Rauhanturvaaja

Arkisto

niinist 615

Libanonin operaatio säilyy Suomen suurimpana rauhanturvaamisoperaationa myös vuoden 2016 jälkeen. Tämänvahvistaa puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.). Suomi siis jatkaa operaatiossa, vaikka johtovastuu päättyykin ensi vuoden lopulla.

 – Kun johtovastuu päättyy vuoden 2016 lopussa, meillä jää Libanoniin noin 170 sotilasta ja se on jatkossakin Suomen suurin rauhanturvaamisoperaatio, toteaa Niinistö.
Ensi vuonna Suomella on EU:n taisteluosaston valmiusvuoro yhdessä Iso-Britannian kanssa. Vastaavanlaisia valmiusvuoroja Suomella on ollut kaksi kertaa aiemminkin, mutta joukkoja ei ole kertaakaan lähetetty tehtävään.

– EU:n tasolla näiden nopean toiminnan joukkojen käyttöä varmasti pohditaan tulevaisuudessa. Taisteluosastot ovat toimineet ammattiarmeijoiden lepovuoroina eikä niitä ole sen takia aiemmin haluttu käyttää. Suomen kannalta tämä konsepti ei ole kaikkein onnistunein johtuen siitä, että meillä on yleinen asevelvollisuus. Taisteluosasto on suunniteltu ammattiarmeijoita silmällä pitäen, joten Suomen kannalta se ei ole kovin kustannustehokas.

Keskustelun arvoinen asia on se, kuka taisteluosastojen käytön maksaa. Taannoinen Keski-Afrikan kriisi toimii varoittavana esimerkkinä siitä, miten käy jos valmiusvuorossa oleva maa vastaa itse kustannuksista. Tuolloin valmiusvuorossa olleen Kreikan piti lähettää Keski-Afrikkaan joukkoja, mutta talousvaikeuksien takia joukot jäivät kotiin.

– On ehkä perusteltua miettiä kustannusten jakoa, jos tätä konseptia halutaan jatkaa ja lähettää joukkoja johonkin tehtävään.

Ranska pyysi EU:n apua

Marraskuun puolivälissä tapahtuneet Pariisin terrori-iskut vaativat todennäköisesti Suomeltakin toimenpiteitä.

– Ranska on pyytänyt EU:n valtioilta Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunantopykälän
käyttöönottoa ja siihen EUmaat suostuivat. Ranska pyytää jokaisen
valtion kahdenkeskisiin neuvotteluihin, missä selviää mitä Suomen antama apu voisi olla. Suomi ei voi lähettää sotilaitaan johonkin Ranskan kohteeseen, mutta kyseessä voi olla puolustusvoimien näkökulmasta asiantuntija-avusta tai materiaaliavusta. Myös viitteitä kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista on ollut.

Todennäköisin vaihtoehto on, että Ranska pyytää Suomelta viranomaisyhteistyötä.

– Yleisellä tasolla Suomen antama apu voisi olla viranomaisyhteistyötä ja tässä Pariisin tapauksessa se olisi poliisiyhteistyötä ja tiedustelutietojen vaihtamista. Näin ainakin itse kuvittelisin, että Suomen antama apu olisi tämän tyyppistä, kertoo Niinistö.

Näillä näkymin Syyriaan ei olla lähettämässä kriisinhallintajoukkoja.

– Ranska on kiihdyttänyt ilmaiskuja Syyriassa ja se pyrkii saamaan muitakin maita mukaan kurittamaan ISIS:tä. En ole kuullut, että sinne oltaisiin lähettämässä maajoukkoja.

Uskottava puolustus vaatii satsauksia

Mittavan puolustusvoimauudistuksen jälkeen Suomen puolustus on uskottavassa kunnossa. Hyvän puolustuskyvyn ylläpitämiseksi on kuitenkin jatkuvasti satsattava kalustoon ja materiaaliin.

 – Edellisen vaalikauden aikana monet maavoimien tärkeät hankkeet viivästyivät tai suoritettiin vain osittain, joten nyt on maavoimien vuoro saada materiaalista kehitystä. Se on minun toimikaudellani selkeä ykkösasia. Satsaus on mahdollista hallituksen myöntämän lisärahoituksen ansiosta. Minun tehtäväni on valvoa, että nämä asiat toteutetaan, kertoo Niinistö.

Satsaus maavoimiin on tärkeää tehdä nyt, sillä 2020-luvulla satsataan muualle.

– Seuraavalla vuosikymmenellä koittavat merivoimien Laivue 2020 -hanke ja ilmavoimien
Hornetien seuraaja -hanke. Silloin satsataan niihin puolustushaaroihin, joten nyt on maavoimien vuoro.

Ministerin mukaan maavoimissa on tällä hetkellä isoja puutteita monessa asiassa.

– Meillä on puutteita esimerkiksi panssarintorjunnassa, ilmatorjunnassa sekä johtamis- ja viestijärjestelmissä. Meillä on puutteita ampumatarvikkeista, jopa taistelijan peruskaurasta, eli rynnäkkökiväärin patruunoista raskaan tykistön ammuksiin. Viime aikoina on käytetty liikaakin ampumatarvikkeiden sota-ajan varastoja. Meidän pitää mennä ostoksille, että näihin puutteisiin
saadaan korjausta lähivuosien aikana.

 

Teksti ja kuva: Pekka Söderlund

Rauhanturvaaja

Arkisto

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa