Rauhanturvaaja

Arkisto

Ingmar Eklund toivottaa rauhanturvaajat tervetulleiksi Villa Garboon.

Ingmar EklundHeti kärkeen lienee syytä selittää, miksi yövyin kesällä vaimon kanssa Villa Garbo -nimisessä pensionaatissa Hangossa. Tunnustan, että en tunne kaupunkia kovinkaan hyvin, mistä syystä soitin siellä yrittäjänä toimivalle Tom Asplundille ja kyselin hyvän majapaikan perään.

- Hotelli Regatta on varmasti tähän aikaan viimeistä paikkaa myöten täysi ja niin taitavat olla kaikki muutkin rannan paikat. Mutta kokeile Villa Garboa, mitä isännöi entinen rauhanturvaaja. Huoneet ovat yksilöllisiä ja aamupala kaupungin paras, Tommen valisti.

Villa Garbossa puhelimeen vastasi Ingmar Eklundiksi esittäytynyt mies ja kertoi aurinkoparvekkeella varustetun huoneen olevan vielä vapaana. Kun kysyin mahdollista rauhanturvaaja-alennusta, tuli vastaus heti myöntävänä. Vasta seuraavana päivänä paljasti, että haluaisin tehdä hänestä haastattelun Rauhanturvaajaan.

- On täällä käynyt aika paljon muitakin entisiä rauhanturvaajia, joka yksi rovaniemeläinen kaveri, joka sattui olemaan kämppäkaverini Skopjessa. Jo puhelimessa keskustellessamme ajattelin, että onpa tuttu ääni, ja varmistus tuli tavatessamme Villa Garbon yläkerrassa, Ingmar Eklund kertoo.

- Toivotan lämpimästi kaikki ex-faitterit tervetulleiksi. Hinnoista voidaan sitten keskustella tapauskohtaisesti, hän virnistää.

- Satunnaisesti vieraita on tullut myös entisen Jugoslavian alueelta. Serbit ovat olleet iloisen hämmästyneitä, kun ovat yllättäen saaneet palvelua omalla kielellään, paljastaa Eklund.

Neljä vuotta ex-Jugoslaviassa

Serbokroatia tarttui ruotsia äidinkielenään puhuvan Eklundin mukaan, kun hän vietti yhteensä reilut neljä vuotta entisen Jugoslavian alueella. Kroatiasta pääsiäisenä 1992 alkanut rauhanturvareissu UNPROFOR-operaatiossa kesti puolisentoista vuotta, mutta kotiin Eklund palasi vasta kesällä 1996.

- Kroatian jälkeen jäin suoraan siviilihommiin ja töitä oli niin Bosniassa kuin Makedoniassakin. Jälkeenpäin olen käynyt esimerkiksi Tuzlassa ja Sarajevossa verestämässä vanhoja muistoja. Vanhat paikalliset tutut ovat olleet ihmeissään, kun ovat tulleet kaduilla vastaan. Mahdollista on, että sinne lähdetään seuraavan kerran vielä kuluvan vuoden aikana, Eklund miettii.

Kroatian pataljoonassa erinäisiä rakennus- ja kunnossapitotöitä tehnyt Ingmar Eklund työskenteli ex-Jugoslaviassa siviilinä myös autokuskina. Siinä työssä serbokroatian osaamisesta oli välillä konkreettista hyötyä.

- Autokuskin hommissa oli välillä vaaratilanteitakin, kun ei aina muistanut lähteä liikkeelle convoyssa. Yhden kerran tulin tsekkarille, missä oli paikallisia puolisotilaallisia joukkoja enemmän ja vähemmän juovuksissa. Joku brittisotilas oli vähän aikaisemmin ampunut yhden paikallisen, mistä syystä minuakin osoiteltiin aseella. Pääsin kuitenkin läpi ongelmitta, kun vastasin kysymyksiin serbokroatialla.

Vartiojääkärinä Libanonissa

Ingmar Eklundin ensimmäinen rauhanturvareissu alkoi vuonna 1988 Libanonissa, missä hän toimi vuoden kolmekutosen vartiojääkärinä Litanilla.

- Syy lähtöön oli yksinkertainen eli en halunnut lähteä töihin terästehtaalle. Olin ollut aiemmin merillä öljytankkerin päällä, mutta laivat liputettiin ulos ja minä huomasin jääneeni työttömäksi. Halusin yksinkertaisesti pois Suomesta, Eklund kertoo.

- Se vuosi meni nopeasti. Silloin tällöin oli vaaratilanteitakin, kun paikalliset sissit hyökkäsivät kohti israelilaisten asemia. Sieltä tuli sitten takaisin välittömästi.

- Muutaman Libanonin aikaisen kaverin kanssa ollaan edelleen satunnaisesti tekemisissä, mutta valitettavasti se on jäänyt aika vähiin, hän tunnustaa.

Eklund sanoo maailmalla vietettyjen vuosien vaikuttaneen myös hänen omaan elämäänsä.

- Valehtelisin, jos väittäisin, etten ymmärtäisi asioita nyt paremmin kuin ennen Libanonia ja Balkania. Kaikki ei ole todellakaan enää pelkkää mustavalkoista.

Villa Garbossa on vaihtoehtoja

Vuonna 1996 avatussa, vanhassa 1923 rakennetussa pystyhirsitalossa toimivan Villa Garbon omistaja Ingmar Eklundista tuli vähän kuin vahingossa 15 vuotta sitten. Käsistään kätevä Eklund auttoi yrittäjänä toiminutta pikkuserkkuaan, kun tämä yllättäen tarjosi pensionaattia ostettavaksi.

- Sanoin heti, että tämä ei ole minun alani, ei tule kysymykseenkään. Kaupat kuitenkin tehtiin ja olen edelleenkin tyytyväinen valintaani. Välillä työ on tosi rankkaa, mutta samalla se on myös palkitsevaa. Kahta samanlaista päivää ei kohdalle osu.

Eklundilla ja hänen suomalais-saksalaisella vaimollaan Leila Holsteinilla on Villa Garbon lisäksi muitakin asuntoja lähialueella. Lisäksi he ovat hankkineet yhden kuivanmaan luksusmökin ja merinäköalalla varustetun sviitin aivan Hangon kylpylän vierestä.

- Pyrkimyksenä on tarjota jokaiselle jotain sopivaa. Jos halua löytyy, niin voin pystyttää vaikka teltan Villa Garbon puutarhaan, lupaa Eklund.

- Ei tässä pärjäisi, jos ei hommia pystyisi pyörittämään itse. Vanhassa paikassa on koko ajan jotain pientä remppaa ja jos on ottanut vieraiden viihtymisen kunnia-asiakseen, ei siitä voi tinkiä. Tänä syksynä aikaa remontoimiseen jää onneksi tavallista enemmän, kun tyttäremme Clary Amelia Elisabeth aloittaa esikoulun, ylpeä isä paljastaa.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

 

Rauhanturvaaja

Arkisto

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa