Rauhanturvaaja 2/19

Suomen Rauhanturvaajaliitto ry:n jäsenlehti

Suomen Rauhanturvaajaliiton 1. tennismestaruuskilpailut järjestetään 1.-4.8.2019 Suomen Urheiluopiston tenniskentillä Vierumäellä. 

HUOM: Kilpailujen yhteydessä pelataan Suomen Sotilasurheiluliiton 48. Tennismestaruuskilpailut. SotUL:n jäsenet pelaavat omissa sarjoissaan.

ILMOITTAUTUMINEN: 29.7.2019 mennessä http://www.tennisopen.fi/  tai Laiduntie 9 04300 Tuusula
HUOM! Majoitusvaraus R. Luukkaselle 26.7.2019 mennessä

OSANOTTOMAKSUT:
Kaksinpeli 40 euroa, nelinpeli 30 euroa. Maksut paikanpäällä ennen ensimmäistä ottelua. (Ilmoittautuminen sisältää kisatarran ja käsiohjelman)

PALLOT: Kilpailussa käytetään keltaisia Dunlop All Court palloja.

YLEISTÄ: Kilpailujen avajaiset pidetään torstaina 1.8.klo 11.00 Suomen Urheiluopiston tiloissa Vierumäellä.
Ottelut alkavat to 1.8. klo 11:30.
Ottelut pelataan pääasiassa lohkoissa, joten jokaiselle tulee useampi ottelu.
Pelaajat jaetaan tason mukaisesti kilpa- ja harrastelijasarjoihin

Otteluajat tiedusteltavissa 31.7.2019 klo 12 alkaen  

Rantasauna on varattuna kilpailijoille 2.8.2019 klo 21.00-22.30. Naisille oma sauna.

Rajatapauksissa pelaajan sarjan ratkaisee kilpailutoimikunta.

ARVONTA: Arvonta suoritetaan Tuusulassa ilmoittautumisajan päätyttyä.

HUOLTO: Rauhanturvaajien majoitus ja ruokailu ovat
Ovat Urheiluopistolla.
Hinnat: 65€/hlö/vrk. Hintaan sisältyy puolihoito (aamupala ja päivällinen).
1hh-huoneen lisämaksu on 35€/vrk.
Maksu suoritetaan Urheiluopiston kassaan pois lähdettäessä.
Majoituspyyntö on ehdottomasti ilmoitettava 26.7. 2019 mennessä Luukkaselle sähköpostilla tai puhelimitse 0400-458565

Osallistuminen rantasaunatilaisuuteen pyydetään tekemään ilmoittautumisen yhteydessä

Lisätietoja antaa kilpailunjohtaja, liikuntaneuvos Risto H. Luukkanen

Eurofighter material Rauhanturvaaja 26.4. Back cover

 

Ex-rauhanturvaaja Jukka Siitosen toisessa paikassa, Taalintehtaan ravintola Portsidessä on syksyllä rauhanturva-aiheinen kuvanäyttely.

Kun Libanonissa asemalla 94-6 vuosina 1992-1993 palvellut Jukka Siitonen kotiutui rauhanturvakeikaltaan oli ensimmäinen toimenpide sotilaspassin saamisen jälkeen lähtö porukalla Helsingin yöhön. Sen jälkeen sama ryhmä on ollut koolla käytännössä vuosittain.

- Operaatio Tilinteko oli se juttu, mikä hitsasi meidät lopullisesti yhteen. Voima, jolla Israel lähti liikkeelle oli helvetillinen ja oli pieni ihme, että kukaan suomalainen ei lopulta menettänyt henkeään. Olimme kakkosen vartioasemilla kuin orvot pirut ja juttu kääntyy niihin hetkiin aika, kun tavataan, nyt 52-vuotias Siitonen selvittää.

Libanonin jälkeen yrittäjäksi ryhtynyt Jukka Siitonen osti kymmenisen vuotta sitten Kemiön saaristokunnassa sijaitsevan vanhan edustushuvilan Villa Bergholmenin ja siellä järjestetty oman komppanian tapaaminen herätti ajatuksen paikan laajamittaisemmasta hyödyntämisestä.

 

Mikkelin Veteaanimaja

Suur-Savon Sinibaretit ry. järjestää YK:n kansainvälisenä rauhanturvaajien päivänä 29.5. kello 16-23 Mikkelissä vertaistuki-illan. Kaikki rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä toimineet/toimivat rauhanturvaajat ja kriisinhallintaveteraanit ovat sydämellisesti tervetulleita. Illan ohjelman aloitamme seppeleenlaskulla Mikkelin Pitäjänkirkon sankarihaudalle. Seppeleenlaskun jälkeen siirrymme Karkialammelle, Veteraanimajalle, jossa on tarjolla illan aikana tietoa vertaistuesta, Noptel -ammuntaa (eko-ase järjestelmä) sekä yhteistä illanviettoa saunomisen merkeissä.

Illan ohjelma:
Klo 16.00 Muistokäynti ja seppeleenlasku Mikkelin Pitäjänkirkon sankarihaudalla (toive: osallistujilla arkipuku ja baretti).
klo 17.00 Vertaistuki-info; vertaistukikoordinaattori Timo Ryhänen Rauhanturvaajaliitosta kertoo ajankohtaiset asiat vertaistuesta.
Klo 18.00 Noptel -ammunta. Mikkelin Reservinupseerikerho esittelee Noptel -ammuntaa ja järjestää halukkaille Noptel- laitteilla ns. sovelletun ampumakilpailun
Klo 19.00-23.00 Sauna on lämmin. Saunomisen ja yhteisen illanvieton ohessa on tarjolla myös iltapalaa.

Ilmoittautumiset Vertaistuki-iltaan 26.5.2019 mennessä s-postilla:  

Oulunkylän kuntoutussairaala

Merkitse kalenteriisi suositut Oulunkylän kuntoutussairaalan vertaistuki-illat. Liikkumaan, saunomaan, uimaan, porealtaaseen, iltapalalle ja juttelemaan pääsee syyskuusta lähtien. Osoite: Käskynhaltijantie 5, 00640 Helsinki.

Huom. Vain etukäteen sähköpostilla ilmoittautuneet voidaan ottaa mukaan. Ilmoittaudu sähköpostilla os. . Viestiin tiedot: nimi, ikä, mahdollinen erityisruokavalio.

Vertaisillassa tarjotaan mahdollisuus virkistäytymiseen, keskusteluun, kokemusten jakamiseen ja saadaan virikkeitä omatoimiseen liikuntaan. Mukaan mahtuu 20 ensin ilmoittautunutta. Ilta on osallistujille maksuton. Matkakuluja ei korvata. Ota mukaan tarkoitukseen soveltuvat liikuntavälineet ja saunomiseen tarvittava varustus. Osallistuminen ei edellytä liittoon kuulumista. Kaikkialta Suomesta osallistujat ovat tervetulleita mukaan.

Vertaisilta alkaa ilmoittautumisella klo 16.45. Tasan klo 17.00 alkaa liikuntaosuus. Klo 18 mennään saunaan, uimaan ja porealtaaseen. Klo 19 ruokailu, kahvit ja keskustellaan vapaamuotoisesti. Ilta päättyy klo 20.30 mennessä.

Liikuntaosuuksien teemoja ovat:

24.9. ”Vesi antaa hyvän vastuksen”: Allasjumppa kahdeksalle ensin ilmoittautuneelle, muille saliharjoittelua. Ilmoittautuminen viimeistään 17.9.

29.10. ”Fasse on elastinen, venyttelyllä vieläkin vetreämmäksi”. Talo tarjoaa lisäksi kierroksen: kuntosalilaitteet käytössä. Ilmoittautuminen viimeistään 22.10.

26.11. ”Kahvakuulan kuumottava vaikutus”. Ammattilaisten ohjausta kahvakuulaharjoitteluun. Ilmoittautuminen viimeistään 19.11.

17.12. Stop joulustressi! Rentoutus-ilta. Ilmoittautuminen viimeistään 10.12.

Helsinki

Helsingissä järjestetään Rauhanturvaajaliiton vertaistuen ja Helsingin Rauhanturvaajien kanssa vertaistukitilaisuuksia keilailun ja keskustelun merkeissä syksyllä: 17.9. klo 18 ja 19.11. klo 18. Ilta on osallistujille maksuton. Paikka: Ruusulan Keilahalli, Ruusulankatu 3-5, 00260 Helsinki. Tule paikalle klo 17.45. Keilailu alkaa tasan klo 18 ja klo 19 siirrytään pienelle iltapalan äärelle keskustelemaan. Mukaan mahtuu 12 osallistujaa. Ilmoittautumiset Petri Välimaalle puh. 050 317 1551 (klo 7-14). Huom. alennuksen saamiseksi ota kriisinhallintaveteraanikortti mukaan!

Tarkista tiedot internetistä

Tarkista viimeisimmät tiedot vertaistukitoiminnasta internetistä Paikallisyhdistyksien vertaistukitilaisuuksien yksityiskohdat tarkentuvat lehden ilmestymisen jälkeen. Tarkista internetistä paikkakuntasi yhdistyksen sivuilta tarkempia tietoja tai soita yhdistyksesi vertaistukivastaavalle. Katso myös Rauhanturvaajaliiton vertaistuen sivuilta http://www.rauhanturvaajaliitto.fi/vertaistuki tai Facebook:n Rauhanturvaajaliiton ryhmästä https://www.facebook.com/rauhanturvaajaliitto/ päivitykset. Rauhanturvaajaliittoa voit myös seurata viestipalvelu Twitterissä.

Tuetut lomat vuonna 2019

Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. on myöntänyt Rauhanturvaajaliitolle tuettuja lomia vuodelle 2019. Tuetut lomat järjestetään yhteistyössä MTLH:n kanssa Veikkauksen tuella:

Haettavissa on vielä:

Omaishoitajan loma

Nuorisokeskus Piispala 11.08. -16.08.

Omaishoitajan loma on tarkoitettu omaistaan hoitaville henkilöille. Lomalla omaishoitajilla on mahdollisuus lepoon, virkistymiseen ja yhdessäoloon muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Lomaohjelma sisältää luentoja, ohjattuja ryhmäkeskusteluja sekä toimintatuokioita.

Loma myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja/tai sosiaalisin perustein. Hakijalle aiemmin myönnetty lomatuki huomioidaan. Päätöksen tuetun loman myöntämisestä tekee MTLH. Tuettu loma voidaan myöntää korkeintaan joka toinen vuosi.

Hakuaika lomalle päättyy 3 kuukautta ennen loman alkamispäivää. Hakemuksen perusteluosan huolellinen täyttäminen on tärkeää, koska lomatukeen oikeuttavat valinnat tehdään hakijoiden ilmoittamien perusteiden mukaan. Mitä selkeämmin perustelet lomatarpeesi, sitä paremmat ovat mahdollisuudet saada lomatuki.

Hakemus tulisi tehdä mieluiten sähköisenä. Linkki sähköiseen hakemukseen löytyy https://lotu.lomajarjestot.fi/t/MTLH/calendar/list. Linkki löytyy mm. Rauhanturvaajaliiton internet-sivuilta. Lue tarkkaan hakuohjeet. Puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei voida käsitellä. Lomalle enintään 20 henkilöä. Loman omavastuuosuus on 20 €/vrk aikuisilta.

Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneessa tai perhekoon mukaisissa huoneissa/huoneistoissa, ryhmäkohtainen ohjelma, yleinen vapaa-ajanohjelma, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö.

Avio-/avoparia kohden riittää 1 hakemus, jos lomaa anotaan yhdessä samalle loma-ajankohdalle. Hakeminen ei edellytä Rauhanturvaajaliiton jäsenyyttä. Lomatukihakemukseen merkitään sille varattuun kohtaan tieto Rauhanturvaajaliitolle varatusta lomajaksosta. Lisätietoja: MTLH, Ruoholahdenkatu 8, 4. krs, 00180 Helsinki. Puhelin 010 2193 460, puhelinaika arkisin klo 9-13 tai internet: www.mtlh.fi.

Vertaistukipuhelin

Vertaistukipuhelimessa päivystää juuri nytkin vertais-faitteri. Soita 020 769 8111. Rauhanturvaajaliiton vertaistukipuhelin tarjoaa keskusteluapua luottamuksellisesti 24/7 ja 365 vrk vuodessa. Voit jutella halutessasi nimettömänä. Puhelimessa auttaa koulutettu päivystäjä, jolla on rauhanturvaajakokemusta. Puhumme samaa kieltä, tiedämme rauhanturvaamisen olosuhteet ja tunnelmat eikä kaveria edelleenkään jätetä. Mieltä askarruttavia asioita ei kannata jäädä pohtimaan yksin. Sillä ei ole väliä, jos mielen päällä oleva asia tuntuu itsestä kovin pieneltä tai jos et osaa sanoittaa tilannettasi ihan selkeästi. Autamme, tuemme, rohkaisemme, ohjaamme eteenpäin myös rauhanturvaajien läheisiä. Jos sinulla on rauhanturvaajakokemusta, olet myös tervetullut mukaan tukipuhelimen päivystysrinkiin. Saat koulutusta, tukea ja ohjausta.

Matalan kynnyksen tukea ja palveluohjausta kaikille rauhanturvaajille

Entisille ja nykyisille rauhanturvaajille ammatillisen avun hakeminen on tehty mahdollisimman helpoksi yhdessä Puolustusvoimien, Valtiokonttorin ja HUS:n kanssa. Riippumatta siitä, miten kauan kotiutumisesta on, kaikille rauhanturvaajille on järjestetty matalan kynnyksen tukea ja palveluohjausta.

Riittää, kun soitat numeroon 09 4717 3511 (ma-to klo 9-15, pe klo 9-13). Et tarvitse lääkärin lähetettä etkä maksusitoumusta hoidon tarpeen arvioimista varten. Arviointi on sinulle ilmainen. Valtiokonttori korvaa kohtuulliset matkakustannukset. Henkilökohtaisia tietojasi ei luovuteta Puolustusvoimille. Psyykkisen tuen kustannukset korvataan lähtökohtaisesti yhden vuoden ajan. Palvelukseen syy-yhteydessä olevasta varsinaisesta sairaudesta korvauksia voidaan suorittaa pidempäänkin. Kun arviointi on tehty, hoito pyritään järjestämään mahdollisimman lähellä kotipaikkakuntaasi. Katso lisää osoitteista: https://www.mielenterveystalo.fi/ (hakusana ”rauhanturvaaja”) tai http://www.valtiokonttori.fi/.

Oikein aurinkoista kevättä ja alkukesää toivottaa vertaistukikoordinaattori Timo Ryhänen

Timo RyhänenTimo Ryhänen
Vertaistukikoordinaattori, Suomen Rauhanturvaajaliitto

040 721 9007

 

HFM rauhanturvaaja2019 88x60 L1 valittu paths

 

- Meillä on tänä iltana erikoistarjous: lainattavana elävää rauhanturvaajakokemusta viideltä vuosikymmeneltä. Tätä elävää kirjastoa voi lainata keskusteluja varten ilman kirjastokorttia, kertoi Pasilan pääkirjaston johtaja Tiina Tarvonen tiistaina 19.3. Helsingissä.

Rauhanturvaajaliiton vapaaehtoiset halusivat tuoda palvelusaikansa kokemukset osaksi kansalaisryhmien kanssa käytävää avointa keskustelua rasisminvastaisella viikolla 18.-24.3.2019. Pasilassa paikalla oli kuusi rauhanturvaajaa ”lainattavana”.

Oulussa paneeliin osallistui neljä rauhanturvaajaa ja myöhempään ravintolassa käytyyn keskusteluun liittyi lisää Oulun seudun rauhanturvaajia. Yhteensä Helsingin ja Oulun tapahtumiin osallistui noin 100 ihmistä.


Rauhanturvaajana palvellut Petri Välimaa (vas) kuuntelee uutta keskustelukysymystä ”Elävä kirjasto” -tapahtumassa kirjaston asiakkaan Kati Kotilan kanssa.Rauhanturvaajana palvellut Petri Välimaa (vas) kuuntelee uutta keskustelukysymystä ”Elävä kirjasto” -tapahtumassa kirjaston asiakkaan Kati Kotilan kanssa.Pasilan kirjastossa koko ”elävä kirjasto” lainattiin pienen alkutunnustelun jälkeen varsin pian. Keskusteluja käytiin kahden kesken ja pienryhmissä rauhanturvaajan arjesta, partioinnista, paikallisten auttamisesta; köyhyyden kohtaamisesta toimialueella, kulttuurien ja uskontojen kohtaamisesta ja rauhanturvaamisajan vaikutuksesta elämään kotiutumisen jälkeen.

Kun keskustelu pääsi kunnolla käyntiin, rauhanturvaajilta kysyttiin koskettavimpia kokemuksia palvelusajoilta. Ja kun kysyttiin, me vastasimme. Esille nousi kokemuksia, jotka eivät unohdu: kohtaamisista sodassa rakkaimpiaan kadottaneiden kanssa; kohtaamisista kotinsa ja omaisuutensa menettäneiden ihmisten ja raiskausten uhrien kanssa, vierailuista orpokoteihin. Mutta kerrottiin myös, miten palvelustoverit tukivat ja tukevat yhä toisiaan.

Tilaisuuksiin osallistuneiden rauhanturvaajien mielestä on hyvinkin tarpeen hakeutua keskusteluihin eri teemojen puitteissa erilaisten kansalaisten kanssa. Alustavasti suunniteltiinkin jo yhteistyötä kirjaston ja koululuokkien kanssa. Tavallisten suomalaisten naisten ja miesten kokemukset rauhanturvaamisajoista saivat erittäin myönteisen vastaanoton.

Tilaisuuksiin osallistuneet saivat mahdollisuuden tavata rauhanturvatehtävissä palvelleita ja keskustella. Vaikutelmaksi jäi, että näkökulmat avartuivat puolin ja toisin.

Timo Ryhänen

Kotoutuminen on myös vertaistukea

Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela kirjoitti Rauhanturvaaja-lehdessä 6/2018: "Valitettavan usein julkisessa keskustelussa tuodaan esiin vain ääripäitä edustavia kannanottoja. Me, jotka olemme olleet kriisialueilla ja nähneet paikallisten ihmisten inhimillisen hädän ja kärsimyksen sekä keskustelleet heidän kanssaan, olemme varmasti kärkipäässä kertomaan näiden ihmisten halusta konfliktien ratkaisuun niiden syntysijoilla."

Osana rasismin vastaisen viikon tapahtumia järjestettiin Oulun kaupunginkirjastossa 19. maaliskuuta Kohtaamis-Café, jossa paikalla olleiden ”elävien kirjojen” kanssa oli mahdollista keskustella kahvikupin ääressä. Erilaisissa rauhanturvatehtävissä palvelleet halusivat osallistua keskusteluun ihmisten välisen ymmärryksen lisäämiseksi. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Oulun kaupungin yhteisötoiminta ja Oulun Seudun Rauhanturvaajat.

”Kaikki ansaitsevat parempaa elämää”

Keskustelu elävien kirjojen kanssa houkutteli runsaasti osallistujia Oulun kaupunginkirjastoon. (kuva: Juha Jalkanen)Keskustelu elävien kirjojen kanssa houkutteli runsaasti osallistujia Oulun kaupunginkirjastoon. (kuva: Juha Jalkanen)

Yhtenä keskusteluun osallistujana oli sosionomiopiskelija Saeed, joka on asunut pitkään Suomessa. Hänen mielestään toiseen maahan muuttaminen ei ole helppoa, varsinkin jos joutuu jättämään perheensä.

- On iso henkilökohtainen päätös lähteä. Siihen liittyy aina paljon riskejä, moni jopa kuolee matkalla.

Rasismi ilmenee eri tavoin

Saeed mainitsee, että rasismia on monenlaista. Hän ei ole itse juurikaan kokenut huutelua, mutta myös piilorasismia esiintyy.

- Suomessa kohtelu on paljon parempi ja oikeudenmukaisempi kuin monissa maissa, erityisesti pakolaisten kotimaassa, esimerkiksi Afganistanissa tai Irakissa. Suomessa tilanne on onneksi päinvastoin.

Oulun Seudun Rauhanturvaajien puheenjohtaja Timo Heikkinen kertoi esimerkin omalta ajaltaan Libanonissa 80-luvulla.

- Näin usein, että siellä juutalaiset ja arabilapset leikkivät keskenään ilman minkäänlaisia ongelmia. Miksi aikuiset eivät osaa elää sovussa, hän ihmetteli.

Henry Helakorpi oli hämmästynyt siitä, että suomalaiset kyllä matkustavat eri maihin mutta kotimaassa suhtaudutaan vieroksuen erilaisiin kulttuureihin.

Syrjäytyminen lisää rasismia

Saeed kokee olevansa jo varsin hyvin kotoutunut Suomeen mutta koko identiteettiä ei voi muuttaa. Kysyttäessä, mitä hän erityisesti haluaa säilyttää iranilaisesta kulttuurista, hän vastaa: yhteisöllisyys.

- Maahanmuuttajat tukevat toisiaan monin eri tavoin, ketään ei haluta jättää yhteisön ulkopuolelle.

Saeedin mielestä syrjäytyminen on yksi rasismia lisäävä tekijä. Pienen vähemmistön tekojen takia muutkin leimataan.

- Kotoutuminen lähtee siitä, että opitaan selkeitä ja yksinkertaisia sääntöjä. Esimerkiksi työpaikalla pitää muistaa ilmoittaa, jos lähtee käymään kahvilla. Se ei ole kaikille itsestään selvää. Sen oppii, kun on pakko ja halua siihen.

Hän pitää välttämättömänä sitä, että maassa jo pitkään asuneet osallistuvat kotouttamiseen ja kertovat uusille tulijoille, mikä on oikein ja väärin.

- Vertaisohjaajan tulee osata paitsi kieli, myös molemmat kulttuurit.

 

Juha Jalkanen

 

 

Tapani Alanen, Sastamalan Rauhanturvaajien vanhin jäsen, liittyi paikalliseen yhdistykseen heti sen alkumetreillä. Valtteri Varakkaalle, yhdistyksen nuorimmalle jäsenelle, maaliskuussa pidetty kevätkokous oli ensimmäinen yhteinen tapahtuma vanhempien barettiveljien kanssa. (kuva: Asko Tanhuanpää)Tapani Alanen, Sastamalan Rauhanturvaajien vanhin jäsen, liittyi paikalliseen yhdistykseen heti sen alkumetreillä. Valtteri Varakkaalle, yhdistyksen nuorimmalle jäsenelle, maaliskuussa pidetty kevätkokous oli ensimmäinen yhteinen tapahtuma vanhempien barettiveljien kanssa. (kuva: Asko Tanhuanpää)

Ensimmäisen matkan lentokokemus yhdistää Tapani Alasta ja Valtteri Vierasta.

Jos Tapani Alasen ja Valtteri Vieraan YK:n siniset baretit pistettäisiin vierekkäin, näkisi maallikkokin, että eivät voi olla peräisin samasta paikasta, eivät edes samalta vuosituhannelta. Fakta kuuluu, että Alanen sai päähineensä melko tarkkaan 61 vuotta aikaisemmin kuin Vieras omansa.

Nyt 87-vuotias Tapani Alanen on yksi Suomen rauhanturvahistorian ensimmäisistä miehistä, hänen reissunsa alkoi joulukuussa 1956 ja päättyi seuraavan kesän kynnyksellä, liki puoli vuotta myöhemmin.

Mauri Koskela ja Tom Asplund yhteiskuvassa Maailman Veteraanijärjestön norjalaisen puheenjohtajan Dan Viggo Bergtunin kanssa.Mauri Koskela ja Tom Asplund yhteiskuvassa Maailman Veteraanijärjestön norjalaisen puheenjohtajan Dan Viggo Bergtunin kanssa. 

Maailman Veteraanijärjestö perustettiin nykymuodossaan Toisen Maailmansodan jälkimainingeissa vuonna 1950. Järjestö on hallituksista riippumaton ja poliittisesti sitoutumaton järjestö, joka toimii 172 veteraanijärjestön maailmanlaajuisena katto-organisaationa edustaen 121 maata ja yhteensä noin 45 miljoonaa sota- ja rauhanturvaajaveteraania.
Järjestön tavoitteena on edistää veteraanien sekä sodan uhrien ja heidän perheidensä henkistä sekä fyysistä asemaa ja edistää maailman rauhaa ja turvallisuutta YK:n peruskirjan mukaisesti.

Aloitteen tekijöinä toiminnalle olivat kuusi I maailmansodan veteraania Belgiasta ja Ranskasta, jotka tapasivat vuonna 1946 tavoitteenaan perustaa maailmanlaajuinen veteraanijärjestö. Tapaamisen pohjalta osallistujat päättivät kutsua mukaan veteraaneja seitsemästä eri maasta. Vuonna 1948 järjestetyn perustavan kokouksen jälkeen tehtiin päätös toiminnan laajentamisesta maailmanlaajuiseksi, joka sitten toteutui vuonna 1950. Perustajajäseniä olivat tuolloin Belgia, Ranska, Italia, Turkki, USA, Hollanti, Luxemburg ja Jugoslavia. Tarkkailijajäseninä kokoukseen osallistuivat Tanska sekä Suomi.

kriha

rt 2 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kehitys sotilaallisen kriisinhallinnan kannalta tarkasteltuna
  • Yöpartiossa Gazassa
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 3/2019 ilmestyy 28.6 
( Aineisto viimeistään 24.5 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

www.Autonvaraosat24.FI

Rauhanturvaaja 40 vuotta