Rauhanturvaaja 2/19

Suomen Rauhanturvaajaliitto ry:n jäsenlehti

KIIKAROINTIA

Pekka Visuri

Pekka Visuri

Viime vuonna ilmestyi Rauhanturvaajaliiton upea historiateos vuosilta 1956–2018. Sen toisessa osassa on laaja kuvaus erilaisista operaatioista, joihin suomalaiset rauhanturvaajat ovat osallistuneet. Palautan tässä mieliin noista vaiheista muutamia tärkeitä kiinnekohtia alkaen Suezilta 1956 ja myös sitä, mitä alueille kuuluu nykyisin.

Iso-Britannia purki 1950-luvun alussa imperiumiaan ja ilmoitti luopuvansa kaikista tukikohdista ”Suezista itään”. Siihen liittyen britit vetäytyivät myös Egyptistä ja Suezin kanavalta, joka jäi kuitenkin kansainvälisen yhtiön hallintaan. Kesällä 1956 Egyptin presidentti Nasser ilmoitti kansallistavansa kanavan ja suuntaavansa siitä saadut tulot Assuanin padon rakentamiseen. Nuorella Israelin valtiolla oli puolestaan tarve varmistaa meriyhteytensä Punaiselle merelle. Syntyi salainen suunnitelma, jonka mukaan Israel aloittaa hyökkäyksen Suezille, minkä jälkeen Iso-Britannia ja Ranska tekevät sinne intervention suojatakseen laivaliikennettä.

Yhdysvallat vastusti Suezin valtaamishanketta, sillä se halusi hoitaa suhteitaan arabimaihin. Kun Israel kuitenkin lokakuussa aloitti hyökkäyksen Siinailla kohti kanava-aluetta ja liittoutuneet puolestaan nousivat maihin Port Saidissa, Yhdysvallat lähetti Lontooseen ankaran uhkavaatimuksen sotatoimien lopettamiseksi. YK:n turvallisuusneuvostossa syntyi harvinainen tilanne, kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto vaativat välitöntä aselepoa ja sitä vastustivat vetollaan Iso-Britannian ja Ranska. Ne taipuivat kuitenkin amerikkalaisten ja venäläisten painostuksen edessä. Sekavaa tilannetta selvittämään tarvittiin YK:n joukkoja, ja niin perustettiin ensimmäinen rauhanturvaoperaatio, johon Suomikin osallistui. Hyökkääjät vetäytyivät.

Kyproksen saari oli myös ollut brittien hallinnassa, mutta 1960-luvun alussa sinne muodostettiin itsenäinen Kyproksen valtio. Sen ongelmana oli väestön jakautuminen enemmistön kreikkalaisiin ja noin 20 prosentin vähemmistöosuuden turkkilaisiin. Vuonna 1963 väestöryhmät ajautuivat keskinäisiin taisteluihin. Kaksi Naton jäsenmaata, Kreikka ja Turkki, tukivat Kyproksella omia suojattejaan ja olivat jälleen vaarassa ajautua sotaan toisiaan vastaan. YK ryhtyi rauhoittamaan tilannetta ja perusti alueelle rauhanturvaoperaation. Siihen tarvittiin puolueettomia maita, joten Suomeakin kysyttiin. Lisäksi suomalainen kenraali Martola sai kohta keskeisen aseman toiminnan johdossa.

Kun Kyproksen rauhanturvaaminen oli kestänyt vuosikymmenen ja onnistunut jo vakauttamaan tilannetta, kreikkalaisten vallankaappaushanke vuonna 1974 provosoi Turkin tekemään saarelle maihinnousun. Taistelut olivat kiivaita ja ajoivat myös rauhanturvaajat ahtaalle. Aselepo lopetti sotatoimet, mutta saaren jako jäi voimaan. Kyproksesta tuli ns. jäädytetty konflikti, joka jatkuu yhä, vaikka valtio on hyväksytty myös EU:n jäsenmaaksi.

Lähi-dän sodat eivät suinkaan loppuneet vuoden 1956 Suezin kriisiin, vaan ns. kuuden päivän sodassa kesällä 1967 Israel jälleen työntyi kanavalle ja Jordanin länsirannalle. YK:n välityksellä syntyi aselepo, joka lopetti taistelut noilla alueille mutta Israel ei vetäytynyt. Aselevon alettua Israel valtasi Syyrialta vielä Golanin ylängön ja on pitänyt sitä hallussaan tähän päivään asti.

Suezillakin välillä sodittiin kiivaasti, kun Egypti ryhtyi syksyllä 1973 palauttamaan aluetta hallintaansa. Monien kriittisten vaiheiden jälkeen aselepo saatiin YK:n välityksellä vakiintumaan ja israelilaiset vetäytymään. Yhdysvaltojen välityksellä tehtiin 1970-luvun lopulla rauhansopimus Egyptin ja Israelin välille, ja se on toiminut molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Sen sijaan palestiinalaiset jäivät ahtaalle ja ovat pyrkineet kapinoilla sekä Libanonin Hizbollahin tuella turhaan parantamaan asemaansa. Israel hallitsee tilannetta rautaisella otteella, mutta myös YK:n rauhanturvaajia on tarvittu aselevon valvontaan.

Golanin tilannetta pidettiin vähitellen vakiintuneena, ja osapuolia erottavia rauhanturvaajiakin on palvellut siellä puolen vuosisadan aikana jo pari sukupolvea. Puhuttiin ”unohdetusta konfliktista”, joka aina vain jatkuu. Syyrian sisällissodan aikana muutama vuosi sitten alue tuli huomion kohteeksi, kun kapinalliset alkoivat käyttää sitä tukialueenaan.

Pari viikkoa sitten Golanin tilanne jälleen alkoi elää, kun presidentti Trump ilmoitti tunnustavansa sen kuulumisen Israelin valtioon. Muslimimaat protestoivat harvinaisen yksimielisinä, joten konflikti ei välttämättä ole pois päiviltä. YK on tehnyt aikoinaan selkeät päätökset, ettei Israelilla ole oikeutta liittää miehitettyjä alueita valtionsa osaksi.

Lähi-idän konfliktialueilla suomalaisilla on ollut tärkeä rooli, ja toiminta on ollut menestyksellistä. Ei ole kuitenkaan nähtävissä, että alueen kokonaistilanne olisi lopullisesti rauhoittunut, joten rauhanturvaajiakin saatetaan tarvita siellä vielä pitkään.

 

Pekka Visuri

 

Motonet Rauhanturvaaja02 2019

 

 

Professori Jarmo Virmavirta, itsekin rauhanturvaveteraani, puhui painavia sanoja Varsinais-Suomen Sinibarettien juhlassa. (kuva: Asko Tahuanpää)Professori Jarmo Virmavirta, itsekin rauhanturvaveteraani, puhui painavia sanoja Varsinais-Suomen Sinibarettien juhlassa. (kuva: Asko Tahuanpää)

Varsinais-Suomen Sinibarettien 50-vuotisjuhlan juhlapuhujaksi saatu professori Jarmo Virmavirta, itsekin entinen rauhanturvaaja vuosimallia 1964-1965 loi Heikkilän sotilaskodissa sanoiksi sen, mitä moni muu tyytyy vain ajattelemaan ja samalla myös harmittelemaan. Virmavirta sanoi juhlapuheessaan, että nimenomaan perinteinen rauhanturva on suomalaisten juttu.

- Suomelle sopi alkuperäinen rauhanturvaamisen käsite eli pitää osapuolet erossa toisistaan ja esiintyä alueella YK:n lipun alla. Sittemmin Suomikin on joutunut sitoutumaan toisella tavalla operaatioihin, joita ei enää kutsuta rauhan turvaamiseksi, vaan kriisinhallinnaksi. Sen puitteissa suomalaiset muun muassa kouluttavat kurdeja kaupunkisodankäyntiin. Se on muuta kuin rauhanturvaaminen. Suurvaltaintressit ovat nykyisin tärkeämpiä kuin alueen ihmisten edut, Virmavirta linjasi.

 

Pauliina Erkintalo esittelee tshekkiläisen Skinnersin paljasjalkakenkää. Taustalla Haixin kenkiä. (kuva: Asko Tanhuanpää)Pauliina Erkintalo esittelee tshekkiläisen Skinnersin paljasjalkakenkää. Taustalla Haixin kenkiä. (kuva: Asko Tanhuanpää)

Hämeenlinnalaisen Pauliina Erkintalon vuonna 2015 yhdessä miehensä Petteri Erkintalon kanssa perustama Vaeltajankauppa on noussut nopeasti yhdeksi valtakunnan johtavista aktiiviulkoilun erikoiskaupoista. Yrityksen uusista Hämeenlinnan kivijalkatiloista samoin kuin verkkokaupasta löytyy käytännössä kaikki tavallisen retkeilijän tai kuntoilijan tarvitsema.

- Ihan erikoistuotteet, kuten esimerkiksi vuorikiipeilyvälineet olemme jättäneet suosiolla erikoiskaupoille. Myöskään aseita ja kalastusvälineitä ei ole myynnissä, mutta toimivat asusteet löytyvät niihinkin harrastuksiin, Pauliina Erkintalo selvittää.

- Pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistä selvästi paremmin, kun kaikki toiminnot saatiin saman katon alle. Tilaa on myös telttanäyttelylle, johon voidaan pystyttää kerralla jopa 15 telttaa. Toukokuussa avattavaan näyttelyyn tulee esille myös muutama riippumatto, lupaa Erkintalo.

Vaeltajankaupalla on myös omaa maahantuontia, mitä kautta yritys voi palvella jälleenmyyjiäkin. Vaeltajankauppa tuo maahan muun muassa tshekkiläisen Trimmin telttoja, makuupusseja, makuualustoja, vaatteita ja retkeilytarvikkeita.

JÄRJESTÖPÄÄLLIKÖN PALSTA

Tukea veteraaneille

Joka vuosi kymmenet jäsenet lahjoittavat jäsenmaksun lisäksi rahaa liiton toimintaan. Tuo raha kohdennetaan liiton veteraanirahastoon. Jotkut jäsenet haluavat kohdentaa tukensa juuri rauhanturvaajaveteraanien tukemiseen, sillä sotiemme veteraanien tukemiseen liitto saa ulkopuolistakin rahoitusta. Kohdennetun tuen antaminen on mahdollista. Lehden lopussa olevista liiton tiedoista löytyy liiton lahjoitustilin tilinumero. Tälle tilille maksetut varat ohjataan suoraan ja lyhentämättöminä liiton veteraanirahastoon.

Seuraava lehti ei tule?

Otsikon kysymykseen on käytännössä vain kaksi vastausvaihtoehtoa.

1. Jäsenmaksusi on vielä maksamatta. Maksamattomille on viime viikolla lähetetty muistutuslasku. Mikäli tuota maksua ei ole maksanut eräpäivään mennessä, seuraavaa lehden numeroa ei enää lähetetä. Jos kuitenkin mielestäsi olet maksanut laskun, tarkista käytitkö viitenumeroa. Jos et käyttänyt, ota yhteyttä liittoon, selvitämme asian.

2. Olet muuttanut, mutta osoitteenmuutostasi ei syystä tai toisesta ole kirjattu jäsenrekisteriin. Muista ilmoittaa osoitteenmuutoksesi aina heti kun muutat.

Paperilasku maksamattomille

Helmikuussa lähetettiin paperinen lasku vain niille, joilla ei ollut liiton jäsenrekisterissä sähköpostiosoitetta. Sähköisesti laskunsa maksoi lähes kolmetuhatta jäsentä. Pari tuhatta jäsenmaksuaan maksamatonta jäsentä saa laskun paperisena vielä ennen lehden seuraavan numeron ilmestymistä. Mikäli laskun maksaa eräpäivään mennessä, lehden tulo ja muut jäsenetuudet jatkuvat normaalisti.

Mystinen jäsenmääräluettelo

Jokavuotisena tehtävänäni on alkuvuodesta tehdä liittokokousten käyttöön liiton äänimääräluettelo. Luettelossa on liiton jäsenyhdistysten äänimäärät kyseisen vuoden äänestyksiä varten. Yhdistysten äänimäärä muodostuu liiton sääntöjen mukaan niin, että yhdistyksellä on yksi ääni jokaista 50 jäsentä kohti. Jäseneksi lasketaan kaikki jäsenmaksunsa maksaneet varsinaiset jäsenet. Äänimääräluettelon jäsenmäärät usein poikkeavat siitä, miten jäsenyhdistykset tulkitsevat omat jäsenmääränsä.

Äänimääräluettelossa ei oikeastaan listata jäsenten määrää vaan maksettujen jäsenmaksujen määrä. Eli jäsenmäärään on laskettu kaikki edellisenä vuonna maksetut jäsenmaksut. Osa jäsenmaksunsa maksaneista jäsenistä on saattanut vuoden aikana jäsenmaksunsa maksettuaan erota yhdistyksestä tai vaihtaa yhdistystä. Osa maksaneista valitettavasti myös menehtyy.

Mikä toimialuejäsenyys?

Aina silloin tällöin liitolle tulee kyselyitä toimialuejäsenyydestä. Toimialuejäseneksi katsotaan sellainen liiton jäsenyhdistykseen liittyvä uusi jäsen, joka on liittymishetkellään palveluksessa oleva rauhanturvaaja/kriisinhallitsija. Toimialuejäseneksi hyväksyttävällä jäsenellä ei saa olla aiempia jäsenyyksiä liiton jäsenyhdistyksissä.

Toimialuejäsenyys on tavallaan liiton liittymistarjous toimialueella liittyville uusille jäsenille. Liitto kustantaa toimialuejäsenelle sekä liiton jäsenmaksuosuuden että Rauhanturvaaja-lehden vuosikerran. Myöskään jäsenyhdistykset, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, eivät veloita toimialuejäseniltä jäsenmaksua.

Toimialuejäsenyys kestää yhden laskutuskauden eli käytännössä liittymisvuoden tai sitä seuraavan vuoden, mikäli liittyminen on tapahtunut elokuun jälkeen.

Toimintaa riittää

Lehden viime numerossa julkaistiin tämän vuoden toimintakalenteri. Siinä oli listattuna lähinnä vain ne tapahtumat, jotka ovat liiton toimintasuunnitelmassa. Näiden lisäksi on vielä paljon sellaista yhdistysten järjestämää toimintaa, joka sopii muillekin rauhanturvaajille kuin vain kyseisen yhdistyksen jäsenille. Tapahtumista ilmoitellaan Rauhanturvaaja-lehdessä.

 

Ville Mäntysaari
Järjestöpäällikkö

Vaitterit MCC

Kaikille avoin tapahtuma järjestetään Sysmän leirintäalueella ( www.campingsysma.fi ). Ohjelmassa on vapaata seurustelua, grillausta ja saunomista. Lisäksi lauantai-iltana livebändi paikallisessa ravintolassa. 

Vaitterit MCC on rauhanturvaaja- ja kriisinhallintaveteraaneista koostuva moottoripyöräkerho, jonka tarkoitus on koota saman henkistä porukkaa yhteisen harrastuksen pariin, pitää yhteyttä veteraanikerhoihin ympäri maailman, ja tukea hyväntekeväisyys- ja avustuskohteita. Jos haluat mukaan toimintaan, tavoitat meidät Facebookista tai www.vaitterit.fi.


Tule koko viikonlopuksi tai poikkea vaikka päivävierailulle.

Perinteiset Kostianvirran Taistelut järjestetään tänä vuonna Jalantijärven rantamaisemissa Akaalla 14.-16.6. eli perjantaista sunnuntaihin.

Osoite on Järviöntie 21.

Tarkempi ohjelma julkaistaan toukokuun aikana järjestävän seuran eli Pirkanmaan Rauhanturvaajien sivuilla osoitteessa pirmrt.org. Saunomisen, uimisen, paljun ja hyvien ruokailujen lisäksi tiedossa on ainakin falling plates -ammuntaa, golfin puttirata, vierailu paikalliseen nähtävyyteen ja lauantai iltaohjelmassa elävää musiikkia bluesbändin tahtiin sekä tietovisailu.

Majoitus on 1700-luvun aitassa, navetan parvella tai omassa teltassa, siis patja+muut majoitustarvikkeet mukaan! Perjantaina on iltaruokailu, lauantaina aamiainen, päivällinen ja iltaruokailu, sunnuntaina brunssi. Hintaa viikonlopulle tulee vaivaiset 30 euroa ja lauantaina saapuville 25 euroa.

Ennakkoilmoittautuminen tapahtumaan toukokuun aikana , myöhemmin 5 euron lisämaksu

Tapahtumalle on ajateltu uutta nimeä, ehdotuksia otetaan vastaan.

Tervetuloa rentoon meininkiin hyvässä seurassa!!

 

kriha

rt 2 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kehitys sotilaallisen kriisinhallinnan kannalta tarkasteltuna
  • Yöpartiossa Gazassa
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 3/2019 ilmestyy 28.6 
( Aineisto viimeistään 24.5 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

www.Autonvaraosat24.FI

Rauhanturvaaja 40 vuotta