Rauhanturvaaja

Arkisto

Suomen Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkisen mukaan liitolla on yksi keskeinen tavoite isänmaan juhlavuonna. Heikkinen puhuu kaikkien veteraanien saamisesta tasavertaiseen asemaan.

- Tavoitteena on, että eduskunta säätää vielä tänä vuonna laista, joka takaa kaikille sotien 1939-1945 tunnuksen omaaville veteraaneille samat kotipalvelut, mitkä sotainvalideille korvataan sotavammalain nojalla jo nyt, Heikkinen sanoo.

- Avopalvelujen saattaminen tasa-arvoiselle tasolle on tavoite numero yksi. Toteutuessaan laki ratkaisee sotaveteraanien palveluiden saatavuuden pysyvällä ja yhdenvertaisella tavalla. On kaikkien yhteinen etu, että veteraanit voisivat elää mahdollisimman pitkään omassa kodissaan sen sijaan, että he joutuisivat laitoshoitoon, puheenjohtaja tiivistää.

Kunniavelkaa ei saa jättää maksamatta

Erkki Heikkisen kertoo, että eduskunnassa on uuden lain taakse laajaa, puoluerajat ylittävää kannatusta.

- Myötämielisyyttä on ja uskon lain läpimenoon seuraavan puolen vuoden aikana. Rahallisesti kysymys ei ole merkittävästä päätöksestä, vaan paino on yhdenvertaisuudella. Valtio määräsi aikanaan miehet sotaan ja valtio myös huolehtikoon heistä loppuun asti.

- Jos asiaa ei hoideta tällä vaalikaudella, jää kunniavelka maksamatta niille ihmisille, jotka omalla verellään takasivat isänmaan itsenäisyyden säilyminen, jotka uudelleen rakensivat Suomen sodan raunioista, jotka maksoivat sotakorvaukset ja kasvattivat suuret ikäluokat, Heikkinen muistuttaa.

Talvi-, jatko- ja Lapin sotiin osallistui yhteensä noin 650 000 miestä ja 100 000 naista, joista keskuudessamme on enää noin 15 000. Veteraanitunnuksen saaneiden keski-ikä on tänään vastaavasti noin 93 vuotta.

- Sotaveteraanien teot ja tarpeet tunnettiin laajalti jo 60 vuotta sitten, mutta isänmaalla ei ollut vielä silloin rahaa auttaa. Ensisijaisesti piti hoitaa sodassa vammautuneet, painottaa Heikkinen, Äänislinnassa kolme ja puoli vuotta satamakomendanttina toimineen sotaveteraanin poika painottaa.

”Veljeä ei jätetä” -periaatetta seuraten

Elämäntyönsä Keskon palveluksessa tehneen puheenjohtajan mukaan veteraanien etuja on saatu vuosikymmenten aikana korjatuksi, mikä on vaatinut myös laaja-alaista yhteistyötä.

- Päinvastoin kuin edelleen väitetään ei Sotaveteraaniliitolla ole varoja, eikä myöskään henkilökuntaa veteraanien käytännön asioiden hoitamiseen. Kansalaisilta ja tukijoilta saadut lahjoitusvarat on käytetty mahdollisimman tarkkaan veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä hyväksi, hän linjaa.

”Veljeä ei jätetä” oli keskeinen arvo sodassa ja tästä periaatteesta tullaan Erkki Heikkisen mukaan pitämään kiinni loppuun asti. Menneen syyskuun lopulla 60-vuotista taivaltaan juhlistaneen Sotaveteraaniliiton pyrkimys on tavoittaa lähiviikkoina jopa 10 000 sotaveteraaniliiton jäsentä heidän kotonaan.

- Kaikille veteraaneille viedään myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion allekirjoittama kunniakirja, paljastaa Heikkinen.

- Olen henkilökohtaisesti saanut tavata suuren joukon veteraaneja ja monessa heistä olen nähnyt heissä oman isäni piirteitä eli kysymys on nöyrästä ja vaatimattomasta, vähään tyytyväisestä väestä. He ovat oppineet niukkuuteen ja tulemaan toimeen omillaan. Mutta sodan perinnöstä tai sodan varjosta ei pääse koskaan eroon, Heikkinen tietää.

Toimintaa jatketaan Tammenlehvän alla

Veteraanijärjestöt tekivät jo 15 vuotta sitten päätöksen, jonka mukaan toiminta jatkuu vielä senkin jälkeen, kun perinteinen tukitoiminta joskus loppuu. Viimeisenkin veteraanin viimeisen iltahuudon jälkeen tarkoitus on suunnata painopiste ja tarmo perinnetyöhön.

- Liittomme puheenjohtajana vuosina 1998-2004 toimineen Aarno Lammen aloitteesta perustettiin vuonna 2003 järjestöjen järjestö Tammenlehvän Perinneliitto, jonka tehtävä on koordinoida ja peräänkatsoa sotien 1939-1945 ja niiden veteraanien perinnettä. Tarkoitus on, että sen alueorganisaatio rakentuu Sotaveteraaniliiton alueorganisaation mukaan. Toimintaa pyörittää 40-50 alueellista perinneyhdistystä, joissa kaikki jäsenjärjestöt ovat mukana.

- On suunniteltu, että Sotaveteraaniliiton toiminta jatkuisi nykyisen tyyppisenä vielä noin vuoteen 2025, jolloin nuorin sotaan lähtenyt ikäluokka täyttää sata vuotta. Siihen asti painopiste on veteraanien hoitamisessa ja sen jälkeenkin työtä riittää vielä veteraanien puolisoiden ja leskien hyvinvoinnin turvaamisessa, linjaa Heikkinen.

Veteraanijärjestöt ovat viime vuosina lähestyneet toisiaan merkittävällä tavalla ja niillä on jo nyt yhteisiä elimiä veteraanien etuja edistämässä.

- Tilanne on nyt se, että puheenjohtajistot kaikissa järjestöissä ovat pääosin sodan jälkeen syntyneitä. Meillä on aito mahdollisuus keskustella yhteistyöstä käytännönläheisesti. Kaikkien tarpeet ovat täsmälleen samat ja toiminta on enemmän yhdistävää kuin erottavaa, näkee Heikkinen.

- Veteraanisukupolven perinteen vaaliminen kuuluu kaikkien suomalaisten kunniatehtäviin. Minun ikäluokkani kertoo lapsenlapsilleen, mitä vaari teki sodassa ja niin edelleen. Enää eivät veteraanit käy itse kouluissa kertomassa, millä isänmaamme itsenäisyys lunastettiin, hän muistuttaa.

Veteraanipäivä myös ensi vuonna

Erkki Heikkisen oma isä olisi täyttänyt vuonna 2013 sata vuotta, mutta oman merimiehenä omaksutun uskomuksensa mukaan hän oli siinä vaiheessa jo albatrossina päiväntasaajalla. Heikkisen mukaan isä ei juuri pojalleen sodasta puhunut, ei puhunut myöskään vaimolleen.

- Isäni kaltaiset puhuivat toisilleen, mutta tärkeintä oli se, että puhuttiin. Se oli vertaistukea parhaimmillaan.

Veteraanien perintöä on pidetty yllä myös Kansallisen Veteraanipäivän juhlassa. Jossain vaiheessa suunniteltiin, että kuluvan vuoden tapahtuma olisi jäänyt viimeiseksi, mutta Sotaveteraaniliiton puheenjohtajan mukaan perinne ei katkea.

- Kansallista Veteraanipäivää vietetään valtakunnallisesti myös ensi vuonna, siitä on tehty päätös. Pääjuhla on Finlandiatalolla 27.4.2018, hän paljastaa.

- Toiminnan jatkumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kaltaiseni vapaaehtoiset kannattajajäsenet jatkavat työtään myös sen jälkeen, kun veteraaneja ei enää ole. Mukaan kannattaa tulla, kysymys on sanan täydessä merkityksessä työstä, jolla on tarkoitus, Heikkinen kuvaa.

 

Ei vastustusta rauhanturvaajien 
veteraanistatukselle

Erkki Heikkisen mukaan veteraanijärjestöt kävivät keskinäisen neuvonpidon, kun mahdollisuus kriisinhallintaveteraanistatuksen myöntämisestä suomalaisille rauhanturvaajille nousi esille. Heikkinen painottaa, että asiaa ei haluttu missään määrin vastustaa.

- Yhdessä todettiin, että rauhanturvaajat ovat veteraanistatukseensa oikeutettuja. Te ette ole sotaveteraaneja, mutta isänmaa on teidätkin lähettänyt ja kriisejä purkamalla olette turvanneet myös Suomen turvallisuutta.

- Sekin tiedostetaan, että myös rauhanturvaajaveteraanien kuntoutuksen ja hoidon tarve lisääntyy, kun ikä kasvaa. Yhteinen toive kuitenkin on, että rahat kuntoutukseen voitaisiin löytää jostain muualta kuin sotaveteraanien ja -invalidien momenteilta. Siinä ei pitäisi tulla ongelmia, sillä toimimme eri ministeriöiden alaisuudessa, muistuttaa Heikkinen.

 

Teksti: Asko Tanhuanpää 

 

veteraani

Rauhanturvaaja

Arkisto

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa