Ismo Flinkin kokoelmalle haussa julkinen ylläpitäjä

Ismo Flinkin kokoelma

Haminalaisen Ismo Flinkin kokoama Suomen laajin ja kattavin rauhanturvatoimintaa kuvaava Rauhanturvaajien merkit ja tunnukset 1956-2016 -kokoelma sai elokuun alussa Hamina Tattoossa erinomaisen suosion. Ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan esillä ollut yksityinen aineisto kuvaa samalla koko suomalaista rauhanturvahistoriaa vuodesta 1956 lähtien. Se on myös osa Suomen historiaa.

Näyttelyyn Haminassa tutustui peräti 2 000 kävijää. Heistä vain osa oli rauhanturvaajia. Selvä johtopäätös on, että kokoelma kiinnostaa siis muitakin suomalaisia kuin vain rauhanturvaajia.

Kokonaisen RUK:n päärakennuksen luokan tilakseen saanut valokuvilla täydennetty näyttely avasi kävijöiden silmät kokoelman tulevasta kohtalosta. Ei voi olla kenenkään yksityisen harrastajan intressi pitää yllä omakotitalon kaikki nurkat täyttävää rauhanturva-aineistoa. Siellä sen tavoitettavuus on olematon ja toisaalta tilapäisesti näyttelyn pystytys on kohtuuttoman iso työ - aina ei ole kävijöitä tuhansia, aina ei edes satoja.

Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajan Paavo Kiljusen mielestä komea kokoelma on saatava yleisesti nähtäville pysyvään paikkaan. Liitto tulee panemaan asian vireille syksyllä.

- On ilman muuta liiton asia olla asiassa aloitteellinen. Pitää löytää yhteistyökumppaniksi jokin olemassa oleva museo, joka ottasi kokoelmaan huostaansa ja hoitoonsa. Silloin se olisi aina nähtävissä ja saisi ammattimaisen ylläpidon. Sellaisessa liitto voisi jollain tavalla olla mukana.

Oma museo ei ole realismia

Kiljunen tietää, että rauhanturvaajat kaipaavat omaa rauhanturva-aiheista museota. Se vain ei ole realismia Suomessa ainakaan liiton ylläpitämänä.

- Oma museo olisi tietysti hyvä. Mutta jokainen ymmärtää, että museon kiinteistö, hoito ja palkkaus vaativat paljon rahaa. Sitä liitolla ei ole. Talkooinnostus saattaisi kestää hetken. Kiinteässä paikassa hoito, ylläpito ja esittely rankoisi museon lähiseudun rauhanturvaajia kohtuuttomasti. Se ei ole mahdollista.

Päävastuu rauhanturvaamisaineiston museoinnista on ilman muuta Kiljusen mielestä rauhanturvatoiminnan toimeksiantajalla, valtiolla. Ensimmäisenä siihen liittyy se, että museoarvoa omaava aineisto otettaisiin talteen museointia varten.

- Kyllä valtion on huolehdittava tästäkin osasta Suomen historiaa, Kiljunen painottaa.

Merkki- ja tunnuskokoelman kerännyt ja siihen myös tuhansia euroja omaa rahaa sijoittanut Ismo Flink on valmis antamaan aineiston hänen keräyskulut kattavalla korvauksella yhteiskunnan käyttöön. Hän toivoo ratkaisua lähivuosina.

Liiton johto pani toimeksi

Liiton työvaliokunta kokoontui viikko jälkeen Tattoon Savonlinnassa kesäpäivien yhteydessä. Puheenjohtaja Kiljunen kiteyttää merkkikokoelmasta käydyn keskustelun näin:

- Rauhanturvaajaliitto on asian tiimoilta yhteydessä Sotamuseon lisäksi ainakin Museo Militariaan Hämeenlinnassa sekä Mikkelissä toimivaan Jalkaväkimuseoon. Lisäksi selvitetään rahoitusmahdollisuuksia muun muassa säätiöiltä.

Tällä hetkellä rauhanturvatoimintaa esitellään pieninä otantoina edellä mainituissa kolmessa museossa. Lisäksi on ollut joitakin tilapäisnäyttelyjä, kuten tänä vuonna Seinäjoella Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museossa.

Aineistosta yli 90 prosenttia kasassa

Flinkin kokoelma käsittää noin 800 erilaista rauhanturva-aiheista merkkiä tai tunnusta. Hän itse arvioi että kokoelmassa on yli 90 prosenttia kaikista eri vuosikymmeninä tehdyistä merkeistä.

- Kaikkia merkkejä on luultavasti aivan mahdoton saada kenenkään kerätyksi. Tähän 90 pronsenttiin minulta on mennyt aikaa 12 vuotta. Loppujen keräys on hidasta, kaikkia merkkejä ei edes varmaan ole enää tallellakaan.

Suurin osa merkeistä on epävirallisia, yksittäisten ihmisten tekemiä, erilaisten kokoonpanojen, ryhmien, joukkueiden, komppanioiden ja missioiden omia supajuttuja. Vain murto-osa on virallisia, pääesikunnan ohjeiden mukaan tehtyjä kansallisuus- ja operaatiotunnuksia.

Kokoelmassa on erilaisia kangas- ja metallimerkkejä, irtohihoja, kaulaliinoja, baretteja, lippuja, palvelus- ja lomapukuja, jalkineita ja operaatioiden muistotauluja.

Haminan näyttelyssä Flinkin aineistoa oli tukemassa valokuvia ensimmäisestä vuoden 1956 UNEF-operaatiosta. Kuvasuurennokset on teetetty Flinkin ja muiden keräilijöiden keräämistä alkuperäisistä rauhanturvaajien ottamista kuvista. Kuvasuurennokset jäävät Rauhanturvaajaliiton käyttöön ja omaisuudeksi.

Helsingin Ilmatorjuntarykmentissä 26 vuotta ja Utin Jääkärirykmentissä seitsemän vuotta palvellut sotilasmestari evp Ismo Flink oli ensimmäisen kerran rauhanturvaajana Libanonissa UNIFIL-operaatiossa 1989. Sitten oli vuorossa 1996 IFOR operaatio Bosnia-Hertsegovinassa. Vuonna 2001 hän oli Mosambikissa humanitaarisessa miinanraivausoperaatiossa. 2008 hän oli EOD-ryhmänjohtajana (Explosive Ordnance Disposal, räjähteiden raivaaminen) Kosovossa. Ja vielä 2014 jo puolustusvoimista eläkkeellä ollessaan hän oli EU:n alaisessa operaatiossa Malissa kouluttajana.

Innostus omasta osallistumisesta

Flinkin innostus merkkien keräykseen lähti tietenkin omasta osallistumisesta rauhanturvaoperaatioihin.

- Omien operaatioitteni aikana olin tutustunut satoihin rauhanturvaajiin ja sitä kautta sain valtavan määrän eri merkkejä eri vuosikymmeniltä. Merkkejä ostin myös eri huutokaupoista ja militariaa myyvistä nettikaupoista.

Kokoelman kasaaminen on vuosien varrella vaatinut keräilijältään satojen sähköpostien ja puheluiden ottamista eri tahoille.

- Rahaa on myös mennyt tuhansia euroja merkkien ostoon. Osan merkeistä olen saanut myös lahjoituksina, kun sana keräysharrastuksestani on levinnyt rauhanturvaajien tietoon. Luentojen ja näyttelyiden pitäminen on levittänyt tietoutta harrastuksestani myös hyvin.

Kokoelman kasvaessa ja tiedon lisääntyessä eri merkeistä miehen into vain kasvoi vuosi vuodelta.

- Myös kirjan julkaisu suomalaisten rauhanturvaajien merkeistä tuli mieleen ja kustannussopimuskin saatiin solmittua. Kustantajan äkillinen menehtymien ja hänen firmansa konkurssiin meno pysäytti projektin. Lähes vuoden odottamisen jälkeen sain kumminkin kirjaa varten kuvatun aineiston lunastettua konkurssipesältä. Nyt etsiskellään mahdollista uutta kustantajaa, jos jossain vaiheessa tulevaisuudessa kirja saataisin vihdoin julkaistua.

Suosio yllätti Haminassa

Ministeri Jussi Niinistö ja Ismo Flink

Vaikka näyttelyn rakentamien vaati viikojen valmistelun ja rakentamiseenkin meni kolme päivää, oli hienoa huomata että näyttelyyn saapui niin paljon aiheeesta kiinnostuneita ihmisiä.

Kommentit olivat erittäin positiivisia ja kannustavia.

- Oli aivan mahtaavaa että puolustusministeri Jussi Niinistö kävi tutustumassa näytelyyni. Ministeri Niinistö, joka on ollut Suomen historian dosenttina Helsingin yliopistossa ja Suomen sotahistorian dosenttina Maanpuolustuskorkeakoulussa, tuntee ja tietää varmasti myös suomalaisten rauhanturvaoperaatioidenkin historian. Kiinnostus näyttelyaineistoon oli aitoa ja kysymykset hyvinkin tarkkoja.

Entinen puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala vieraili myös näyttelyssä ja oli niin ikään erittäin kiinnostunut näyttelyn aineistosta.

 

Teksti ja kuvat: Terho Ahonen

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa