Viime keväänä pidettiin jo kahdeksatta kertaa Ruotsin johdolla kokonaisvaltaiseen kriisinhallintaan valmentava monikansallinen Viking-harjoitus. Haasteellisessa tilanteessa kaikkien keskeisimpien rauhanturvaoperaatioiden toimeenpanijoiden viitekehyksessä toteutettu harjoitus on hyvä esimerkki siitä, miten tulevaisuuden kriiseihin pitää valmistautua. Harjoituksessa huomattiin, että suurimman yhteisen nimittäjän löytäminen, toisten näkökulmien ja työmenetelmien ymmärtäminen sekä tiedon vaihtaminen ovat edelleen keskiössä. Keskiössä ovat myös uuden sukupolven rauhanturvaajat, heissä on mahdollisuus uuden tyyppiseen ajatteluun.

Vaikka suomalaisetkin ovat varsin taitavia kuppikuntiutumisessa, kokonaismaanpuolustuksen konseptimme ja sitä tukeva viranomaisyhteistyö ovat hyvä pohja kriisinhallinnassa. Suomessa kymmenen vuotta sitten järjestetyssä kokonaisvaltaista kriisinhallintaa käsitelleessä seminaarissakin sanottiin lähes kaikki sanomisen arvoinen. Samoihin aikoihin perustettiin kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskus. Asian pitäisi siis olla kohdaltamme kunnossa?

Kentällä suomalaisilla rauhanturvaajilla on jo vuosia ollut hyvä näkemys kriisien kokonaisvaltaisuudesta, kaikenlaisten siviilien suojelemisesta ja siitä miten paikallisen väestön kanssa tullaan toimeen. Viimevuosina on myös harjaannuttu oloihin, missä rauhanturvaajien aseellisen voiman käyttö on todellisuutta.

YK:n rauhanturvaoperaatioissa Lähi-idässä paikallista väestöä suojeltiin olemalla heidän keskellään osapuolten kohtuuttomien voimatoimien aikana ja pienimuotoisilla projekteilla helpotettiin päivittäistä ahdinkoa. Syntyi toimiva vuorovaikutussuhde ja luottamus.

Balkanilla kriisien moniulotteisuus oli jo hyvin nähtävillä. Vaikka IFOR-operaation tehtävänä oli vain rauhansopimuksen sotilaallisten osien toimeenpano, suomalaiset toimivat omaksumiensa periaatteiden mukaan, puolueettomasti ja paikallisia auttaen. Tätä ei Nato-organisaatiossa aina katsottu hyvällä. Siitä huolimatta SFOR-operaatiossa toimintaa jatkojalostettiin ja suomalaisilla oli keskeinen rooli siviili-sotilasyhteistyön kehittämisessä. Nyt Natonkin suunnitteluohjeiden mukaan kriisien ratkaisemiseksi tarvitaan monialaisia poliittisia sekä siviili- ja sotilastoimia.

Nato-operaation jälkeen Euroopan Unioni otti päävastuun Bosniasta. Sen operaatiot toimivat kokonaisvaltaisuuden hengessä yhteisen poliittisen erityisedustajan alaisuudessa. Nyt myös YK on alkanut Afrikan operaatioissaan toteuttaa samantyyppistä integroitua operaatiomallia.

Samaan kansainväliseen organisaatioon kuuluvien elementtien koordinoitu toiminta näyttäisi toimivan asiansa osaavan johtajan alaisena varsin hyvin. Vaikeuskerroin kasvaa, kun erilaisen taustan, tavoitteet ja toimintakulttuurin omaavat organisaatiot toimivat samalla alueella. Näin on esimerkiksi Afganistanissa, missä hallinnon korruptoituneisuus on osaltaan estänyt ylhäältä alaspäin toteutettavan koordinoinnin. Onneksi asiat hoituvat paikallisella tasolla.

Pelkällä organisoinnilla asioita ei kuitenkaan kyetä ratkaisemaan kestävällä tavalla. Ratkaisujen tulee olla paikallisissa oloissa toimivia ja hyväksyttyjä. Kriisit pyrkivät myös olemaan pitkäkestoisia eikä kaikkea voi ratkaista kerralla.

Balkanilla ongelmien juurisyyt ovat edelleen olemassa. Syyriassa ei ole päästy alkua pidemmälle ja näyttää siltä, että nykyaikaisetkin kriisit saattavat ratketa ainakin tilapäisesti sotimalla. Niskan päälle päässyt jatkaa entiseen malliin ja turvaneuvostossa käydään kyynistä poliittista mutapainia.

On vaikea uskoa, että ihmisrodun taipumus ongelmien aseelliseen ratkaisemiseen poistuisi, mutta tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää valmistautua luontoon ja elinoloihin liittyviin mullistuksiin ja niiden heijastusvaikutuksiin. Ongelmia on kyettävä hoitamaan ja rajoittamaan niiden syntysijoille, mutta muuallakin on ryhdyttävä toimeen esimerkiksi ilmaston lämpenemisen estämiseksi.

Monialaista kriisinhallintaa ja osaavia tekijöitä tarvitaan tulevaisuudessakin.

 

Juha Kilpiä

 

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa