Rauhanturvaaja

Arkisto

saab2

Saabin maajohtajana toimiva eversti evp Anders Gardberg sai rauhanturvakasteensa 1990-luvun puolivälissä Bosniassa. Takana olevan taulun alareunasta selviää sen tekijän nimi eli Kari Suomalainen osasi piirtää muutakin kuin vain pilapiirroksia. Kersantti Suomalainen toimi jatkosodassa TK-piirtäjänä.

Saabilla ja Suomen puolustusvoimilla on pitkä yhteinen historia, Anders Gardbergin tehtävä on saattaa seuraava vaihe maaliin: ”Gripen on suunniteltu Suomen olosuhteisiin”

Anders Gardberg, eversti evp. sanoo hymyssä suin olevansa jobbari sen sijaan, että olisi lobbari. Siitä Saabin maajohtajana Suomessa toimiva Gardberg ei kuitenkaan pääse mihinkään, että työnantaja odottaa häneltä vahvaa panosta myös Gripen E -monitoimihävittäjän saamiseksi Hornetin korvaajaksi.

- Uuden sukupolven Gripen E on suunniteltu alusta alkaen Suomen kaltaisiin olosuhteisiin ja operatiivisiin haasteisiin, käytännössä heti reserviin siirtymisensä jälkeen eli vuoden 2015 alussa maailman johtavien puolustus- ja turvallisuusyhtiöiden joukkoon lukeutuvan Saabin palvelukseen lähtenyt Gardberg ilmoittaa.

Hankintapäätös Suomen ilmavoimien uudesta monitoimihävittäjästä on tarkoitus tehdä 2020-luvun alussa ja koneiden toimituksen tulisi alkaa vuosina 2025-2030. Viimeinen Hornet poistuu näillä näkymin käytöstä juuri 2030.

Ruotsalaisen Saab Gripen E:n ohella muina vaihtoehtoina pidetään kolmen eurooppalaisen maan yhteistyönä valmistettavaa Eurofighter Typhoonia, ranskalaista Dassault Rafalea sekä kahta yhdysvaltalaiskonetta eli Boeningin Super Hornetia ja Lockfeed Martinin F-35 -mallia.

Hävittäjäkaupan arvoksi lasketaan 7-10 miljardia euroa, millä saisi 60-65 konetta.

Suomella ollut käytössä Safireita ja Drakeneita

Gripen E:n puolesta puhuvat Saabin maajohtaja Anders Gardbergin mukaan myös sen kevythuoltoisuus ja varusmiesjärjestelmään soveltuva operointi maatietukikohdista käsin.

- Koneen jatkuva päivitys onnistuu alhaisilla kustannuksilla ja paikallisella työvoimalla, se on lyömätön elinkaarikustannuksissa ja mahdollisuus myös erittäin laajaan teollisuusyhteistyöhön on olemassa, aina valmistukseen asti, perustelee Gardberg.

Toistaiseksi Saab on tehnyt kaupat 96 uuden sukupolven Gripenistä. Ruotsi on tilannut niitä 60 ja Brasilia 36.

Saabin ja Suomen ilmavoimien yhteistyöllä on pitkä historia. Saab Safir -koulu- ja yhteyskoneet olivat maassamme käytössä 1960-luvun alusta aina 1980-luvulle ja Draken-hävittäjät puolestaan 1970-luvulta vuoteen 2000 saakka.

Saab näkyy niin maa-, meri- kuin ilmavoimissa

Wallenbergien mahtisuvun vuonna 1937 Ruotsin huoltovarmuuden takaamiseksi perustama Saab tunnetaan Suomessa ennen muuta autoistaan – ei vähiten sen takia, että Saabia valmistettiin pitkään myös Uudessakaupungissa, mutta ruotsalaiskonsernilla on vahva yhteys maahamme myös puolustusteollisuuden kautta. Tänään Saab näkyy niin maa-, meri- kuin ilmavoimissakin.

- Maavoimien käytössä on Giraffe -tutkia, it- ja pst-ohjuksia ja myös seitsemän joukko-osaston käytössä olevat, 200 sotilaan samanaikaisen kaksipuolisen harjoittelun mahdollistavat Kasi-simulaattorit ovat Saabin valmistamia. Fiksua nuorisoa on turha kouluttaa perinteisellä laukaus-, laukaus -menetelmällä, jos hommaan voidaan saada mielekkyyttäkin, 2008-2011 Uudenmaan Prikaatin komentajana toiminut Anders Gardberg tietää.

- Kasi-simulaattoria on myyty useisiin Pohjois-Euroopan maihin ja myös US Armyn käyttöön. Tulevaisuuden yhteisissä kansainvälisissä harjoituksissa joukot ottavat mukaan omat simulaattorinsa, jotka toimivat ongelmitta yhdessä, hän painottaa.

Gardbergin mukaan Suomen merivoimilla ei ole ensimmäistäkään alusta, jossa ei olisi käytössä Saabin tuotteita.

- Saabilta tulevat muun muassa RBS15-meritorjuntaohjukset sekä johtamis- ja tulenjohtojärjestelmät. Maailman edistyksellisemmäksi merelliseksi johtamisjärjestelmäksi kehuttu Merileijona on puolestaan Saabin suomalaisen tytäryhtiön kehittämä tuote.

- Combitechin kehittämiä ovat myös LTJ-logistiikkajärjestelmät, joita ilmavoimat käyttävät. Lisäksi Horneteissa on käytännössä mihin tahansa koneeseen helposti integroitavissa oleva BOL-omasuojajärjestelmä, yllättää Gardberg.

Tutkimusyhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa

Parhaillaan Saab neuvottelee Puolustusvoimien kanssa Raumalla rakennettavan Laivue 2020:n johtamisjärjestelmien toimittamisesta. Päätös asiasta tulee ensi kesänä.

- Suomi on Saabille todella tärkeä asiakas. Kymmenen viime vuoden aikana tavaraa on toimitettu keskimäärin 25 miljoonalla eurolla vuodessa. Kaikkiaan yhtiön myynnistä suuntautuu ulkomaille 75 prosenttia ja asiakkaita löytyy yli sadasta maasta, Gardberg ynnää.

Saabin tytäryhtiö Combitech työllistää Suomessa noin 70 ihmistä. Lisäksi Saab tekee tutkimusyhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa.

- Viime helmikuun alkoi kymmenen vuoden tutkimusyhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on tulevien järjestelmien kehittäminen. Suomessa on kovaa tietämystä mikroaaltotekniikassa, jota voidaan hyödyntää niin sensoreissa kuin tutkajärjestelmissäkin, maajohtaja kertoo.

- Tutkimuksella ja tuotekehityksellä on perinteisesti vahva asema Saabin toiminnassa. Vuosittaisesta liikevaihdosta sille sektorille satsataan peräti 25 prosenttia, hän paljastaa.

- Jos haluaa vanhaa tekniikkaa, niin kannattaa kääntyä muualle, Anders Gardberg naurahtaa.

Etälennonjohto toimisi Suomessakin

Siviilipuolella Saab on viime vuosina kunnostautunut erityisesti etälennonjohtojärjestelmän kehittäjänä. Esimerkiksi jo nyt Sundsvallin, Örnsköldsvikin ja Linköpingin kenttiä johdetaan Sundsvallista käsin. Käytössä oleva järjestelmä on sertifioitu koko EU:n alueelle.

- Samaa 2015 käyttöön otettua järjestelmää käytetään muun muassa, Schipolin ja London Cityn kentillä. Kuluvan vuoden aikana se otetaan käyttöön Shannonissa ja Corkissa Irlannissa. Järjestelmä, jonka ansiosta yksi lennonjohtaja pystyy valvomaan samaan aikaan jopa kolmea kenttää, toimisi mainiosti myös Suomen pienillä kentillä, Saabin viestintäjohtajana Suomessa toimiva Jan Lewenstam kertoo.

- Järjestelmästä keskustellaan parhaillaan Suomessa ja jos tilaus tulee, voidaan se ottaa käyttöön parhaillaan 18 kuukauden kuluttua, ilmoittaa Lewenstam.

Sekä Anders Gardbergillä että Jan Lewenstamilla on pitkä kokemus ulkomailla työskentelystä. Gardberg toimi 1996 puoli vuotta rauhanturvaajana Bosnian IFOR-operaatiossa. Sotilasneuvonantajana ETYJ:n päämajassa Wienissä hän oli 2003-2007, Suomen sotilasasiamiehenä Tukholmassa 2011-2014 ja ennen reserviin siirtymistään vielä neljän kuukauden ajan EUFOR-esikunnan tiedustelupäällikkönä Kreikan Larissassa.

Lewenstamin rauhanturvakokemus on puolestaan peräisin Lontoosta, missä hän palveli EU:n Atalanta -operaation tiedotusupseerina 2014-2015. Vuonna 2012-2013 Lewenstam oli toimi Suomen sotilasasiamiehen avustajana Varsovassa, mistä hän siirtyi samaan tehtävään Berliiniin. 2014 ennen Lontooseen lähtöään Lewenstam ehti työskennellä yhdeksän kuukauden ajan Suomen Nato-edustustossa Brysselissä.

- Pakko tunnustaa, että kumpikaan meistä ei ole Rauhanturvaajaliiton jäsen, Lewenstam myöntää.

Helsingin Rauhanturvaajat ottanee tästä tiedosta kopin.

 

Teksti ja kuvat: Asko Tanhuanpää

 

 

Rauhanturvaaja

Arkisto

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa