Raivausharjoitus

Porin prikaatin Kriisinhallintakeskus kouluttaa vuosittain noin 800 henkilöä toiminaan sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä eri puolilla maailmaa. Suomi osallistuu tällä hetkellä yhteensä 13 eri operaatioon, joista 11 kuuluu Maavoimille ja kahta johtaa Merivoimat.

Eri operaatioiden toimintaympäristöt vaihtelevat paljon ja vaatimukset koulutuksen laadulle ovat jatkuvassa kasvussa. Kriisinhallintakeskuksen johtaja, majuri Matti Kemppilä kertoo koulutettavien osaavan vaatia entistä parempaa koulutusta ennen operaatioon lähtöä.

- Lähtöolettamus on, että käyttöön saadaan parhaat varusteet ja koulutus on kaikin puolin laadukasta. Tähän huutoon on kyettävä vastaamaan jokaisessa koulutustilaisuudessa, jotta motivaatio palvella säilyy.

Kriisinhallintakeskuksen saamat palautteet koulutetuilta ovat viime vuosina olleet poikkeuksetta huippuluokkaa. Kiinteä yhteistyö kriisinhallintajoukkojen kanssa on avainasemassa koulutuksen pitämiseksi ajan tasalla. Koulutuksen kehittämiseen kerätään palautetta sekä välittömästi rotaatiokoulutusten jälkeen että myös toimialueilta.

sakonmainosKoulutus eriytyy tehtävän mukaan

Operaatioon lähtöä edeltävän koulutuksen pituus vaihtelee koulutettavan tehtävästä ja siinä vaadittavista luvista riippuen. Pisimmillään koulutus voi tehtäväkohtaisine koulutuksineen kestää lähtijälle jopa kaksi ja puoli kuukautta, mutta normaali rotaatiokoulutuksen pituus vaihtelee 5-8 viikon välillä. Uhkakuvien asettamat vaatimukset eivät mahdollista rotaatiokoulutuksen lyhentämistä juurikaan.

- Lähtökohtaisesti koulutamme perustiedot, taidot ja valmiudet operaatioon lähtijälle. Osaaminen täydentyy toimialueella saatavan koulutuksen ja kokemuksen myötä. Toimialueella henkilöt vielä harjaantuvat tehtäviinsä, niiden eri variaatioihin ja paikallisiin olosuhteisiin, kertoo Kriisinhallintakeskuksen apulaisjohtaja, majuri Kari Toivonen.

Kaikille lähtijöille yhteisestä koulutuksesta ase- ja ampumakoulutus, toimintaolosuhteiden- ja tapojen omaksuminen, voimankäytön säännökset, kulttuuriasiat, räjähdekoulutus, lääkintäkoulutus sekä hallinnolliset asiat vievät noin 4-5 viikkoa. Osa koulutettavista saapuu prikaatiin jo aiemmin mm. ajolupien ja tietojärjestelmien käyttöoikeuksiin vaadittavien pätevyyksien johdosta.

Yksi rauhanturvaajien koulutuksen tärkeimmistä asioista on kuitenkin operaatioalueen ajantasaisen tiedon välittäminen palvelukseen lähtijöille. Viimeisimmät tiedot ja opit operaatioista päätyvät koulutukseen mm. kriisinhallintakeskuksen tekemien koulutuksen suunnittelumatkojen yhteydessä sekä luonnollista tietä Porin prikaatin oman henkilöstön, eli rauhanturvaajien kouluttajien, kierrättämisellä kriisinhallintapalveluksessa.

- Vähintään kerran puolessa vuodessa joku suunnittelijoistamme käy tutustumassa operaatioissa sen lisäksi, että usein myös kouluttajamme ovat palvelleet vastikään kansainvälisissä tehtävissä, Toivonen kuvailee.

Porin prikaati kantaa päävastuun kouluttajavoiman tuottamisesta rotaatiokoulutusten tarpeisiin, mutta koulutuksen järjestelyihin tarvitaan myös vierailevia kouluttajia muista joukko-osastoista.

Nykyoperaatiot korostavat koulutustaitoja

Jokaiselle kriisinhallintaoperaatioille räätälöidään omat koulutuksensa. Koulutukselle asettavat vaatimuksia henkilöstön osaamistason suhteen mm. operaatioita johtavat organisaatiot, kuten YK, EU ja NATO. Viime vuosien operaatioissa on korostunut erityisesti koulutustaito. Esimerkiksi Afganistanin, Irakin ja Somalian koulutusoperaatioiden myötä painopiste myös rotaatiokoulutuksessa on luonnollisesti siirtynyt koulutustaidon kehittämiseen. Toisaalta perinteisemmät operaatiot, kuten UNIFIL-operaatio Libanonissa, korostavat joukon toimintakykyä yhdessä.

- Koulutusoperaatiot ovat siinäkin mielessä haastavia, että niissä rauhanturvaajien on joka tapauksessa osattava myös opetettava aihe varsin kattavasti. Meidän näkökulmastamme tämä tarkoittaa, että joukko tulee kouluttaa ensin tiettyyn tehtävään, mutta sen jälkeen myös kouluttamaan tätä tehtävää, Kemppilä huomauttaa.

Kemppilän mukaan esimerkiksi jalkaväkijoukkojen koulutusta antavien rauhanturvaajien on ensin itse hallittava aselajin perustoiminnot. Tämä puolestaan kaventaa myös tehtäviin soveltuvien rauhanturvaajien valintamahdollisuuksia ja luo tätä kautta painetta rekrytoinnille:

- Myös koulutustaito ja tietyt asetyypit huomioidaan näissä koulutusoperaatioissa. Käytettävä kalusto täytyy olla samaa kuin kohdemaassa ja koulutuksen kieli on joko englanti tai tulkin välityksellä paikallinen kieli, Kemppilä kertoo.

Varustus teknistyy ja lisääntyy

Viime vuosien operaatioista erityisesti Afganistanin ISAF -operaatio toi mukanaan vauhtia myös suomalaissotilaiden varusteiden kehittämiseen. Nykyisin varustusta tarkastellaan jatkuvasti ja jaettavan varustuksen käyttökelpoisuudesta kerätään palautetta sekä kehitysehdotuksia. Myös yksittäiselle taistelijalle jaettava varusteiden määrä on lisääntynyt. Esimerkkikuvassa on listattuna sotilastarkkailijalle jaettava varustus, joka pitää sisällään jo yli 70 eri varusteartikkelia. Aseellisiin tehtäviin lähtevä kuittaa lisäksi vielä aseet ja muuta taisteluvälinemateriaalia.

- Yleinen vaikutelma on ollut ,että varusteiden määrä on lisääntynyt ja laatu parantunut, Toivonen arvioi.

- Kaiken kaikkiaan rauhanturvaajien koulutus on mielestäni ammattimaistunut. Koko sotilastekniikka on kehittynyt niin, että käytettävät välineet vaativat aiempaa pidempiä perehtymisaikoja. Sieltä löytyy esimerkiksi rynnäkkökivääriin useita eri tähtäinvaihtoehtoja, joita tulee kaikkia kouluttaa, Toivonen osoittaa.

Lisääntyvien vaatimusten myötä tehokkaan koulutuksen yksi edellytys on, että lähtijällä on hyvät perusvalmiudet jo ennen rotaatiokoulutusta. Tähän muottiin soveltuvat erinomaisesti mm. valmiusjoukkokoulutetut reserviläiset, jotka ovat saaneet kattavan koulutuksen edellä mainittuun tekniseen välineistöön jo varusmiesaikanaan. Tällöin rotaatiokoulutuksen tehtäväksi jäävät enää muistin virkistäminen ja toimialuekohtaiset osiot.

- Tavoitteenamme on, että rauhanturvaaja voi lähteä operaatioon luottavaisin mieli varustuksen ja osaamisensa osalta, Kemppilä päättää.

 

Teksti: Markus Malila
Kuvat: Markus Malila & Matti Vihurila

 

Savonlinja

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa