Eversti Jukka Jokinen

Eversti Jukka Jokinen tuli Maanpuolustuskurssien johtoon Kadettikoulun johtajan tehtävästä. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Uudenmaan Jääkäripataljoonan komentajana ja tasavallan presidentin adjutanttina kuuden ja puolen vuoden ajan.

Maanpuolustuskurssien johtajana elokuun alusta lähtien toiminut eversti Jukka Jokinen sanoo rauhanturvaamisen tukevan monella tapaa myös puolustusvoimien tärkeintä tehtävää eli kotimaan puolustusta. Jokinen kuitenkin lisää, että kansainvälisistä tehtävistä saatua kokemusta voidaan hyödyntää myös monilla muilla yhteiskunnan osa-alueilla.

- Rauhanturvaajilla on selkeä ymmärrys siitä, miten yhteiskunta toimii ja, miten asioita tehdään yhdessä. Heillä on varmasti keskiarvoa paremmat toimintavalmiudet yhteiskunnan eri häiriötilanteissa. Lisäksi uskon, että edellä mainituissa kansallisen puolustuksen tehtävissä henkilökohtaiset valmiudet kehittyvät operaatiokokemuksen myötä, näkee Jokinen.

- Loppuviimeksi kysymys on tietysti yksilön resilienssistä eli selviytymis- ja sopeutumiskyvystä ennakoimattomissa ja yllättävissä tilanteissa, hän miettii.

Jukka Jokisen oma kokemus sotilaallisesta kriisinhallinnasta on peräisin Kosovosta, missä hän toimi reilun vuoden ajan keskisen monikansallisen prikaatin apulaistiedustelupäällikkönä.

- Kokemus oli erittäin mielenkiintoinen ja avartava. Oma ymmärrykseni ja käsitykseni suomalaisesta osaamisesta vain vahvistui entisestään. Suomalainen koulu ja yleissivistys antavat vahvan perustan toiminnalle on kysymys sitten reserviläisestä tai ammattisotilaasta, tiivistää Jokinen.

Pieni Suomi on hieno esimerkki

Eversti Jukka Jokinen puhuu mielellään kokonaistuvallisuudesta. Suomella on hänen mukaansa vahvat ja pitkät perinteet kokonaisturvallisuusajattelun rakentamisessa. Osaltaan tietoisuutta on ollut lisäämässä myös valtakunnallinen maanpuolustuskurssi, jota on järjestetty jo vuodesta 1961 lähtien.

- Suomen kaltaisen pienen valtion ei ole mahdollista toimia niin, että jokainen sektori toimii omillaan. Asioita pitää tehdä yhdessä, eri toimijoiden yhteenlaskettu summa on aina enemmän kuin yksi. Paras lopputulos pystytään rakentamaan, kun johtosuhteet ja tavoitteet ovat selkeät.

- Pieni Suomi on hieno esimerkki monelle muulle valtiolle ja toimijalle. Useat maat ovat kiinnostuneet siitä, miten me asiat toteutamme. Kokonaisturvallisuuden lisäksi jatkuvaa mielenkiintoa herättää tietysti myös yleinen asevelvollisuus, Jokinen tietää.

Jokinen näkee käsityksen ja ymmärryksen kokonaisturvallisuuden mallista lisääntyneen niin viranomaisten kuin muidenkin toimijoiden keskuudessa. Yleisesti on alettu miettiä, miten oma yhteisö istuu osaksi kokonaisuutta.

Kuluvan vuoden aikana Maanpuolustuskurssit järjestää myös kaksi kurssitapahtumaa, joissa opiskelijat ovat pääsääntöisesti ulkomaalaisia. Näin voidaan edelleen lisätä tietoisuutta myös muualle suomalaisesta kokonaisturvallisuudesta.

- Myös meidän pitää olla kiinnostuneita siitä, mitä muualla tehdään. Omalle työlle ei saa tulla sokeaksi, vaan on haettava referenssejä muualta. Tavoitteena on lisätä näkemystä siitä, miten vastaavanlaista toimintaa toteutetaan lähiympäristössä, hän sanoo.

Kriisinhallinta osa kokonaisturvallisuutta

Osana valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla toteutettavaa kokonaisturvallisuusajattelua on myös kriisinhallinta. Eversti Jokinen korostaa, että sotilaallinen- ja siviilikriisinhallinta eivät ole erillisiä kokonaisuuksia, vaan molemmat liitetään osaksi yhtä kokonaisuutta.

- Kriisinhallinta on vahvasti mukana opetuksessa. Meidän pitää elää sen mukana, mitä maailmalla tapahtuu ja tarvittaessa myös kehittyä. Kysymys on keskeisestä osasta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Maanpuolustuskursseilla on esillä myös paljon sellaista, mistä olisi hyötyä rauhanturvaajankin työssä maailmalla. Jukka Jokisen mukaan parhaiten kokonaisuuteen pääsee käsiksi tutustumalla kahteen kirjaan. Toinen niistä on ”Turvallinen Suomi 2018 – Tietoja Suomen kokonaisturvallisuudesta” ja toinen puolestaan ”Yhteiskunnan turvallisuusstrategia – Valtioneuvoston periaatepäätös”. Kyseiset kirjat ovat saatavilla myös sähköisesti.

- Kirjoissa on kuvattu hyvin, mitä yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ovat ja mitä kokonaisturvallisuudella tarkoitetaan, Jokinen tiivistää.

Mp-kursseille ja haeta, vaan niille kutsutaan

Maanpuolustuskurssien johtaja saa eteensä myös kysymyksen siitä, olisiko joitain valtakunnallisten kurssien opetus- ja asiakokonaisuuksia mahdollista hyödyntää myös kriisinhallintatehtäviin lähtevien henkilöiden ja joukkojen koulutuksessa.

- Puolustusvoimilla on erittäin toimiva ja hyvä kriisinhallintakoulutus alkaen Porin prikaatin varusmiesten koulutuksesta aina reserviläisille ja henkilökunnalle annettavaan rotaatiokoulutukseen asti. Suomalaisilla on hyvä perusta lähteä operaatioon ja mihin organisaatioon tahansa.

- En ihan suoraan näkisi, että meidän opetustamme voisi suoraan hyödyntää kriha-koulutuksessa. Maanpuolustuskursseilla paneudutaan laajemmin juuri kokonaisturvallisuuteen. Opetusta linjaa se, kenelle opetusta annetaan ja millaista sen pitäisi toimintaa ohjaavan Maanpuolustuskoulutuksen neuvottelukunnan mukaan olla, Jokinen selvittää.

- Iso osa maanpuolustuskurssien tavoitteesta on ymmärryksen, mutta samalla myös yhteistyöpohjan luominen. Meidän oppilaamme ovat johtavassa asemassa olevia sotilas- ja siviilihenkilöitä. Mukana on esimerkiksi niin politiikan, hallinnon, teollisuuden, elinkeinoelämän kuin järjestöjenkin edustajia. Joukko on selvästi poikkisektoraalisempi kuin kriisinhallintatehtäviin lähtevä joukko, hän vertaa.

Jukka Jokinen muistuttaa, että valtakunnallisille maanpuolustuskursseille ei voi hakeutua, vaan niille kutsutaan. Osallistujat valitaan virka-aseman tai tehtävän perusteella ja kunkin kurssin kokoonpanon vahvistaa aina Maanpuolustuskoulutuksen neuvottelukunta.

Kokonaisturvallisuus myös Rt-liiton asia

Jukka Jokinen sanoo kannustavansa niin Rauhanturvaajaliittoa kuin sen kautta Rauhanturvaaja-lehteäkin olemaan aktiivinen kokonaisturvallisuutta käsittelevä toimija. Liitolla on hänen mukaansa tärkeä rooli jäsenistön ajan tasalla pitämisessä niin haasteista, uhista kuin myös mahdollisuuksista.

- Kun ymmärtää kansallisen turvallisuuden laajemmin, on tietoisuus vahvempi myös kriisinsietokyvyn ymmärtämiseen. Rauhanturvaamisen ja sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä olleilla on varmasti paremmat lähtökohdat kuin monilla muilla ihmisillä, Jokinen näkee.

- Liitto on hyvin johdettu ja luotettava kumppani, joka tekee hyvää ja tärkeää työtä ja on osaltaan rakentamassa suomalaista kokonaisturvallisuutta ja maanpuolustusta. Rauhanturvaajilla on paljon sellaista ominaisuuksia, joita suomalainen yhteiskunta tarvitsee, hän tiivistää.

Loppuun vielä perustavaa laatua oleva henkilökohtainen kysymys eli oletko itse jonkun rauhanturvaajayhdistyksen jäsen?

- En ole, mutta jonakin päivänä saatan hyvinkin olla. Toistaiseksi elämän painopiste on muissa asioissa ja minun ajatukseni mukaan erilaisiin yhdistyksiin mukaan lähtevän pitäisi pystyä myös antamaan, eikä pelkästään saamaan, Jukka Jokinen miettii.

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

 

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa