Rauhanturvaaja

Arkisto

FCR, Force Commanders Reserve, toimii koko UNIFIL:in reservinä

Libanon

Suomalaisia rauhanturvaajia toimii Libanonissa osana UNIFIL:n komentajan reserviä, FCR-joukkoa. Monet FCR:ssä palvelevista suomalaisista ovat ensimmäisessä kriisinhallintatehtävässään. Heistä useat ovat myös saaneet varusmieskoulutuksen Porin prikaatissa kansainvälisissä valmiusjoukoissa. FCR:ssä suomalaisia on palvellut vasta maaliskuusta 2017 asti.

Kokemuksia, elämää ja arkea

Komentojoukkueen viestimiehenä palveleva alikersantti Matias kertoo, että palveluksesta mukaan on kertynyt paljon tarinoita ja uutta näkökulmaa maailmaan. Lisäksi sotilaallinen ammattitaito on kehittynyt monenlaisen toiminnan myötä. Partioissa on myös pystynyt keskustelemaan paikallisten kanssa. Kylien väki vakuuttaa, että UNIFIL:in läsnäolo tuo Etelä-Libanoniin turvallisuutta.

- Yllättävän moni paikallinen osaa englantia ja monet morottelevat ihan suomeksi. Kävely paikallisissa kylissä on avannut silmäni näkemään, että ihmiset voivat olla onnellisia, vaikka heillä ei ole paljoa, alikersantti Matias kertoo.

Turvallisuusalalla Suomessa toimiva Matias aikoo kotimaahan palattuaan pyrkiä poliisiammattikorkeakouluun. Toiveissa on myös uusi kriisinhallintatehtävä joko Libanonissa tai muualla. Matiaksen mukaan tehtävä FCR:ssä sopii ensimmäiseksi rauhanturvatehtäväksi hyvin, sillä tehtävään valitaan paljon valmiusjoukoissa varusmiespalveluksensa suorittaneita. Nopeat rotaatiot takaavat myös sen, että kaavoihin ei voi liiaksi kangistua.

Myös komentojoukkueen ryhmänjohtaja, ylikersantti Juho kuvailee suomalaisten toimintaa positiiviseksi.

- Loppujen lopuksi nykyinen käsitykseni siitä, miten Suomi täällä toimii on aikalailla sama kuin ennakkokuvani. Suomalaiset toimivat maltillisesti ja fiksusti, ja heistä pidetään täällä. Myös tästä syystä kyläpartioissa on mukava keskustella paikallisten kanssa ajoittaisista kieliongelmista huolimatta, alikersantti Juho pohtii.

Kyläläisten lisäksi yhteispartioissa keskustellaan myös Libanonin asevoimien (Lebanese Armed Forces, LAF) sotilaiden kanssa, sillä lähes kaikki FCR:n partiot toteutetaan yhteistoiminnassa LAF:in kanssa.

- Yleensä mukana on ainakin yksi LAF-sotilas, joka osaa englantia. Kerran eräs sotilas jopa kutsui minut Beirutiin viettämään lomaa kotiinsa, muistelee kersantti Juho.

Monet suomalaiset hakeutuvat kriisinhallintatehtäviin laajentaakseen maailmankuvaansa ja kokeakseen uutta.

- Täällä paikan päällä saa paremman kuvan siitä, mitä tällaisella alueella arkinen elämä ja olosuhteet ovat, kersantti Juho pohtii.

Kotiutumisen jälkeen Juho aikoo palata takaisin liikuntaneuvojan tehtäviin, mutta ainakin toistaiseksi hän ei aio hakeutua uuteen kriisinhallintatehtävään.

Luottamus on yhteistyön kulmakivi

UNIFILin komentajan reservi Libanonissa toimii neljän kuukauden rotaatioissa. Suomalaisten osalta on päättymässä toinen ja alkamassa kolmas rupeama ranskalaisten kanssa. Työtovereihin tutustuminen on aloitettu jo ennen toimialueelle saapumista, mikä on edesauttanut hyvän yhteistyön syntymistä. Ranskalaiset saapuivat alueelle paria viikkoa ennen suomalaisia. Suomalaisen komppanian päällikkö, majuri Antti Seppä toteaa rotaation alun sujuneen jouhevasti.

- Ryhmänjohtajataso lähti heti pakollisten oppituntien jälkeen partioihin vanhan suomalaisen joukon mukana ja pääsi sitä kautta tutustumaan ympäristöön. Teimme alusta asti myös yhteispartioita ranskalaisten kanssa, jolloin tutustuimme toistemme tapoihin, Seppä muistelee.

Ranskalaisen tiedustelukomppanian päällikkö, kapteeni Thibaut Bourdaisn mukaan yhteinen harjoitustoiminta aloitettiin pian alueelle saapumisen jälkeen.

- Yhteispartioiden lisäksi teimme kattavan sarjan harjoituksia, joilla varmistimme, että toimimme samoin eri tilanteissa, Bourdais kertoo.

Seppä on tyytyväinen toimintaan ranskalaisten kanssa. Tämän rotaation aikana työkielenä on toiminut englanti ja kommunikaatiojärjestelmää on yhtenäistetty. Rotaation aikana on myös käynyt selväksi, että Porin prikaatin koulutus on tuottanut toimivan joukon, joka ei kalpene osaamisessaan ranskalaiselle ammattiarmeijalle. Kapteeni Bourdais kertoo myös vaikuttuneensa Porin prikaatin harjoittelumahdollisuuksista.

- Suomalaisten harjoittelupuitteet olivat vakuuttavat. Monilta osin ne muistuttivat ranskalaista harjoitteluympäristöämme, Bourdais kuvailee.

- Toivon, että jatkajallani olisi yhtä hyvä suhde suomalaisiin kuin minulla on ollut. Anttiin on voinut aina luottaa ja apua on aina tarvittaessa löytynyt. On tärkeää, että yhteistyö on hyvällä tasolla, sillä meidän pitää olla valmiita taistelemaan rinta rinnan, Bourdais kehuu luottamuksellista suhdetta suomalaisiin.

Sepän mukaan uuden rotaation mahdollisuus työskennellä monien kansalaisuuksien kanssa on etu.

- Kannattaa unohtaa ennakkoluulot ja tehdä päätelmät yhteistoiminnasta omien kokemusten perusteella. Ennakkoasenteet kannattaa nollata. Yksi työn selkeistä eduista on kuitenkin mahdollisuus työskennellä monien kansallisuuksien kanssa, sillä ranskalaisten lisäksi toimitaan espanjalaisten ja muiden UNIFIL:in kansallisuuksien kanssa joukkueen ollessa sijoitettuna muualle kuin omaan tukikohtaan, hän toteaa.

Kansainvälisyys ja kulttuurien tuntemus on tärkeää sekä tukikohdassa että kentällä. Kapteeni Thibaut muistuttaa Libanonin erityispiirteistä.

- Libanon on monimutkainen toimintaympäristö. Täällä pitää olla tarkkana, että toimitaan poliittisesti oikein. Pitää todella ymmärtää paikallista kulttuuria ja toiminnan todellinen tarkoitus. Vaikka täällä näyttää rauhalliselta, niin mitä tahansa voi tapahtua, Thibaut painottaa.

Uusi roottori, uudet tuulet

FCR:n neljän kuukauden rotaatioaika menee nopeasti ohi. Uusi joukko ottaa vastuun kantaakseen heti vanhan lähdettyä. Suomalaisten kolmas FCR:n rotaatio saapui vastikään alueelle jatkamaan työtä.

Kersantti Pynnönen, 24 vuotta, on työskennellyt vartijana Helsingin keskustassa hieman alle kaksi vuotta. Taustallaan hänellä on vartijan koulutus. Varusmiespalveluksessa Pynnönen innostui kriisinhallintatehtävistä ulkomailla.

- Armeijasta lähti se halu kokea oikea operaatio ja nähdä millaista toiminta kriisialueella on, Pynnönen muistelee.

Alueella Pynnönen on hyvin tuore, tai hiutale, kuten rauhanturvaajien keskuudessa sanotaan. Libanoniin hän saapui vain muutama tunti sitten. Edessä odottaa neljän kuukauden palvelusaika, eikä pavelusvapaita ole näköpiirissä lainkaan. Pynnöstä pitkä työrupeama ei kuitenkaan haittaa, vaan hän toivoo pääsevänsä rauhanturvatehtäviin myöhemminkin.

Operaatioon Pynnönen valmistautui kyselemällä kriisinhallintatehtävissä olleilta tutuiltaan kokemuksia ja kertomuksia.

- Odotan edessä olevaa palvelusta avoimin mielin, enkä aseta odotuksia kauhean korkealle vielä tässä vaiheessa, Pynnönen pohtii.

Ranskalaisten sotilaiden kanssa toiminnasta Pynnönen on saanut jo valmiiksi hyvän kuvan. Ranskalaiset vaikuttavat päteviltä ja koulutusvaiheessa on onnistuttu luomaan luottava ilmapiiri.

- Yhteistoiminta Ranskan kanssa tulee varmaankin toimimaan hyvin. Asenteet ovat kaikilla kohdallaan, kukaan omasta joukosta ei lähtenyt hoitamaan ainoastaan omaa tonttiaan. Joukon yleisilme on myös hyvä, kaikki haluavat kehittää omaa ammattitaitoaan rauhanturvaajina ja sotilaina.

Palvelus FCR:ssä asettaa toiminnalle omanlaisiaan haasteita. Koko toimialueen reservinä toimiminen on vastuullinen tehtävä, sillä FCR toimii tarvittaessa kaikkialla UNIFIL:in toiminta-alueella.

- Itselläni on sellainen kuva, että vaikka meillä ei ole yhtä paljon partiointia kuin esimerkiksi muilla suomalaisilla, odotetaan meiltä enemmän kuin muilta, Pynnönen summaa.

Alikersantti Mikael saapui myös Libanoniin aamutuimaan. Unettoman yön jälkeen elämä tukikohdassa ja tilanne vaikuttavat vielä epätodellisilta.

- Varmasti arki lähtee tästä pian rullaamaan omalla painollaa, Mikael pohtii.

Edessä Mikaelilla on myös neljän kuukauden tehtävä. Vielä aluetta ei olla päästy näkemään, mutta ensimmäistä partiota odotetaan jo innolla.

- En ole vielä päässyt näkemään arkea ja elämää portin ulkopuolella, mutta odotan sitä mielenkiinnolla, sekatyömiehenä Suomessa työskentelevä Mikael kertoo.

Varusteet, mukaanlukien YK:n sininen baretti, on jo noudettu ja ”körmyt” eli rauhanturvaajien majoitustilat katsottu läpi. Käytännön järjestelyt ja majoittuminen ovat vielä kesken, kun jokainen purkaa varusteitaan. Toimialueella yleisin majoitusmuoto on konttiin rakennettu asuintila, jossa nukkuu tavallisimmin 2-4 henkilöä. Rauhanturvaajat asuvat körmyissä koko palveluksen ajan. Onneksi turvaa tuovat jokaiselle varusmiespalveluksen suorittaneelle tutut sinivalkoruudulliset päiväpeitot.

Arkeen FCR:ssä kuuluu paljon palvelustovereiden kanssa toimimista ja esimerkiksi korttipelit ovat vapaa-ajalla suosittuja. Suomalaisille on varattu oma vapaa-ajan viettopaikka ”Suomi-talo”, johon on myös tuotu konttisauna. Suomalaiset rauhanturvaajat rakentavat tunnetusti ensimmäisenä saunan, menivätpä he minne hyvänsä.

 

Mikä on UNIFILin komentajan reservi?

Etelä-Libanonissa toimivassa YK:n rauhanturvaoperaatiossa UNIFILissa palvelee noin yksitoistatuhatta sotilasta neljästäkymmenestäyhdestä maasta. Toimialue käsittää Litani-joen eteläpuolisen osan Bekaan laakson eteläosiin saakka. Alue on jaettu itäiseen ja läntiseen sektoriin.

Suomalaiset toimivat UNIFILissa kahdessa eri kokoonpanossa. Osa suomalaista kontingenttia kuuluu Irlantilais-suomalaiseen pataljoonaan, osa puolestaan toimii osana ranskalaista pataljoonaa, jonka tehtävänä on olla operaation komentajan reservinä (FCR). Tällä pataljoonalla ei ole varsinaista omaa toimialuetta, vaan se varautuu operoimaan koko UNIFILin alueella. Pataljoonien ja FCRn päätehtävänä on partioida ja toimia yhteistyössä Libanonin armeijan kanssa.

FCR-pataljoonassa ranskalainen tiedustelukomppania ja suomalainen jääkärikomppania toimivat samoissa tehtävissä. FCR toimii viikon rytmissä, jossa joukot ovat vuoronperään valmiudessa. Valmiusviikolla tehtävänä on tukikohdan vartioiminen sekä nopeassa valmiudessa oleminen. Toisella viikolla sen sijaan partioidaan ja hoidetaan muita tehtäviä.

Yhteistyö Libanonin armeijan (LAF) kanssa on tärkeä osa FCR:n toimintaa: partioista lähes kaikki toteutetaan yhteistyössä LAF:in kanssa. Lisäksi FCR järjestää koulutuksia LAF:in sotilaille muun muassa asutuskeskustaistelusta, räjähteiden ja polttoaineiden varastoinnista sekä koira- ja taistelutoiminnasta.

 

Teksti: Tiia Turunen

 

 

Rauhanturvaaja

Arkisto

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa