Rauhanturvaaja 2/19

Suomen Rauhanturvaajaliitto ry:n jäsenlehti

PÄÄKIRJOITUS

<strong>Asko Tanhuanpää Päätoimittaja</strong>

Asko Tanhuanpää
Päätoimittaja

Kun kirjoitan tätä pääkirjoitusta, on eduskuntavaaleihin aikaa vielä. En siis tiedä, kuka on vaalien voittaja, kuka lähtee kokoamaan hallitusta, kenestä tulee seuraava puolustusministeri ja monellako kansanedustajalla on kokemusta rauhanturvatehtävistä. Väistyvässä eduskunnassa ex-rauhanturvaajia oli ennätysmäärä ja kaksi heistä (Sampo Terho ja Mika Lintilä) istui myös hallituksessa.

Ex-rauhanturvaajien hyvästä edustuksesta huolimatta painui suomalaisten pääluku kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa pienemmäksi, mitä se on ollut kertaakaan sitten Kyproksen operaation alkamisen eli vuoden 1964. Historiaan peilaten Suomi on ja pysyy rauhanturvaamisen suurvaltana, mutta tämän päivän arkirealismi on jotain ihan muuta. Suomalaista laatua maailmalla on toki edelleenkin, määrää sen sijaan on vähennetty systemaattisesti koko ajan.

YLIÖ

”Ja muistakaa sitten, että tämä rauhanturvaaminen ei ole mikään ammatti! Te käytte siellä keikan heittämässä ja palaatte reissun jälkeen Suomeen normaaliin työelämään.”

Viisaita sanoja Niinisalossa silloisen YK-koulutuskeskuksen väeltä rauhanturvaoperaatioon valmistautuvalle kirkasotsaiselle jouluroottorille talvella 1993. Joukon mukana itsekin nyökyttelin päätäni hyväksyvästi naama peruslukemilla.

Niinhän se suunnitelma oli: viimeinkin pääsin lähtemään kauan suunnitellulle reissulle ”alas”, kokeilemaan miltä se tuntuu, se mistä niin monella oli vankkoja mielipiteitä ja kertomuksia; toiset puolesta, toiset vastaan, jotkin ehkä hieman värittyneitä.

Työpaikka Suomessa oli vielä tallella ja muutamaa kuukautta aiemmin alkanut uusi suhdekin tuntui siltä oikealta. Oli hyvä lähteä, kun oli hyvä syy palata kotiin, mutta kyllä minä sen koko vuoden koittaisin olla, jos vaan pitävät. Olinhan intin aikana ja kertausharjoituksissakin tullut suhteellisen hyvin toimeen joukkueen kanssa ja enhän ollut enää ihan poikanen, kun ensimmäiselle pestille olin pääsemässä. No, joukkueen johtajaa minusta ei koskaan tullut ja muutenkin matkalle sattui kaikenlaisia muuttujia, mutta siitä ensimmäisestä reissusta jäi palo ja into päästä kokemaan lisää, yrittämään jotain muutakin, ehkä jopa sotilastarkkailijaksi… sitten joskus.

 
PUHEENJOHTAJAN PALSTA

Mauri Koskela Puheenjohtaja

Mauri Koskela
Puheenjohtaja

Olen viime aikoina saanut lukuisia yhteydenottoja kriisinhallintaveteraaneilta, jotka ovat palvelleet eri operaatioissa 1970- ja 80-luvuilla, jotkut myöhemminkin. Heidän huolensa on ollut joko kadonnut tai puuttuva Kriisinhallintaveteraanikortti. Tämä osoittaa mielestäni sen, että Suomen Rauhanturvaajaliitto on onnistunut toimintansa näkyvyyden lisäämisessä ja operaatiokokemusta omaavat henkilöt kokevat tärkeäksi kyseisen kortin omistamisen ja siihen liittyvät etuudet. Lämmin kiitos niille, jotka ovat olleet näitä etuja neuvottelemassa!

Etuudethan on kytketty kortin omistajuuteen. Kortin omistaja voi olla vain henkilö, joka on palvellut sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä. Tiedoksi niille, joilta kortti puuttuu tai joilta se on sattunut katoamaan! Kortin voi saada ottamalla yhteyttä Porin prikaatin ja siellä henkilöön nimeltä Auli Pakula. Puolustusvoimien puhelinvaihteen numero on 02 99 800, josta voi pyytää yhdistämään kyseiselle henkilölle ja hän varmasti auttaa.

Mikaeli Langinvainio on saanut tehdä sitä, mistä on oikeasti kiinnostunut.

Kosovon KFOR-operaatio 2002-2003. Suomen pataljoonan Bravo-komppanian nuori upseeri, silloinen reservin vänrikki Mikaeli Langinvainio oli eräänä yönä ottamassa kiinni kahta bensavarasta, jotka osoittautuivat Etyjin palkkaamiksi paikallisiksi vartijoiksi. Paikalle tuli Etyjin edustaja, sattumalta suomalainen Antti Häikiö.

- Antti samoin kuin komppanianpäällikköni Jouni Peltonen olivat monessa mielessä tärkeitä tyyppejä elämäni myöhempää suuntaan ajatellen. Kosovo oli nuorelle miehelle suuntaa antavaa aikaa, tavallaan se toimi sinettinä kohtalolleni. Siellä syttyi kiinnostus konfliktinratkaisuun. Kosovon jälkeen en ole päässyt konfliktiteemasta eroon, 38-vuotias reservin kapteeni sanoo.

- Lähtiessäni Kosovoon minulla oli aitoa maailmanparantamisen halua ja kyllä sitä on jäljellä edelleenkin, tiivistää Langinvainio.

Pitkään rauhanvälityksen ja siviilikriisinhallinnan tehtävissä toiminut Mikaeli Langinvainio johtaa nykyisin yhdessä Juha Törmäsen kanssa perustamaansa Inforglobe Oy:tä, joka tarjoaa osallistavia päätöksentekoohjelmistoja niin maailman kriisipesäkkeisiin kuin yrityksille. Sen asiakkaita ovat muun muassa presidentti Martti Ahtisaaren perustama CMI ja isoja yrityksiä, kuten Elisa, SOK ja Sweco.

Mikaeli Langinvainiota on vienyt elämässä eteenpäin se, että hän on saanut tehdä sitä, mistä on ollut aidosti kiinnostunut. (kuva: Asko Tanhuanpää)Mikaeli Langinvainiota on vienyt elämässä eteenpäin se, että hän on saanut tehdä sitä, mistä on ollut aidosti kiinnostunut. (kuva: Asko Tanhuanpää)Voiko kriisejä ratkaista teknologian avulla?

Vastaus otsikon kysymykseen on ”kyllä voi”. Palataan siihen jäljempänä.

Istumme tekemässä kriisinhallintaveteraani Mikaeli Langinvainion haastattelua tämän vuonna 2016 yhdessä yhtiökumppaninsa Juha Törmäsen kanssa perustaman ohjelmistoyritys Inforglobe Oy:n toimistossa Espoon Otaniemessä. Aivan nurkalla sijaitsee Aalto-yliopisto, jonka systeemianalyysilaboratoriosta yrityksen osallistavat päätöksentekomenetelmät ovat alkujaan peräisin.

- Käytämme matemaattiseen mallintamiseen perustuvia visuaalisia, osallistavia ja helppokäyttöisiä työkaluja, joissa tuodaan useamman ihmisen näkemyksiä yhteen. Kysymys on siitä, miten käsitellä ihmisten näkemyseroja ja miten hyödyntää niitä sen sijaan, että niistä tulisi ongelma. Harvoissa tilanteissa on vain yhtä oikeaa ratkaisua, Langinvainio tiivistää.

YKSI MEISTÄ

”Pohjanmaalta puuttui rohkeus lehdentekoon”

Tarmo Suomalainen muistoja täynnä olevassa työhuoneessaan. Historialliset laivamallit ovat isännän itsensä tekemiä. (kuva: Asko Tanhuanpää)Tarmo Suomalainen muistoja täynnä olevassa työhuoneessaan. Historialliset laivamallit ovat isännän itsensä tekemiä. (kuva: Asko Tanhuanpää)

Lohjalla hyvin ansaittuja eläkepäiviään viettävää Tarmo Suomalaista ei ole vääryys kutsua Rauhanturvaaja-lehden tai oikeammin sen edeltäjän eli Sinibaretin isäksi. Jos joku sen kunnian ansaitsee, niin kuulukoon kunnia 72-vuotiaalle suomalaiselle.

Ensimmäinen Sinibaretti oli itse asiassa Lohjan Seudun Sinibarettien vuoden 1978 toimintakertomus, jonka Suomalainen keksi tehdä lehden muotoon. Sen jälkeen tehtiin vielä toinenkin koenumero ennen kuin Sinibaretista tuli silloisen Suomen Sinibarettiliiton virallinen jäsenlehti.

Nyt, 40 vuotta myöhemmin Tarmo Suomalainen paljastaa, että ensimmäisen kerran ajatus omasta lehdestä oli ollut esillä jo kymmenen vuotta aikaisemmin.

- Esitin jo 1960-luvun lopulla Pohjanmaan Sinibarettien kokouksessa, että perustetaan oma lehti, mutta siitä ei tullut mitään. Rohkeus puuttui, muistaa Suomalainen.

- Ei Lohjan seudullakaan alkuun kovin innostuneita oltu, mutta kun sanoin, että minulla on pelit ja vehkeet, niin sain ajatukselle vihreää valoa, muistaa Suomalainen.

KirjaRauhanturvaliiton historiankirjat ”Suomen Rauhanturvaajaliitto 1968-2018” ja ”Suomalaista rauhanturvaamista ja kriisinhallintaa 1956-2018” saivat positiivista huomiota sekä liiton jäsenten että arvostelijoiden toimesta. Pääosa teoksista päättyi yksityishenkilöiden sekä liiton yhteistoimintajärjestöjen arkistoihin.

Rauhanturvalehden päätoimittaja Asko Tanhuanpää pyysi minua kirjoittamaan vuoden 2018 lehtiin ”kevytversion tai tiivistelmän” kirjan jälkimmäisestä osasta otsikolla ”Suomalaisen sotilaallisen rauhanturvaamisen kehitys vuosina 1956-2018”. Artikkelit julkaistiin lehdissä 1-2/2018, 4-6/2018. Lisäksi päätettiin koonnokseen ottamaan mukaan myös Naton rauhankumppanuushistorian 25 vuotishistoria, joka julkaistiin lehdessä 1/2019.

Koonnos on A4-kokoinen, 62 sivuinen digipainotuote painotuote, jota painettiin 400 kappaletta. Teos on valmis ja toimitettu annettuihin osoitteisiin.
Teos sisältää lyhyen johdannon ja kehityksen esittelyn vuosikymmenittäin. Siitä löytyy myös lyhyt yhteenveto SRTL:sta ja ydistyksen tavoitteista.
Rt-lehden lehden koko 68 sivuisena ratkaisi kunkin artikkelin pituuden, joten koonnoksessa ei ole tavoiteltukaan samaan tarkkuutta kuin yli 300 sivua käsittävässä kirjassa, mutta yritin tuoda esiin omasta mielestäni tärkeimmät asiakokonaisuudet. Myös tuotteen kansikuva on tarkoituksella tutun näköinen ja näin liittyy liiton historiankirjoihin.

Liitto on suunnitellut lähettävänsä tuotteen kaikille uusille kansanedustajille, jotka ovat ensimmäisen kerran eduskunnassa seuraavien vaalien jälkeen. Tuote sopii myös hyvin kiitokseksi messi-iltojen esitelmien pitäjille tai muille yhteistyökumppaneille annettavaksi.

Tämän hetken suunnitelmien mukaan painotuotetta myydään sekä yhdistyksille että yksityisille liiton kevätliittokokouksessa 24.-26.5.2019 Jyväskylässä 10 euron kappalehintaan.
Yhdistykset voivat tehdä ennakkotilaukset allekirjoittaneelle osoitteeseen
 

 

Heikki Holma

kriha

rt 2 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kehitys sotilaallisen kriisinhallinnan kannalta tarkasteltuna
  • Yöpartiossa Gazassa
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 3/2019 ilmestyy 28.6 
( Aineisto viimeistään 24.5 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

www.Autonvaraosat24.FI

Rauhanturvaaja 40 vuotta