Jarno Limnell

Jarno Limnell

Kun puhumme Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta nyt syksyllä 2016, on tärkeää, että ymmärrämme mikä on turvallisuuden uusi normaalitila. Ei siis väliaikainen olotila vaan pysyvä viitekehys, jonka keskellä jatkossa elämme. Uutta normaalitilaa leimaa kolme ominaispiirrettä.

Ensinnäkin muutosnopeus. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi mielestäni osuvasti puheessaan alkusyksyn Suurlähettiläspäivillä, että "nyt tapahtuu viikossa enemmän kuin tovi sitten vuoden aikana." Jatkokysymyksenä voisi esittää: Mitä tapahtuu ensi viikolla? Tulevaisuudesta kun tiedämme varmuudella vain yhden asian: Tulevaisuus yllättää meidät – ja yleensä vielä tavalla, jota emme pysty täysin ennakoimaan.

"Nyt tapahtuu viikossa enemmän kuin tovi sitten vuoden aikana." - Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Muutosnopeutta emme täysin edes ymmärrä – näin väitän – kun puhumme teknologian kehityksestä. Ei ole sattumaa, että kesäkuussa ilmestyneessä uudessa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossakin puhutaan myös robotisaatiosta, tekoälystä ja 3D-tulostuksesta. Teknologisen kehityksen vauhti kiihtyy jatkossa entisestään, ja kehityksen turvallisuusvaikutuksia on seurattava tarkoin.

Turvallisuuden uuden normaalitilan toinen ominaispiirre on ennalta-arvaamaton epävakaus. Tämän takia jatkossa puhuessamme turvallisuudesta, puhumme yhä enemmän niin yhteiskunnan kuin yksilön sietokyvystä. Häiriöitä, ongelmia ja jopa hyvinkin poikkeavia tilanteita kohtaamme vääjäämättä. Kyse on fyysisestä ja henkisestä valmiudestamme kohdata normaalista poikkeavia tilanteita ja toipua niistä mahdollisimman nopeasti. Kansalaisten, paikallisyhteisöjen ja yksityisen sektorin sietokyvyn kehittäminen korostuu yhteiskunnan kriisivalmiuden näkökulmasta. Järjestötoiminnan merkitys on jatkossa aiempaakin suurempi.

Sietokyvyssä oleellista on henkinen puoli, minkä merkitys korostuu jatkossa. Henkinen kriisinkestävyys onkin yksi yhteiskuntamme seitsemästä elintärkeästä toiminnosta. Kyse on tunnekunnosta kestää normaalista poikkeavia tilanteita – olivat ne mitä tahansa. Oleellista varautumisessa on huomioida ihmisten mielikuvat uhkista ja riskeistä sekä luottamuksen vahventaminen häiriötilanteista selviämiseen. Mielikuvilla on vahva yhteys turvallisuuden tunteeseen.

Kolmas turvallisuuden ominaispiirre, ja kaikkein haastavin, on digitaalisen ja fyysisen turvallisuusympäristön yhä vahvempi yhteenkietoutuminen ja turvallisuusympäristön kokonaisuuden kompleksisuus. Itse uskon, että kyberturvallisuus – ihmisen luoman digitaalisen toimintaympäristön turvallisuus – on merkittävimmin turvallisuusymmärrystämme muuttava tekijä lähivuosina. Yhteiskuntamme, yrityselämme ja meidän jokaisen arki on jo nyt hyvin syvästi riippuvaista digitaalisen ympäristön toiminnasta – sen turvallisuudesta ja luotettavuudesta. Riippuvuutemme kasvaa ja myös haavoittuvuutemme. Samalla myös vahventuu eri toimijoiden, kuten kyberrikollisten ja valtioiden, kyvykkyys vaikuttaa tähän ympäristöön. Kyberturvallisuuden painoarvo turvallisuusajattelussamme ja toiminnoissamme nousee, ja yksilöiden osalta puhutaan jo välttämättömästä kansalaistaidosta.

Sama koskee sodankäyntiä. Sotilaallinen konflikti kahden teknologisesti kyvykkään osapuolen välillä ei rajoitu maa-, ilma- ja merisodankäyntiin vaan vaikuttaminen digitaalisessa ympäristössä on jo tänä päivänä erottamaton osa sodankäyntiä.

Oleellisinta on kuitenkin ymmärtää digitaalisen ja fyysisen turvallisuuden yhä vahvempi yhteenkietoutuminen ja juuri tämä turvallisuusympäristön kompleksisuus tekee turvallisuuttamme uhkaavien tekijöiden ja niihin vastaamisen keinojen pohdinnan tänä päivänä hyvin haasteelliseksi. Eri tekijät ovat vahvassa ja jatkuvasti muuttuvassa vuorovaikutussuhteessa toisiinsa.

Turvallisuus on yhteiskuntamme kivijalka. Turvallisuudesta on pidettävä erityisen hyvää huolta. Turvallisuus on myös aina joukkuepeliä, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Jokaisen oma vastuullisuus sekä joukkuepeli korostuvat turvallisuuden uudessa normaalitilassa.

 

Jarno Limnéll

Kirjoittaja on kyberturvallisuuden professori Aalto-yliopistossa ja kyberturvallisuusjohtaja Insta Group Oy:ssä. Koulutukseltaan hän on sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (kapteeni evp.)

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa