Sodissamme 1939-45 palveli rintamalla tai sotatoimialueella noin 750 000 suomalaista, joista naisia yli 100 000. Noin 95 000 kaatui tai katosi. Pysyvästi vammautui noin 96 000.

Sodan jälkeen oli maksettava raskaat sotakorvaukset, korjattava sodan aiheuttamat aineelliset tuhot, asutettava uudelleen lähes puoli miljoonaa kotinsa luovutetuille alueille menettänyttä ja huolehdittava sotainvalideista ja kaatuneiden omaisista.

Talvisodassa vammautuneet sotainvalidit perustivat Sotainvalidien Veljesliiton Jyväskylässä 18.8.1940. Vahvana taustatukena oli ylipäällikkö, marsalkka C. G. Mannerheim. Hän kannusti perustamiskokouksen puheessaan sotainvalideja omatoimisuuteen ja yrittämiseen.

Sotavammaisten huolto-, etu- ja veljesjärjestönä Veljesliitto otti vastuun jäsenistönsä huollosta ja suhteista valtiovaltaan tuen saamiseksi. Vammaisina kotiutettujen hoito ja kuntoutus oli aloitettava lähes tyhjästä. 

Veljesliiton oli pääosin itse rahoitettava ensimmäisten hoito- ja kuntoutuslaitosten rakentaminen. Se tapahtui paljolti keräyksillä ja lahjoituksilla. Ruotsista saatiin myös apua ja tukea. Veljesliitto rakensi ja rahoitti vaikeavammaisille mm. Kaunialan hoitolaitoksen saatuaan lupauksen, että valtiovalta vastaa sen käyttömenoista. Kauniala aloitti vuonna 1946 ja toimii yhä Veljesliiton ja Vantaan kaupungin ylläpitämänä sairaalana. Veljesliitto ja sotainvalidit olivat aktiivisesti mukana myös valmisteltaessa vuonna 1948 voimaan tullutta sotilasvammalakia.

Veljesliitto alkoi järjestää valtion ja Invalidisäätiön kanssa myös sotainvalidien ammatillista kuntoutusta ja hoitaa työnvälitystä. Iskulauseina oli: ”Me palaamme työhön” ja ”Työtämme tarvitaan.” Sotainvalidit eivät halunneet jäädä muiden ihmisten armoille. Sitkeytensä ansiosta he menestyivät siinä missä muutkin. Yhdessä rakennettiin nykyisen hyvinvointivaltion perustaa.

Veljesliitto on tuottanut jäsenistölleen tärkeitä palveluja, kehittänyt uusia toimintamalleja ja huolehtinut niiden käynnistämisestä. Myöhemmin on rakennettu mm. 23 veljeskotia turvaamaan ikääntyvien sotainvalidien hoito ja kuntoutus omassa kotimaakunnassa. Osa niistä – Laitilan terveyskoti, Kitinkannus Kannuksessa, Kyyhkylä Mikkelissä ja Oulunkylän kuntoutussairaala Helsingissä - on tarjonnut kuntoutusta myös rauhanturvaajille eli kriisinhallintaveteraaneille.

Sotainvalidien Veljesliitto panostaa yhä sotainvalidien, veteraanien ja puolisoiden kotona selviytymisen tukemiseen - yhdessä Suomen Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton kanssa.

Avustajaprojektissa järjestetään kotiapua usealle tuhannelle sotainvalidille, veteraanille, puolisolle ja leskelle. Tällä hetkellä kuitenkin vakavana uhkana on projektiin saadun yhteiskunnan tuen supistuminen. Veljesliiton aikanaan aloittamaa asuntojen korjausneuvontaa hoitaa nyt kiitettävästi Vanhustyön keskusliitto. Suurin asiakasryhmä on yhä sotiemme veteraanit, puolisot ja lesket.

Myös kansainvälisessä veteraanityössä Veljesliitto on ollut mukana. Maailman Veteraanijärjestöön (World Veterans Federation) Sotainvalidien Veljesliitto hyväksyttiin jäseneksi vuonna 1954, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja toimintansa jo päättänyt Rintamanaisten Liitto myöhemmin. Jäsenyys on mahdollistanut monipuolisen yhteistyön eri maiden sotainvalidien ja veteraanien kanssa.

Sotiemme veteraanien järjestöt ovat nyttemmin valtuuttaneet Maailman Veteraanijärjestöön liittyneen Suomen Rauhanturvaajaliiton edustamaan siellä myös sotiemme veteraaneja. Rauhanturvaajaliitto on mm. ottanut päävastuun YK:n rauhanpäivään 21.9. liittyvän veteraanien kansainvälisen kävelytapahtuman järjestelyistä maassamme.

Rauhanturvaajat ovat monin tavoin tukeneet ikääntyviä sotainvalideja ja veteraaneja, toimineet saattajina, hoitaneet kuljetuksia, antaneet puhelinneuvontaa, auttaneet korjaus- ja pihatöissä jne. Tästä lämmin kiitos!

Tällä hetkellä on enää elossa 15 000 sotiemme veteraania, heistä sotainvalideja 2000. Keski-ikä on jo 93 vuotta. Sotainvalidien puolisoita ja leskiä on elossa 8000. Veljesliiton tärkeä tehtävä on pitää jäsenkunnastaan huolta loppuun saakka.

 

Teksti: Juhani Saari
Kirjoittaja on varatuomari, joka toimi Sotainvalidien Veljesliiton pääsihteerinä 1987-2009 ja puheenjohtajana 2009-2017.

paraati

 

kriha

RT 1 2019

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Naton rauhankumppanuusohjelman perustamisesta 25 vuotta
  • Kanadan rauhanturvaoperaatiot Calgaryn sotamuseossa
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 2/2019 ilmestyy 26.4 
( Aineisto viimeistään 29.3 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

www.Autonvaraosat24.FI

Rauhanturvaaja 40 vuotta