Säkylän sotamuseon ei tarvitse nöyristellä

Ilpo Nurmi, Jouni Mäentaus

Ilpo Nurmi (oik.) ja Jouni Mäentaus poseeraavat rynnäkkötykki Sturmin kanssa. Miehet korostavat, että Säkylän Talvi- ja jatkosotamuseossa ei ihannoida sotaa, vaan siellä säilytetään tietoa maamme itsenäisyyden taanneista vuosista. (Asko Tanhuanpää)

Yhden miehen eli säkyläläisen evp. yliluutnantti Ilpo Nurmen unelmasta alkunsa saanut Säkylän Talvi- ja jatkosotamuseo on paikka, johon jokaisen suomalaisen nuoren ja miksei vanhempienkin pitäisi päästä tutustumaan. Yksityisen säätiön ylläpitämän museon harvinaisen laajat kokoelmat kertovat ajasta, jolloin panoksena ei ollut sen vähäisempi asia kuin Suomen itsenäisyys.

- Perusta museolle luotiin, kun hommasin vuonna 1989 ensi-iltansa saaneeseen Talvisota-elokuvaan sekä puvustoa että muuta rekvisiittaa. Ensimmäisen sotavuosista kertovan näyttelyn kävi avaamassa elokuvan ohjaaja Pekka Parikka, UNDOF-opetaatiossa Golanilla 1986-1987 yksikön vääpelinä palvellut Nurmi kertoo.

Useammassa kohteessa kiertänyt näyttely laajeni museoksi, kun Nurmi hankki käyttöönsä hallin puolikkaan Köörnummen teolllisuusalueelta. Samoissa tiloissa toimi myös sotilastavaraa myynyt Milpro Oy, jonka Nurmi myi pois vuonna 2008.

- Meiltä pyydetään edelleenkin tavaraa elokuviin ja muihin vastaaviin produktioihin. Esimerkiksi uusimmassa Tuntemattomassa sotilaassa tarvittiin Maxim-konekivääriä ja olipa siellä lainassa pojaksi kutsuttu kiljupänikkäkin, paljastaa Nurni.

Ilpo Nurmen mukaan Talvi- ja jatkosotamuseossa on lueteltuna noin 8 000 esinettä, joiden joukossa on yli 2 000 kirjaa. Kokoelmat ovat sitä luokkaa, ettei pienen museon tarvitse nöyristellä isompiensa rinnalla.

- Yksi ehdottomasti arvokkaimmista esineistä on pihalla vieraat vastaanottava saksalaisvalmisteinen rynnäkkötykki Sturmgeschütz III eli suomalaisittain Sturmi, jonka omistaa Sotamuseo. Sen kunnostukseen saatiin apua Satakunnan Asehistorialliselta seuralta, Nurmi selvittää.

- Säkylään liittyviä harvinaisuuksia ovat puolestaan Pentti Perttulin käytössä Rukajärvellä olleet saappaat ja polkupyörä sekä Pyhäjärvestä ylös sukellettu Morane Saulnierin potkuri. Pyhäjärven jäällä tammikuusta 1940 saman vuoden huhtikuuhun asti toimineessa lentotukikohdassa oli kaikkiaan 30 Moranea, hän tietää.

Talvi- ja jatkosotamuseon uusin näyttely esittelee vapaaehtoista maanpuolustusta Suomen itsenäisyyden ajalta. Erityisen ison huomion näyttelyssä ovat saaneet suojeluskunta- ja lottajärjestöt, joilla oli Säkylän ja Köyliön seudullakin vankka jalansija.

- Näyttely liittyy viime vuoden heinäkuussa alkaneeseen ja kolme vuotta kestävään Leader-rahoitteiseen kehittämishankkeeseen, joka tutkii paikallisen suojeluskunta- ja lottatoiminnan historiaa, hankkeen projektisihteeriksi kiinnitetty kapteeni evp Jouni Mäentaus valottaa.

Rauhanturvaoperaatioihin lähtevien lakimiesten kouluttajana Porin Prikaatissa toimineen Mäentaustan tutkimuksen pohjana on Erkki Mäkitalon vuonna 1994 kirjoittama Suojeluskunta Säkylässä -historiikki. Hyvässä tallessa olevista suojeluskuntien ja lottien pöytäkirjoista on silti löytynyt uusiakin asioita.

- Paikallisella suojeluskunta- ja lottatoiminnalla oli korvaamattoman iso merkitys sille, että Suomi pystyi pistämään sodissa ylivertaiselle vastustajalle niin hyvin kampoihin. Samaten suojeluskunnat loivat vankan pohjan monen urheiluseuran toiminnalle, Mäentaus muistuttaa.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää



Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa