Pitkän uran Suomen ulkoasiainministeriön virkamiehenä tehnyt Pertti Torstila, Kyproksen rauhanturvaveteraani, johtaa nykyisin Suomen Punaista Ristiä. Hymyillen hän sanoo palanneensa tavallaan takaisin  siihen ruutuun, mistä aikanaan lähti kansainväliselle taipaleelleen.

- Minun urani diplomaattina lähti liikkeelle Kyprokselta ja ylipäätään peace keeping-taustasta. Nykyinen työni SPR:ssä on hyvin lähellä sitä, mitä tein rauhanturvaajana. Sekin oli kenttätyötä, ja nyt mennään taas ihmisten luokse.

- Pääsen kohtaamaan tavallisen kadunmiehen heidän kriiseissään ja huolissaan. On kiva, että eläkemiehenäkin voi tuntea olevansa hyödyllinen, tuntea itsensä tarpeelliseksi tyrkyttämättä liikaa, Suomen suurlähettiläänä ETYK:ssä Wienissä 1989-1992, Unkarissa ja Kroatiassa 1992-1996 sekä Ruotsissa 2002-2006 toiminut, Torstila sanoo.

Pertti Torstila

UNDOF tarjoaa esikuvan
Syyrian jälleenrakentamiseen

Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Pertti Torstilalla on selkeä käsitys siitä, mistä Syyrian jälleenrakentamisen on lähdettävä liikkeelle. Torstila sanoo empimättä, että johtovastuun on oltava YK:lla ja Syyrian tilannetta varten aikanaan perustettu UNDOF tarjoaa ratkaisuun mallia.

- Syyrian rauhaa takaamaan lähtevän joukon kuuluisi ilman muuta olla YK-johtoinen. Mutta ihan ensimmäiseksi tappaminen pitää saada loppumaan, sodan lukuisien osapuolten eli myös suurvaltojen on paiskattava kättä ja Isis on poistettava pelistä. Iso kysymys on siinä, kuka tulee hallitsemaan sitä, mitä Syyriasta on jäljellä, selvittää Torstila, joka hämmästelee Venäjän toimia.

- Kun YK rauhanturvaajineen astuu aikanaan vastuuseen, pitää Suomenkin olla mukana. Meidän ei pidä kaihtaa vaikeita paikkoja, jos haluamme pitää yllä maineestamme. Syyrian kansan auttaminen jaloilleen perustuu niille arvoille, joista Suomi tunnetaan. Uskon Suomen poliittisen johdon ajattelevan näin, kun tilanne tulee ajankohtaiseksi, hän sanoo.

- Suomen kaltaisella maalla on valmiuksia myös siinä vaiheessa, kun rauhan välitystyö pääsee käyntiin. Meihin luotetaan kaikilla tahoilla, meillä ei ole siirtomaataustaa ja meillä on vahva mediaattorin tausta, kuten on esimerkiksi Sveitsillä, Norjalla ja Ruotsilla. Suomelle on valtava valtti, että olemme osa pohjoismaita, Torstila miettii.

Jo 11 miljoonaa on jättänyt kotinsa

Pertti Torstilan mukaan Syyrian sodan vaikutukset, konfliktialueelta säteilevä myrkky tuntuu Suomessakin.

- Pakolaisten lohduton virta muistuttaa meitä siitä, mikä on kansainvälisten velvoitteiden mukainen kollektiivinen vastuu, moraalinen vastuumme.

Pertti Torstila luonnehtii Syyrian veristä sisällissotaa järkyttäväksi konfliktiksi. Hänen mukaansa kysymys on aikamme vaikeimmasta humanitaarisesta ja pakolaisongelmasta.

- Sodan takia kotinsa jättäneitä pakolaisia lasketaan olevan jo 11 miljoonaa, joista maan sisällä on seitsemän miljoonaa. Naapurimaista Turkki, Libanon, Jordania ja Egypti ovat ottaneet paljon ihmisiä vastaan ja iso joukko on jatkanut matkaansa Eurooppaan.

- Olisi kaikkien etu, että pakolaisvirrat saataisiin pysähtymään mahdollisimman lähelle kotia. Näin ihmiset pääsisivät myös palaamaan mahdollisimman nopeasti, muistuttaa Torstila.

- Ihminen haluaa palata kotiseudulleen, mutta vasta silloin kun on turvallista, hän tietää.

Ruma nationalismi nostaa päätään

Torstila kertoo YK:n laskeneen, että tuhon määrä Syyriassa on rahassa mitaten jo ainakin 250 miljardia dollaria.

- Maa on monin paikoin täysin tuhottu, terveydenhuolto on rappiolla, vailla tulevaisuutta olevia sodan lapsia on kolme ja puoli miljoonaa. Syyrian jälleenrakennus tulee maksamaan vähintään saman kuin tuho on maksanut.

Suomi on yksi niistä läntisen Euroopan maista, jotka ovat kantaneet vastuunsa pakolaiskriisin ratkaisemisessa, mutta samaa ei voi sanoa monista muista.

- Ikävä sanoa, mutta ruma nationalisti nostaa päätään Euroopassa, tilanne muistuttaa 1930-luvusta. EU:n jäsenmaat ovat ajautuneet eri leireihin ja unionin yhtenäisyys on uhattuna. Pakolaiskriisi herättää tunteita ja nostaa atavistisia vihoja esiin. Pullosta ei saisi päästää ulos sitä henkeä, joka on sinne kovalla yhteistyöllä saatu, Torstila toivoo.

Suomalaiset ovat valmiita apuun

Pertti Torstilan johtama SPR ohjasi taannoisen Nälkäpäivä-keräyksensä tuotosta leijonanosan Syyrian kansan auttamiseen. Puheenjohtaja seisoi itsekin vuorollaan Helsingin rautatieasema edessä punaisilla liiveillä ja keräyslippaalla varustettuna.

- Vastaanotto oli erittäin myönteinen. Hiljaisen suomalaisen väestönosan mielipide ja suhtautuminen pakolaisiin näkyy avunannossa. Se on suomalaisten enemmistön tahdon näyte.

- Suomalaiset ovat valmiita auttamaan myös omalla työllään. Pakolaisten vastaanottoon saimme liikkeelle jopa 10 000 uutta vapaaehtoista. Tämä on vahva kannanotto kaiken vihapuheen keskellä, Torstila sanoo.

Vapaaehtoisissa on suuri resurssi

Pertti Torstila, 70, valittiin SPR:n puheenjohtajaksi melkein heti jäätyään eläkkeelle ulkoasiainministeriön valtiosihteerin virasta. Ura diplomaattina kesti kaikkineen komeat 44 vuotta.

- Suomen Punainen Risti voi järjestönä hyvin ja se on saanut kiitosta tekemästään työstä valtiojohtoa myöten. Olen ylpeä saadessani johtaa tällaista puolueetonta ja kautta linjan luottamusta herättävää järjestöä sekä tällaisia ihmisiä, tätä vapaaehtoisten upeaa joukkoa, tiivistää Torstila.

- Vapaaehtoisissa meillä on suuri resurssi suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden rakentamisessa.

Pertti Torstilalle turvallisuusasiat ovat tuttuja, sillä hän istuu valtioneuvostoa ja ministeriöitä laajoissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä asioissa avustavassa, puolustusministeriön yhteydessä toimivassa Turvallisuuskomiteassa.

- Olin mukana kahdeksan vuotta UM:n kansliapäällikön ominaisuudessa ja nyt jatkan komiteassa ensimmäisenä järjestöedustajana.

- Kokonaisturvallisuutta ei voi tehdä pelkästään viranomaistoimintana, vaan myös kansalaistoiminnan on oltava siinä mukana, hän toteaa.

Suomi kasvaa monikulttuurisuuteen

Torstila sanoo ymmärtävänsä sen epävarmuuden, pelon ja hädän tunteen, jonka viime vuoden hallitsematon pakolaistulva suomalaisissa synnytti. Kaikki kun tapahtui niin nopeasti ja odottamatta.

- Suomessa vasta nyt opetellaan sellaista monikulttuurisuutta, mikä esimerkiksi Ruotsissa, Ranskassa ja monissa Euroopan maissa on ollut arkipäivää jo pitkään. Kun onnistumme myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kotouttamisessa, integroimisessa kuntiin ja osaksi suomalaista yhteiskuntaa, on tällä varmasti kansakuntaa elävöittävä vaikutus.

- Vielä emme ole täysin tähän kaikkeen valmiita, mutta tilanne paranee, Torstila uskoo.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa