Tasavallan presidentti Sauli NiinistöTasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo näkevänsä rauhanturvaamiseen ja sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumisen hyvin vahvasti myös puolustusvoimien kykyä lisäävänä toimintana. Niinistön mukaan on äärimmäisen tärkeä asia, että toiminnassa on mukana on ihmisiä, jotka ovat saaneet kokemusta todellisissa kriisiolosuhteissa.

- Puolustusvoimien tarkoitushan on välttää kriisitilanteiden päätyminen Suomeen. On ihan ydinaluetta, että on meillä on sellaista osaamista, mitä rauhanturvaajilla on, presidentti tiivistää.

- Rauhan välitystyö ja kriisinhallintaan osallistuminen ovat perinteisesti Suomen ulkopolitiikan painopistealueita, ne ovat yksi turvallisuuspolitiikkamme peruspilareista, Niinistö painottaa.

Presidentti Niinistön mukaan Suomen kaltaisen pienen maan tuki ja turva on kansainvälisessä järjestelmässä. Kriisinhallintatyöllä osaltaan myös varmistetaan järjestelmän toimivuus.

- Kriisinhallintapuoli on tärkeä osa myös meidän poliittista tavoitteistoamme, muistuttaa presidentti.

Suomesta tullaan hakemaan mallia

Suomen kansainvälistä asemaa presidentti Niinistö kuvaa vakaaksi.

- Suomen yhteiskunnallinen eheys on yksi niistä tekijöistä, jotka ovat johtaneet asemaamme yhtenä maailman vakaimmista maista.  Suomi on juuri tutkimuksessa todettu maailman vähiten hauraimmaksi maaksi. Kansainvälisessä yhteisössä meistä haetaan monessa suhteessa malliakin.

- Suomi esiintyy kansainvälisessä yhteisössä nimikkeen Nordic Model alla, olemme pohjoismainen mallimaa. Se ei ole ollenkaan huono asia, että meidät ymmärretään osaksi pohjoismaista kokonaisuutta, jota ihaillaan. Totta kai Suomi tunnistetaan erikseenkin, Niinistö näkee.

Suomalaiset voivat nukkua rauhassa

Maanpuolustusjärjestöt juhlivat ensi vuonna Suomen satavuotiasta itsenäisyyttä Nuku rauhassa -kampanjalla. Presidentti Niinistön mukaan suomalaiset voivat nukkua yönsä vastakin rauhassa.

- Vakaa suomalainen yhteiskunta luo siihen keskeisen perustan, vaikka maailma onkin hyvin arvaamattomassa asemassa ja Euroopassakin soditaan. Tietysti Suomenkin on oltava tarkoin tilanteen tasalla ja asemoitava asiat sen mukaan.

- Yksi vakauden tekijä on suomalaisten korkea maanpuolustustahto, jota on mitattu kansainvälisestikin. Suomalaisista jopa 78 prosenttia tuntee valmiuksia maanpuolustukseen, kun mitatuista Euroopan maista kakkosena tulevassa Ruotsissa vastaava prosenttiluku on enää 55.

- Oman maan puolustamisen merkitys vain korostuu, kun puhutaan niin sanotusta hybridisodankäynnistä. Suhtautumisessa ulkopuoliseen propagandaan ja tosiasioiden hahmottamisessa jokainen suomalainen on maanpuolustaja ainakin korvien välissä. Käsitys oikeasta istuu vahvasti myös suomalaisissa nuorissa. Maanpuolustusjärjestöillä ja myös teillä rauhanturvaajilla on tässä asiassa äärettömän tärkeä rooli, presidentti kiittelee.

Rauhanturvaajat ovat maansa lähettiläitä

Presidentti on käynyt tutustumassa suomalaisten rauhanturvaajien työhön Libanonissa, minkä lisäksi hän on seurannut Porin prikaatissa (Iraniin) IRAKIIN lähtevien suomalaisten sotilaiden koulutusta. Kokemansa perusteella hän sanoo Suomen olevan oikealla tiellä.

- Libanonista jäi päällimmäisenä mieleen hyvin järjestäytynyt vaikutelma. Näytti siltä, että paikallisväestökin suhtautui suomalaisiin hyvin myönteisesti. Sehän onkin yksi rauhanturvaajien tehtävistä kotimaansa lähettiläinä tai ainakin pr-toimijoina.

Esitimme presidentti Niinistölle kysymyksen myös YK:n roolista kansainvälisen turvallisuuden toimijana. Hänen mielestään rooli on keskeinen, vaikka turvaneuvoston kokoonpano onkin herättänyt kysymyksiä päätöksentekokyvyn toimivuudesta.

- Turvaneuvoston pysyvillä jäsenillä oleva veto-oikeus on melkoisen kova sana. Perustellusti voidaan kysyä, vastaavatko neuvoston pysyvät jäsenet enää välttämättä tätä nykyistä maailmaa. Se on aika paljon muuttunut siitä, mitä maailma oli maailmanjärjestön perustamisvaiheessa. Suomi on kannattanut remonttia, veto-oikeutta emme ainakaan enää antaisi, vaikka muuten olemmekin aina valmiina vahvistamaan YK:n roolia kansainvälisenä instituutiona, Niinistö sanoo.

Vammautuneiden asemassa ei voi olla epäselvyyksiä

Presidentti Niinistön mukaan on luonnollinen asia, että kansallinen kriisinhallinnan veteraaniohjelma samoin kuin ensi vuoden alussa voimaan tuleva uusi tapaturmalaki parantavat suomalaisten rauhanturvaajien asemaa ja jälkihoitoa.

- Asiassa on edetty niin kuin pitääkin. Minusta on aivan luonnollinen asia, että rauhanturvatehtävissä olleista pidetään huolta myös operaation jälkeen. Operaatioissa vammautuneiden sotilaiden asemassa ei voi olla epäselvyyksiä.

Presidentin omassa lähipiirissä ei entisiä rauhanturvaajia ole, ellei sitten lähipiiriksi lueta presidentin turvamiehiä, joista moni on palvellut rauhanturvaajina.

- Muistan kyllä nuoremmalta ajalta joitakin salolaisia nuorukaisia, jotka lähtivät rauhanturvahommiin tai olivat siellä jo olleet. Olivathan he oman kaltaisiaan sankareita, maailmaa nähneitä nuoria miehiä.

- Itse en tullut koskaan edes ajatelleeksi, että olisin rauhanturvaajaksi lähtenyt, ei siihen olisi ollut aikaakaan. Ehkä tilanne olisi ollut toinen, jos lähipiirissä esimerkiksi opiskeluaikoina olisi ollut joku siellä ollut. Raha olisi ainakin tullut opiskelijalle tarpeeseen, Niinistö naurahtaa.

Sauli Niinistö tunnetaan aktiivisena kuntoilijana. Hän paljastaa, että rullaluistimet ovat monesti mukana myös ulkomaille suuntautuvilla virkamatkoilla.

- Rullaluistelu on kuvioissa mukana edelleen säännöllisesti, kuten ovat monet muutkin urheilulajit. Käyn kuntosalilla, melon pelaan tennistä ja jääkiekkoa, teen kaikkea mahdollista. Mutta golfia en ole ryhtynyt harrastamaan, olen tottunut vähän intensiivisempään liikuntaan, paljastaa presidentti.

 

 

Teksti: Asko Tanhuanpää
Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia

 

Rauhanturvaajaksi

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa