Keskinen, Haikonen, Rautila

Kovaa kokemusta ja nuorta intoa eli vasemmalta Keijo Keskinen, Pappa Haikonen ja Kai Rautila.

Koskela ja Palm tarttuivat kokonaisvaltaisen krihan haasteisiin.

Ykkösketju – paremmin ei voisi kuvata Rauhanturvaajaliiton osaston miehitystä Lahden messukeskuksessa järjestetyssä Kokonaisturvallisuus 2018 -tapahtumassa. Mukana oli sekä kovaa kokemusta, mainetta ja kunniaa sekä nuorta intoa. Kotimaan jääkiekossa vastaavan kattauksen voisi tarjota esimerkiksi kolmikko Lauri Korpikoski – Mika Pyörälä – Kaapo Kakko.

Rauhanturvaajaliiton ketjussa itseoikeutettu taitosentteri on Jukka ”Pappa” Haikonen, neljällä eri vuosikymmenellä rauhanturvaajana toiminut legenda ja vuoden 2009 rauhanturvaaja.

Toista laitaa rymistelee puolestaan Keijo ”Kepa” Keskinen, yli kymmenen vuotta elämästään rauhanturvaamiselle antanut vuoden rauhanturvaaja vuosimallia 2018.

Toiseltakin laidalta löytyy sentteriä päätä pidempi mies eli Porin prikaatin kriisinhallintakeskuksessa työskentelevä Kai Rautila. Kokemusta miehellä on toistaiseksi vasta kuin Kakolla kiekossa – FCR Libanonissa 2017 – mutta tavoitteet ovat korkealla eli esimerkiksi vuoden rauhanturvaajaksi joskus reilun kymmenen vuoden päästä.

Kummolan Kalen paikasta kamppailivat tasapäisesti puolestaan liiton puheenjohtaja Mauri Koskela ja Päijät-Hämeen Rauhanturvaajien nuijaa heilutteleva Reijo Juvonen, ensin mainittu siviileissä, jälkimmäinen vormussa.

Oli paikalla se vieraskielinen vahvistuskin eli Maailman Veteraanijärjestön pääsihteeri Tom ”Tommen” Asplund från Sjundeå-Dragsvik-Hangö -linjen.

Kriisit ratkeavat yhteistyön kautta

Leikki sikseen, mutta homma osastolla toimi. Samoin toimi lavalla, missä puheenjohtaja Koskela kävi Laajan turvallisuuden verkosto WISE:n toiminnanjohtaja Anne Palmin kanssa debattia aiheesta Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan haasteet. Keskustelua veti Suomen YK-liiton viestintävastaava Veera Vehkasalo ja illan tähdet spiikkasi lavalle itse Jone Nikula.

- Kriisit tänään ovat aiempaa monipuolisempia. Nyt tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja ja yhteistyötä. Yksin ei kukaan pysty enää kriisejä hallitsemaan. Syyria on tästä hyvä esimerkki. Ratkaisua ei löydy pelkästään sotilaallisin keinoin, ei pelkästään rauhanneuvotteluilla, ei kehitysapua lisäämällä, Palm avasi.

- Ratkaisun löytämiseksi pitää yhdistää niin sisäiset kuin ulkoisetkin toimenpiteet ja sen me suomalaiset osaamme. Meillä kokonaisvaltaisuutta tehdään kokonaisturvallisuuden nimissä. Suomessa pyritään saamaan yhteen ne toimijat, joilla on vaikutusta kriisin ratkaisemiseen ja myös sen ennaltaehkäisemiseen, komppasi Koskela.

- Kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta voisi olla meille vientituotteeksi, hän esitti.

Esimerkin Koskela löysi Afganistanista, missä hän oli koordinoimassa siviili-sotilas-yhteistyötä. Maassa toimi myös kansainvälisiä järjestöjä, jotka halusivat helpottaa kriisiä sisältä päin suomalaisen CIMIC-joukon kautta.

- Tärkeintä on tunnustaa yhteiset intressit ja tehdä yhdessä töitä niiden eteen, Koskela painotti.

- Päällekkäin tekemällä ei homma toimi, Palm vahvisti.

Varpaiden tallomisen kulttuurista päästävä

Haasteisiin Mauri Koskela etsi puolestaan esimerkiksi UNDOF:sta, ainakin toistaiseksi viimeisestä operaatiostaan.

- Aiemmin operaatio pistettiin pystyyn kahden sotivan osapuolen välille, mutta Syyriassa mukana on niin kapinallisryhmiä kuin myös intressitahoja, jotka haluavat hyötyä kriisistä. Niitä ovat esimerkiksi Venäjä, Yhdysvallat ja Hizbollah.

- Kriisinhallinnan kannalta kysymys on aina vain monimutkaisemmista ja vaikeammista kokonaisuuksista. Syyriassa jos missä on päästävä eroon varpaiden tallaamisen kulttuurista ja tehdä yhteistyötä, Koskela tiivisti.

Koskela muistutti, että varpaille tallomista on myös kansainvälisissä sotilasoperaatioissa johtuen pelkästään siitä, että joukot tulevat eri maista ja eri kulttuureista.

- Myös siviilitoimijoiden on varauduttava tänään siihen, että voidaan olla keskellä taisteluja. Näin kävi esimerkiksi Itä-Ukrainassa, missä siviilit kohtasivat täysin uudenlaisen haasteen. Hybridiuhat ja kyberturvallisuuden uhat muodostavat uusia haasteita myös kriisinhallintaan, samoin tekniikan kehittyminen, muistutti puolestaan Palm.

- Niin sanottu misinformaatio tulee heijastumaan myös kriisinhallintaan. Sillä pystytään vaikuttamaan niin hyvässä kuin pahassa, korosti Koskela.

Suomalaisella on suuria vahvuuksia

Miksi suomalaiset sitten ovat hyviä kriisinhallitsijoita?

- Me teemme sitä joka päivä myös kotimaassa. Meillä ymmärretään, miten yhteiskunta toimii, miten eri palasten pitäisi toimia yhdessä. Me olemme puolueettomia tai ainakin neutraaleja, meillä ei ole vanhan siirtomaavallan painolastia. Lisäksi meidän koulutustasomme on erittäin korkea ja ennen joka operaatioon lähtöä koulutetaan aina lisää, Mauri Koskela sanoi.

- Suomalaisten suuriin vahvuuksiin kuuluu myös rauhallinen, analyyttinen asioiden käsittelykyky. Siitä tulee aina paljon kiitosta myös paikallisilta. Meidän on helppo saada osapuolten kunnioitus ja luottamus puolellemme. Suomalainen ei tartu ensimmäiseksi aseeseen, eikä pakota osapuolia menettämään kasvojaan, hän jatkoi.

Anne Palm oli täysin samoilla linjoilla.

- Suomalaisia kunnioitetaan, kun me emme ole naiiveja, vaan pidämme jalat maassa. Olemme ihmisiä, jotka tekevät työnsä valittamatta ja hyvin. Suomalaiset menevät, tekevät hommansa ja tuloksia tulee, tiivisti Palm.

- Monta kertaa unohdetaan, että kriisinhallintatehtäviin ei lähdetä vain sen takia, että vain haluttaisiin mennä sinne. Fakta on se, että olemme Suomen ulkopolitiikan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kädenjatke kriisialueella, Koskela muistutti tilaisuuden päätteeksi.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

 

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa