli viiden pysyvän jäsenmaan veto-oikeuden vuoksi ei rauhansopimusten tekeminen ole ikävä kyllä mahdollista. YK on kuitenkin saanut paljon aikaiseksikin, Rehn sanoi nostaen esille muun muassa lapsikuolleisuuden alentamisen, kulutuksen ja tasa-arvon.

Lopuksi kunnia Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja Vesa Kangasmen suulla sille, kenelle kunnia kuuluu eli Kymenlaakson Rauhanturvaajille.

Perusajatus kiteytyy tunnuslauseeseen

- Idea valtakunnallisesta rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan perinnekeskuksesta on lähtöisin kymenlaaksolaisilta rauhanturvaajilta. Ilman heidän pyyteetöntä heittäytymistään oman keskuksen rakentamiseen talkootyöllä ja vielä ammattitaidolla, meillä ei olisi nyt tällaista hienoa keskusta toiminnassa, Kangasmäki kiitteli.

- Tunnuslauseemme on ”Isänmaan ja rauhan puolesta kotona ja maailmalla”. Siinä kiteytyy perinnekeskuksemme perusajatus, jossa haluamme vaalia ja kunnioittaa sotiemme veteraanien perintöä ja esitellä rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan kunniakasta yli 60-vuotista historiaa ja nykypäivää. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen perinnön ja maanpuolustustyön vaaliminen kuuluu oleellisesti tähän kokonaisuuteen, toiminnanjohtaja tiivisti.

- Perinnekeskus esittelee ensisijaisesti kriisinhallinnan historiaa ja nykyisyyttä. Se ei kuitenkaan ole keskuksen ainoa toiminnallisuus, vaan niin kuin tunnuslauseemme antaa ymmärtää, myös sotiemme veteraanit ja lotat ovat toiminnassa mukana. Keskitymme erityisesti veteraanien perinnön siirtämiseen nuoremmille sukupolville. Pyrimme käyttämään kieltä, jota myös nuoremmat ymmärtävät, Kangasmäki linjasi.

Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskuksen perustajajäsenet ovat Suomen Rauhanturvaajaliiton ja Kymenlaakson Rauhanturvaajien lisäksi Haminan-Vehkalahden sotaveteraanit ja RUK:n oppilaskunnan kannatusyhdistys.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

 

 

 

Rauhanturvaaja

Arkisto

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa