Rauhanturvaaja 3/19

Suomen Rauhanturvaajaliitto ry:n jäsenlehti

VUODEN RAUHANTURVAAJA

Vuoden Rauhanturvaaja Mikael Nihti seuraamassa seppeleenlaskua Hietaniemen hautausmaalla kansainvälisenä rauhanturvaajien päivänä.Vuoden Rauhanturvaaja Mikael Nihti seuraamassa seppeleenlaskua Hietaniemen hautausmaalla kansainvälisenä rauhanturvaajien päivänä.Helsinkiläisen Mikael Nihtin nimi liitettiin kansainvälisenä rauhanturvaajien päivänä eli 29.5.2019 listaan, johon oli aiemmin kirjoitettu nimet Ari Saarinen, Jukka Haikonen, Topi Katalkin, Esa Ek, Liisa Tolonen, Tatu Laaksonen, Saku Linnamurto, Mika Kalmari, Markku Saarikangas, Tarja Raappana ja Keijo Keskinen. Kaikki edellä mainitut on nimetty Vuoden rauhanturvaajaksi, Mikael Nihti on sitä vuosimallia 2019.

- Otan Suomen Rauhanturvaajaliiton hallituksen tekemän valinnan vastaan suurella kunnioituksella, olen saamastani kunniasta todella otettu. Lupaan kantaa saamaani symbolista lippua sillä tavalla, mitä titteli edellyttää, tiivisti Nihti Ravintola Kaartissa järjestetyssä tilaisuudessa, missä hänen valintansa julkistettiin.

- Suurin kiitos siitä, että olen nyt tässä kuuluu rakkaalle vaimolleni. Hän oli suurena tukena koko Lähi-idän operaation ajan, Nihti kiitteli.

Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela kertoi Lähi-idässä rauhanturvaajana toimineen Mikael Nihtin saaneen esimiehiltään ja palvelustovereiltaan kiitosta paitsi poikkeuksellisen kiitettävästä palveluasenteestaan myös oma-aloitteisuudesta ja kyvystä maalaisjärjen käyttämiseen.

Suomen Rauhanturvaajaliiton seppeleen laskivat puheenjohtaja Mauri Koskela ja varapuheenjohtaja Kirsti Kujanpää. Takana tekevät kunniaa puolustusministeriön edustajat, kommodori Pasi Rantakari ja komentaja Jyri Kopare, prikaatikenraali Kim Mattsson ja komentajakapteeni Kari Laakko pääesikunnasta sekä puheenjohtaja Juha Arsalo ja Mikael Ryhänen Vammautuneet Kriisinhallintaveteraanit ry:stä.Suomen Rauhanturvaajaliiton seppeleen laskivat puheenjohtaja Mauri Koskela ja varapuheenjohtaja Kirsti Kujanpää. Takana tekevät kunniaa puolustusministeriön edustajat, kommodori Pasi Rantakari ja komentaja Jyri Kopare, prikaatikenraali Kim Mattsson ja komentajakapteeni Kari Laakko pääesikunnasta sekä puheenjohtaja Juha Arsalo ja Mikael Ryhänen Vammautuneet Kriisinhallintaveteraanit ry:stä.

Yksi Suomen Rauhanturvaajaliiton vuosittaisista perinteistä on seppeleenlasku kansainvälisenä rauhanturvaajien päivänä palveluksessa henkensä menettäneiden suomalaisten rauhanturvaajien muistomerkille Helsingin Hietaniemen hautausmaalla.

Niin sanotulla Sankaristin aukiolla, aivan marsalkka Mannerheimin hautamonumentin vieressä sijaitseva rauhanturvaajien muistomerkki paljastettiin vuonna 2006 suomalaisen rauhanturvaamisen 50-vuotisen historian kunniaksi.

Rauhanturvaajien muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Matti Peltokangas, jonka mukaan sen kolme osaa eli kallio, kivimalja ja tekstikivi kuvastavat rauhanturvaamista. Kallio edustaa suomalaisuutta, turvallisuutta ja vakautta. Malja on spektroliittiä ja sisältää ajatuksen, että rauhanturvaajat ovat arvokkaita kuten timantit. Tekstikivi on puolestaan valmistettu eduskunnan muurikivestä, Kalvolan graniitista, sillä taiteilija halusi jotenkin liittää eduskunnan muistomerkkiin.

Suomi on lähettänyt vuodesta 1956 maailman rauhaa turvaamaan yhteensä lähes 50 000 rauhanturvaajaa, palveluksessa menehtyneitä on 49, mitä on syytä pitää pienenä lukuna. Aivan rauhanturvaajien muistomerkin vieressä on ensimmäisen uhrin eli Kyproksella 1964 ammutun jääkäri Unto Matikaisen hautakivi.

Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskelan ja varapuheenjohtaja Kirsti Kujanpään lisäksi seppeleen palveluksessa menehtyneiden rauhanturvaajien muistomerkille laskivat myös puolustusministeriön, pääesikunnan ja Vammautuneet Kriisinhallintaveteraanit ry:n edustajat.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

 

Syksyllä 2018 pidettiin vertaistukipuhelimen päivystäjien koulutustilaisuus, jolloin koetettiin muistella, milloin tukipuhelin aloitti toimintansa ja millainen oli sen alkutaival. Alusta asti mukana olleet päivystäjät arvioivat alkuhavinat noin kymmenen vuoden päähän. Kevään aikana vertaistukipuhelimen historiaa on hahmoteltu tarkemmin ja alkusysäykset toiminnalle ulottunevat hiukan pitemmällekin.

24 tuntia vuorokaudessa päivystävä tukipuhelin perustettiin alun perin yhdistyksiin. Päivystysvuorot pyörivät koulutettujen tukihenkilöiden avulla siten, että yhdistyksellä oli oma, vaihtuva päivystäjä koko ajan. Aluksi yhdistyksille hankittiin toimintaa varten puhelimet ja niihin jokaiseen omat numerot. Numerot julkaistiin Rauhanturvaaja-lehdessä. Alkuaikojen yritys rahoituksen saamiseen Raha-automaattiyhdistykseltä ei tuonut toivottua lopputulosta. Tukipuhelimen alkuvaiheessa ilmeni paljon teknisiä ja rahoituksellisia haasteita.

Pitkä harppaus eteenpäin vertaistukitoiminnassa ja tukipuhelimen kehittymisessä tapahtui vara-amiraali Juhani Kaskealan ilmaistessa Puolustusvoimien tuen Rauhanturvaajaliiton vertaistukitoiminnalle: tukihenkilöitä koulutettiin alueyhdistyksiin, laadittiin tiedotteita kotijoukoille ja medialle. Rauhanturvaajaksi aikoville järjestettiin tiedotustilaisuuksia ja kotiutuneille vapaaehtoisia keskustelumahdollisuuksia. Kotijoukoille syntyi keskustelufoorumi internetiin. Yhteistyö Puolustusvoimien ja pohjoismaiden kesken syveni. Samalla rahoituspohjaa pyrittiin laajentamaan.

Huhtikuussa noin 20 nykyistä vertaistukipuhelimen päivystäjää ja vertaistukitoiminnan alkuaikojen vaikuttajahenkilöä kokoontui juhlistamaan tukipuhelimen ”Ainakin 10-vuotta” -synttäreitä Oulunkylän kuntoutuskeskukseen Helsinkiin. Tukipuhelimen päivystäjät kouluttautuivat: opeteltiin auttamistaitoja, keskusteltiin sotaveteraanien kanssa, arvioitiin omaan terveyttä ja elämäntapoja ammattilaisten avulla ja kuultiin viimeisintä tietoa henkisen hyvinvoinnin perusasioista.

Tapaamisen yhteydessä järjestettiin myös pienimuotoinen juhlatilaisuus, jossa monille päivystäjille jaettiin kiitoksena vapaaehtoistoiminnasta muistolaatta ja – kun samalla vertaistuen asialla olemme – myös yhteiset ”pelipaidat”, joissa sydämen kohdalle on painettu Rauhanturvaajaliiton leijona-logo ja sen alle teksti ”Rauhanturvaajaliiton vertaistuki”. Selkää koristaa puolestaan teksti ”Kaveria ei jätetä”.

Tästähän kysymys on alusta pitäen ollut, on nyt ja tulee olemaan jatkossa. Keskustelu kokemusasiantuntijan, vertaisen, kanssa, tunnelmien jakaminen usein auttaa ratkaisevasti eteenpäin. Läheinen saa parasta apua sieltä, missä tiedetään operaatioiden olosuhteet ja sen, millaista iloa ja kuormaa rauhanturvaaminen voi tuoda.

Onnittelut Rauhanturvaajaliiton vertaistukipuhelimelle lausuttiin mm. erään keskeisen toiminnan alkuunpanija sanoin: ”Lapsi on kasvanut aikuiseksi. Olet lunastanut paikkasi, sillä yksikin autettu ihminen on riittävä syy pitää yllä ja kehittää vertaistukipuhelinta eteenpäin. Luureja ja kuulevia korvia tarvitaan varmasti jatkossakin!”

 

Timo Ryhänen
Vertaistukikoordinaattori 

 

Soita 020-769 8111

Vertaistukipuhelimessa päivystää juuri nytkin vertais-faitteri. Hänet tavoitat numerosta 020-769 8111.

Rauhanturvaajaliiton vertaistukipuhelin tarjoaa keskusteluapua luottamuksellisesti 365 vuorokautena vuodessa ympäri vuorokauden. Voit jutella halutessasi nimettömänä. Puhelimessa auttaa koulutettu päivystäjä, jolla on rauhanturvaajakokemusta. Puhumme samaa kieltä, tiedämme rauhanturvaamisen olosuhteet ja tunnelmat, eikä kaveria edelleenkään jätetä.

Mieltä askarruttavia asioita ei kannata jäädä pohtimaan yksin. Sillä ei ole väliä, jos mielen päällä oleva asia tuntuu itsestä kovin pieneltä tai jos et osaa sanoittaa tilannettasi ihan selkeästi. Autamme, tuemme, rohkaisemme ja ohjaamme eteenpäin myös rauhanturvaajien läheisiä. Jos sinulla on rauhanturvaajakokemusta, olet myös tervetullut mukaan tukipuhelimen päivystysrinkiin. Saat koulutusta, tukea ja ohjausta.

Vuosittain vertaistukipuhelimeen tulee yli 120 soittoa.

 

Pekka Toverilla on erittäin mielenkiintoinen ja vaativa uusi tehtävä puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä. Hän ei myönnä sen takia viettävänsä unettomia öitä – niin, hän on rauhanturvaaja. (Kuva: Kimmo Penttinen)Pekka Toverilla on erittäin mielenkiintoinen ja vaativa uusi tehtävä puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä. Hän ei myönnä sen takia viettävänsä unettomia öitä – niin, hän on rauhanturvaaja. (Kuva: Kimmo Penttinen)

Monet rauhanturvaajat muistavat kenraali Pekka Toverin useista kriisinhallintaoperaatioista eri puolilla maailmaa. Nykyisin puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä toimiva Toveri ylennettiin 4.6. kenraalimajuriksi. Tiedustelupäällikkönä hän seuraa kenraalimajuri Harri Ohra-Ahoa.

Pekka Toveri on syntyisin Kankaanpäästä vuodelta 1961. Hän on toiminut Panssarikoulun johtajana 2000-2002. Komentajatehtävät ovat olleet Panssariprikaatissa ja Kaartin jääkärirykmentissä.

Rauhanturvatehtävien lista on pitkä ja ne ovat olleet vaativia asiantuntijatehtäviä. Bosnian SFOR-operaatiossa majuri Pekka Toveri toimi Pohjoismais-Puolalaisen Prikaatin esikunnassa G2-osastolla eli sielläkin tiedustelussa osastoupseerina. Tehtävä oli merkittävä ja hyvin tärkeä Nato-operaatiolle alueella.

Vuosina 2005-2007 Toveri toimi yhteysupseerina US Joint Forces Command, Nordfolkissa. Rauhantehtävät jatkuivat 2010-2011 apulaisoperaatiopäällikkönä ISAF:ssa Afganistanissa. Seuraava ulkomaantehtävä oli Suomen puolustusasiamiehenä USA:ssa ja Kanadassa 2016- 2019.

Pekka Toverilla on kolme aikuista lasta aiemmasta avioliitosta. Nyt hän on naimisissa Yhdysvaltojen ilmavoimien naisupseerin kanssa. Pekka Toverin isä Raimo Toveri on myös toiminut rauhanturvatehtävissä aikoinaan.

Vertaistukipuhelimessa päivystää juuri nytkin vertais-faitteri. Soita 020 769 8111

Rauhanturvaajaliiton vertaistukipuhelin tarjoaa keskusteluapua luottamuksellisesti 24/7 ja 365 vrk vuodessa. Voit jutella halutessasi nimettömänä. Puhelimessa auttaa koulutettu päivystäjä, jolla on rauhanturvaajakokemusta. Puhumme samaa kieltä, tiedämme rauhanturvaamisen olosuhteet ja tunnelmat eikä kaveria edelleenkään jätetä. Mieltä askarruttavia asioita ei kannata jäädä pohtimaan yksin. Sillä ei ole väliä, jos mielen päällä oleva asia tuntuu itsestä kovin pieneltä tai jos et osaa sanoittaa tilannettasi ihan selkeästi. Autamme, tuemme, rohkaisemme, ohjaamme eteenpäin myös rauhanturvaajien läheisiä. Jos sinulla on rauhanturvaajakokemusta, olet myös tervetullut mukaan tukipuhelimen päivystysrinkiin. Saat koulutusta, tukea ja ohjausta.

vetuhistoria1


Keskeinen osa Suomen Rauhanturvaajaliiton toimintaa

Rauhanturvaajien jälkihoidon ja läheisten tuen tarpeet nostivat esille 1990-luvun alussa sekä rauhanturvaajat että omaiset. Asian eteenpäin viemisessä aktiivisia olivat Sinibarettiliiton varapuheenjohtaja Erkki Rannanpää ja myöhemmin puheenjohtaja Vesa Yrjölä.

Monica Röberg tarkasteli asioita rauhanturvaajan vaimon ja perheen näkökulmasta. Hänen aloitteestaan käynnistyi tutkimushanke ja vuonna 1999 julkaisu: ”Kotona ja kaukana -rauhanturvaajan parisuhteen erilainen aikakausi”.

Etelä-Libanonista vuonna 1992 kotiutunut ja vuonna 1998 liiton hallituksessa aloittanut Virpi Aholainen (nyk. Perälä) teki liitolle aloitteen rauhanturvaajien ja heidän läheistensä tukemisesta, ns. jälkihoitoprojektista. Tästä käynnistyi Sinibarettiliitossa toimintamuoto, joka tunnetaan nykyisin nimellä vertaistuki.

seminaari

 

kriha

rt3 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Eikö suomalaisia enää ulkopolitiikka kiinnosta?
  • Rauhanturvaajaliitto kunnioittaa, muistaa ja palkitsee
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 4/2019 ilmestyy 30.8 
( Aineisto viimeistään 26.7 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

www.Autonvaraosat24.FI

Rauhanturvaaja 40 vuotta