Rauhanturvaaja 5/18

Asko Tanhuanpää

Asko Tanhuanpää
Päätoimittaja

Palasin syyskuun lopussa Balkanille, missä palvelin vuosituhannen alussa reilut kaksi vuotta. Huomasin ajattelevani täsmälleen samoja asioita, joita ajattelin myös univormussa. Ajattelin, että miten ihmeessä täällä, keskellä Eurooppaa ja laveasti ajatellen omalla takapihallamme, voitiin käydä veristä sotaa aikana, jolloin Euroopan piti olla lopullisesti rauhan sivistynyt tyyssija.

Viikko Balkanilla riitti palauttamaan mieleen ne syyt, miksi juuri Balkan oli se paikka, missä sodittiin. Kysymys oli entisestä Jugoslaviasta, joka kursittiin kokoon suurvaltojen toimesta. Siinä ei välitetty tipan hiukkaa siitä, mitkä olivat yhteen ja samaan paikkaan istutettujen ihmisten uskonnolliset ja etniset taustat. Josip Broz Tito pystyi pitämään pakan kasassa omalla arvovallallaan, mutta hänen seuraajiltaan temppu ei ikävä kyllä enää onnistunut.

Viikko riitti myös näyttämään, että viha ei ole vieläkään poissa Balkanilta. Näennäisesti esimerkiksi Kosovossa on rauhallista, mutta vain näennäisesti. Pinnan alla on edelleen tulipesäkkeitä, jotka voivat roihahtaa liekkiin koska tahansa. Tämän takia onkin tärkeää, että kansainväliset joukot pysyvät paikalla muistuttamassa isonveljen olemassaolosta.

 

Mauri

Mauri Koskela
Puheenjohtaja

Minulta on jo tähän mennessä useaan otteeseen kysytty, mitkä ovat päämääräni Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajana. Tapanani on vastata suoraan kysymykseen yhtä suoralla vastauksella.

Halusin kirjauttaa vuoden 2019 toimintasuunnitelmaan aloituskappaleeksi tekstin, joka osittain vastaa tuohon edellä mainittuun kysymykseen. Näkemykseni mukaan Suomen Rauhanturvaajaliitto on sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan osallistuvien henkilöiden etujärjestö, joka pitää huolta henkilöstön ja heidän sidosryhmiensä hyvinvoinnista, vertaistuesta sekä etuisuuksista ennen operaatioita, operaatioiden aikana sekä niiden jälkeen. Rauhanturvaajaliitto osallistuu lisäksi kokonaisturvallisuuden tukemiseen sekä tekee puoluepoliittisesti ja ideologisesti sitoutumatonta rauhantyötä ja välittää sitä koskevaa luotettavaa tietoa. Kunnia-asianamme on pitää huolta sotiemme veteraaneista ja heidän perinnöstään sekä edustaa maamme kaikkia veteraaneja Maailman Veteraanijärjestössä.

Eversti Jukka Jokinen

Eversti Jukka Jokinen tuli Maanpuolustuskurssien johtoon Kadettikoulun johtajan tehtävästä. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Uudenmaan Jääkäripataljoonan komentajana ja tasavallan presidentin adjutanttina kuuden ja puolen vuoden ajan.

Maanpuolustuskurssien johtajana elokuun alusta lähtien toiminut eversti Jukka Jokinen sanoo rauhanturvaamisen tukevan monella tapaa myös puolustusvoimien tärkeintä tehtävää eli kotimaan puolustusta. Jokinen kuitenkin lisää, että kansainvälisistä tehtävistä saatua kokemusta voidaan hyödyntää myös monilla muilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Viime keväänä pidettiin jo kahdeksatta kertaa Ruotsin johdolla kokonaisvaltaiseen kriisinhallintaan valmentava monikansallinen Viking-harjoitus. Haasteellisessa tilanteessa kaikkien keskeisimpien rauhanturvaoperaatioiden toimeenpanijoiden viitekehyksessä toteutettu harjoitus on hyvä esimerkki siitä, miten tulevaisuuden kriiseihin pitää valmistautua. Harjoituksessa huomattiin, että suurimman yhteisen nimittäjän löytäminen, toisten näkökulmien ja työmenetelmien ymmärtäminen sekä tiedon vaihtaminen ovat edelleen keskiössä. Keskiössä ovat myös uuden sukupolven rauhanturvaajat, heissä on mahdollisuus uuden tyyppiseen ajatteluun.

Vaikka suomalaisetkin ovat varsin taitavia kuppikuntiutumisessa, kokonaismaanpuolustuksen konseptimme ja sitä tukeva viranomaisyhteistyö ovat hyvä pohja kriisinhallinnassa. Suomessa kymmenen vuotta sitten järjestetyssä kokonaisvaltaista kriisinhallintaa käsitelleessä seminaarissakin sanottiin lähes kaikki sanomisen arvoinen. Samoihin aikoihin perustettiin kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskus. Asian pitäisi siis olla kohdaltamme kunnossa?

Camp Villestä on jäljellä enää pelkkä kultainen muisto.

Raimo Aukeala ja Radmila Stojanovic

Pitkään Ville esikunnan siivoojana työskennellyt Radmila Stojanovic esittelee Raimo Aukealalle muistojaan suomalaisista sotilaista.

Astuin ensimmäisen kerran sisään Camp Villen portista syksyllä 1989. Suomalaiset rauhanturvaajat olivat ehtineet olla Kosovossa muutaman kuukauden. Esikunta oli tuolloin vielä Lipljanin vanhan paperitehtaan konttorin tiloissa ja suuri osa muista toiminnoista teltoissa.

Kriisinhallintaveteraanikortti etuudet

Rauhanturvaajaliitto 50 vuotta

rt5 18

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Suomalaisen rauhanturvaamisen kehittyminen 1990 -luvulla
  • Kymenlaakson Rauhanturvaajat 50 -vuotias
  • NORDEFCO -konferenssi
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 6/2018 ilmestyy 28.12 
( Aineisto viimeistään 23.11 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

www.Autonvaraosat24.FI

Flash -sisältöä ei voi katsoa tällä selaimella.

Requirements

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa