Rauhanturvaaja

Arkisto

Sakon tuotteet ovat kolmen teen aseita

sako1

Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen kuvattuna yhtiön näyttelytilassa Riihimäellä.

Suomalaisen asevalmistaja Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen ottaa Rauhanturvaaja-lehden vastaan paikassa, joka saa tavallisen metsästyksen ja ampumaurheilun harrastajan vihreäksi kateudesta. Riihimäen tehtaan yhteydessä sijaitsevassa näyttelytilassa on esillä Sakon sotilas- ja metsästysaseiden lisäksi myös yhtiön vuonna 2000 omistukseensa hankkineen italialaisen asejätin Berettan tuotteita.

Karjalainen ilmoittaa ylpeänä, että Sakon omat tuotteet eli Tikka- ja Sako-kiväärit kestävät vertailun minkä tahansa kilpailijan kanssa.

- Jos meidän tuotteitamme haluaa kuvata tiivistetysti, voi asian ilmaista kolmella t-kirjaimella. Niiden takaa löytyvät sanat tarkka, toimintavarma ja turvallinen käyttää, toimitusjohtaja tiivistää.

- Joku on joskus sanonut, että Tikka on työkalu, Sako taas vähän fiinimpi ase, Karjalainen kuvaa.

Kaikki aseet koeammutaan

Sako eli alun perin Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Oy perustettiin vuonna 1922. Jatkosodan jälkeen Sako oli Suomen Punaisen Ristin omistuksessa, minkä jälkeen yhtiön omistajina ovat olleet muun muassa sellaiset suomalaisen teollisuuden uranuurtajat kuin Suomen Kaapelitehdas eli sittemmin Nokia, Valmet ja Metso.

- Tänään Sako valmistaa vuodessa noin 100 000 asetta, joista Suomeen jää pari prosenttia. Metsästysaseita viedään tänään noin viiteenkymmeneen maahan, Raimo Karjalainen kertoo.

Sekä Tikka- että Sako-kiväärit valmistetaan Riihimäellä, missä kaikki aseet myös koeammutaan yksitellen.

- Täyden lippaan koeammunnalla varmistetaan aseiden toimintavarmuus, korostaa Karjalainen.

Riihimäen tehtaalla tehdään myös Sakon ammusten hylsyt ja luodit, lataus tapahtuu Hausjärven puolella. Kaikkiaan Sako työllistää nykyisin noin 300 ihmistä.

- Valmistuksen ohessa panostamme koko ajan vahvasti tuotekehitykseen. Haasteita antavat muun muassa aseiden uudet pinnoitteet ja säänkestävyys. Työtä tehdään koko ajan myös ergonomian kanssa. Tehtaalta valmistuu entistä enemmän yksilöllisiä, tilaajien omien mieltymysten mukaan räätälöityjä aseita.

Sähkö tekee tuloaan

Toimitusjohtaja Karjalaisen mukaan jatkuvan kehitystyön alla on myös sähkön tulo aseisiin.

- Sähkö mahdollistaa hyvin paljon esimerkiksi turvallisuuteen liittyviä asioita. Esimerkiksi ampujan henkilö voidaan tunnistaa sähköisesti ja aseen jäljitettävyys pystyään hoitamaan helpommin. Sähkön yhdistäminen optiikkaan puolestaan helpottaa paikkatietojen keräämistä.

- Myös itse metsästystapahtuma voidaan tallentaa optiikkaan liitetyllä laitteistolla, Karjalainen luettelee.

Raimo Karjalainen kertoo Sakon tehneen yhteistyötä kehitystyössä myös Aalto-yliopiston kanssa. Viisi vuotta sitten kehitettiin yhdessä aseen kiikariin yhdistettävä turvalaite, joka tunnistaa matkapuhelimen. Kun puhelin on laukaisusektorissa, muuttuu kiikarin linssi punaiseksi.

- Hankkeessa on vielä epävarmuustekijöitä. Puhelin voi esimerkiksi olla pois päältä tai sitten ollaan katvealueella, sanoo Karjalainen.

Haasteellista ja sosiaalista

Itsekin aktiivisesti metsästystä harrastava Sakon toimitusjohtaja paljastaa kuuluvansa siihen metsästäjäjoukkoon, joka haluaa säilyttää metsästyksen haasteellisuuden.

- Metsästyksen viehätys on minusta juuri siinä, että se on haasteellista. Riistallekin on annettava mahdollisuus selvitä. Toisaalta ymmärrän kuitenkin niitäkin metsästäjiä, jotka haluavat tehdä harrastuksesta mahdollisimman helppoa.

Haasteellisuuden lisäksi Raimo Karjalainen nimeää metsästyksen suolaksi sen tarjoaman sosiaalisuuden.

- Suomessa metsästys on hyvin organisoitua toimintaa, missä ei titteleitä käytetä. Ainoa pomo on jahtipäällikkö, jota kaikki kuuntelevat, hän tiivistää.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää



Rauhanturvaaja

Arkisto

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa