Suurlähettiläs Pia Stjernvall toivoo lisää suomalaisyrityksiä Kosovoon.

stjernvall1

Suomen suurlähettiläänä Kosovossa viime helmikuussa aloittanut Pia Stjernvall haluaa nähdä vuonna 2008 itsenäistyneen maan tulevaisuuden positiivisväritteisten lasien läpi. Stjernvall myöntää, että Kosovon talous on alhaalla, mutta samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että kasvu on ollut nopeaa.

- Kosovon talous on kasvanut jo monta vuotta nopeammin kuin ympärillä olevien maiden talous. Vuositasolla kasvu on nyt neljän prosentin luokkaa. Positiivisiin asioihin kuuluu myös se, että pankkijärjestelmä toimii hyvin. Negatiivisiin taas se, että valtiontalous ei ole tehokas, eikä maa ole omavarainen. OECD:n rankkauksessa Kosovo on kehitysmaa keskellä Eurooppaa, Stjernvall tietää.

- Minä koen kunnia-asiakseni, että tänne saataisiin jatkossa enemmän myös suomalaisia yrityksiä ja tilanne näyttääkin positiiviselta. Tänne on helppo investoida ja niin verotus kuin muutkin kustannukset ovat alhaalla. Sitäkään ei voi unohtaa, että suomalaisilla on Kosovossa hyvä maine, hän muistuttaa.

Suomen vienti Kosovoon on tällä hetkellä miljoonan euron luokkaa vuodessa, mutta tuonti vastaavasti vain noin 100 000 euroa.

Ennen Kosovoa Liettuassa, Unkarissa, Venäjällä, Keniassa ja Afganistanissa työskennelleen Pia Stjernvallin mukaan Suomen valtio keskittyy Kosovossa niin sanottuun YES-strategiaan. Y tulee sanasta Youth eli nuoriso, E sanoista Economic Relations eli taloussuhteet ja S puolestaan sanasta vakaus.

- Emme ole poliittisesti aktiivisia, emmekä tee minkäänlaista kehitysyhteistyötä tai paikallista yhteistyötä. Henkilökohtaisesti haluaisin kuitenkin vähän rahaa käytettäväksi nuorison kanssa tehtäviin projekteihin, tiivistää Stjernvall.

- Täällä on aivan ihania nuoria, joilla löytyy korkeaa osaamista esimerkiksi tietotekniikan alalta. Kosovon väestön keski-ikä on ylipäätään koko Euroopan nuorin, yli puolet on alle 25-vuotiaita ja juuri siihen pitäisi nyt pystyä vaikuttamaan. Nykypäivän nuorison pitää olla valmista, jos Kosovosta tulee joskus EU-maa. Sitä energiaa ei saisi päästää hukkaan, Stjernvall korostaa.

Ihan lähellä Kosovon EU-jäsenyys tuskin kuitenkaan on, johtuen maan sekavasta sisäpolitiikasta, joka on osoittautunut esteeksi niin reformeille, lakiuudistuksille kuin Serbian kanssa käytävälle keskustelullekin.

- Suurin osa puolueista ei kannata presidentti Hacim Thacin esittämää keskustelua Kosovon ja Serbian välisestä dialogista. Vaikeimmaksi tilanteeksi koetaan kysymys mahdollisista aluevaihdoksista Serbian kanssa. Se on ymmärrettävää, sillä mikään tässä maailmassa ei mene enää etnisten linjausten mukaan, näkee Stjernvall.

Kosovossa eri etniset ryhmät pystyvät elämään näennäisen rauhallisesti yhdessä, mutta Pia Stjernvallin mukaan pinnan alla kuitenkin kytee edelleen.

- Ikävä sanoa, mutta välillä viha on lähes käsin kosketeltavaa, hän sanoo.

Syntyperäisiä suomalaisia Kosovossa on tällä hetkellä viitisenkymmentä. KFOR:n vahvuus on 19 ja EULEX:n puolestaan 11. Juuri toimintansa aloittaneessa suomalaisessa koulussa on yhdeksän suomalaista opettajaa, lähetystön suomalaisvahvuus on kolme ja YK:n puolestaan yksi.

- Lisäksi täällä on paljon kahden passin ihmisiä, Stjernvall muistuttaa.



Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

FM

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa