Rauhanturvaaja 6/19

Suomen Rauhanturvaajaliitto ry:n jäsenlehti

 

Suurlähettiläs Pirkko-Liisa Kyöstilän mukaan Suomella ja suomalaisilla on erittäin hyvä maine Namibiassa. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )Suurlähettiläs Pirkko-Liisa Kyöstilän mukaan Suomella ja suomalaisilla on erittäin hyvä maine Namibiassa. ( Kuva: Asko Tanhuanpää )Suomen Namibiaan akkreditoitu suurlähettiläs Pirkko-Liisa Kyöstilä ottaa Rauhanturvaaja-lehden toimittajan vastaan aivan pääkaupunki Windhoekin ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevassa viihtyisässä lähetystössä. Ei ole kovinkaan suuri ihme, että puhe siirtyy hyvinkin pian suomalaisten Namibiassa nauttimaan hyvään maineeseen.

- Suomella on Namibiassa todellakin erittäin hyvä maine. Esimerkiksi uutisointi paikallisessa mediassa on positiivista, ja korkean tason vierailut sekä muut edustuston järjestämät tapahtumat saavat usein runsaasti palstatilaa. Viime vuodet ovat olleet tapahtumarikkaat. Vuosi 2018 käynnistyi eduskunnan puhemies Maria Lohelan ja valtuuskunnan Namibian-vierailulla. Kyseessä oli vastavierailu puhemies Peter Katjavivin vuonna 2017 tekemälle Suomen-vierailulle. Syksyllä 2018 puolestaan elinkeinoministeri Mika Lintilä vieraili Namibiassa yritysvaltuuskunnan kanssa, suurlähettiläs avaa.

- Piispa emerita Irja Askolan lämminhenkinen Namibian-vierailu oli edustuston tähtihetkiä keväällä 2019. Vierailujen sarja jatkui syksyllä 2019, kun Namibian varapresidentti Nangolo Mbumba vieraili valtuuskuntansa kanssa Suomessa pääministeri Antti Rinteen kutsumana. Vierailun yhteydessä allekirjoitettiin yhteistyöasiakirja poliittisista konsultaatioista. Varapresidentti Mbumba tapasi vierailunsa aikana myös presidentti Ahtisaaren. Kohtaaminen oli erittäin lämminhenkinen, hän jatkaa.

- Suomella ja Namibialla on poikkeuksellisen pitkät ja hyvät suhteet. Mihinkään muuhun Afrikan maahan Suomella ei ole ollut vastaavaa sidettä. Heti itsenäistymisen jälkeen vuonna 1990 Namibiasta tuli yksi Suomen suurimmista kehitysyhteistyön kohdemaista. Namibiaa tuettiin monilla eri sektoreilla opetuksesta terveydenhuoltoon ja kaivosteollisuudesta ympäristönsuojeluun. Suomen rahallinen tuki Namibialle ehti nousta yli 130 miljoonaan euroon, kun perinteisestä lahjamuotoisesta kehitysavusta luovuttiin vuoden 2007 lopussa. Tämän jälkeen maidemme välillä on ollut niin kutsuttu normaali kahden valtion välinen suhde, jossa pyritään ylläpitämään hyviä poliittisia yhteyksiä ja edistämään kaupallistaloudellisia kysymyksiä, Kyöstilä selvittää.

Suurlähettiläs Kyöstilä muistuttaa, että Suomen ja Namibian yhteinen historia on pitkä. Vuonna 2020 juhlitaan kansojemme välistä 150-vuotista ystävyyttä, sillä ensimmäiset suomalaiset lähetystyöntekijät saapuivat Ambomaalle vuonna 1870. Suomi tuki 1960-luvun lopusta alkaen avoimesti Namibian itsenäistymispyrkimyksiä ja YK:n tunnustettua vapautusliike SWAPO:n Namibian kansan ainoaksi lailliseksi edustajaksi vuonna 1973 Suomi alkoi tukea vapautusliikettä myös suoraan.

- Suomi muun muassa rahoitti kymmenien SWAPO:n stipendiaattien koulutuksen suomalaisissa yliopistoissa. Tavoitteena oli tuottaa osaajia Namibian hallitukselle, kun maa itsenäistyy. Monet näistä stipendiaateista ovat toimineet tai toimivat edelleen korkeassa asemassa Namibian hallinnossa. Presidentti Martti Ahtisaaren rooli Namibian itsenäisyyssuunnitelman toteuttamisessa oli keskeinen ja muistetaan hyvin. Myös suomalaisen FINBATT-pataljoonan panos oli tärkeä ja rauhanturvaajamme muistetaan erityisesti Pohjois-Namibiassa, linjaa linjaa Kyöstilä.

Suomen ja Namibian välinen yhteistyö on edelleenkin kiinteää, vaikka perinteisestä kehitysavusta ollaankin siis luovuttu.

- Taloudelliset ulkosuhteet ovat Suomen ja sen myötä suurlähetystön painopistealue Namibiassa, mikä on näkynyt korkean tason vierailujen aikana käydyissä keskusteluissa ja valtuuskuntien kokoonpanoissa. Edustuston Team Finland -toiminnan prioriteetteja Namibiassa ovat energia-, kaivos- ja opetussektorit. Vuosina 2018–2019 suurlähetystö on käynyt vienninedistämiseen liittyviä keskusteluja yhteensä yli 300 suomalaisen, namibialaisen ja angolalaisen toimijan kanssa.

- Yhteensä yhdeksällä suomalaisella korkeakoululla on parhaillaan yhteistyötä Namibian yliopiston, UNAM:in kanssa ja kahdellatoista Namibian teknillisen yliopiston, NUST:in kanssa. Turun yliopisto on avaamassa etäkampuksen Namibian yliopiston tiloihin. Tällä hetkellä meneillään on niin ikään Turun yliopiston hiilinieluhanke, jossa kasteluvesi tuotetaan aurinkovoimalla. Projektiin liittyy suomalaisyritys Solar Water Solutionsin toimittama meriveden suolanpoistojärjestelmä, joka on herättänyt runsaasti kiinnostusta maassa. Suomalaistahoja on mukana myös Namibian uuden mineraalistrategian kehittämisessä. Lisäksi käynnissä on yksi HEI-ICI-hanke. Satakunnan ammattikorkeakoulun ja NUST:n välisen Maribilis-hankkeen tavoite on kouluttaa meritekniikan insinöörejä. Kolmivuotinen hanke päättyy maaliskuussa 2020, suurlähettiläs luettelee.

Pirkko-Liisa Kyöstilän mukaan Namibian tilanne tänään on kaikin puolin positiivinen ja tämä koskee myös turvallisuustilannetta.

- On hienoa, että rauha on säilynyt Namibiassa pian jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Myös lähialueiden vakaus on Namibialle tärkeää – ja Namibian vakaus sen naapurimaille.

- Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että Namibian talous supistuu edelleen tänä vuonna ja elpyy sen jälkeen vähitellen. Kasvun odotetaan kääntyvän positiiviseksi vuonna 2020 ja nousevan pikkuhiljaa noin kolmeen prosenttiin. Yhtenä syynä taantumaan ovat Etelä-Afrikan talousvaikeudet. Myös toisen tärkeän naapurin eli Angolan haasteet heijastuvat maahan. Lisäksi Namibiaan vaikuttaa uraanin alhainen maailmanmarkkinahinta. Namibian ylivoimaisesti tärkein talouskumppani on Etelä-Afrikka, mutta Kiinan merkitys on nousussa, tiivistää Kyöstilä.

- Namibia toivottaa ulkomaiset yritykset ja investoinnit tervetulleiksi, mutta käytännössä eurooppalaisten toimijoiden on ollut vaikea asettautua maahan. Hankaluuksia kohdataan esimerkiksi rakennus- ja työlupien kanssa. Kaiken kaikkiaan Namibian investointiympäristöä pidetään edelleen yhtenä Afrikan suotuisimmista. Investointi-ilmastoon myönteisesti vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa poliittinen vakaus sekä maan hyvä ja kehittynyt infrastruktuuri, suurlähettiläs muistuttaa.

 

 

Rauhanturvaamisoperaatio Namibiassa 1989-90 jää YK:n historiaan täysin poikkeuksellisenä tapahtumana. Omalta kohdaltani siitä tuli pitkäaikainen unelma, sillä olin syksyllä 1978 kolme viikon koulutuksessa Niinisalossa ja etukomennuskunta odotti vain presidentin käskyä siirtymisestä Lounais-Afrikkaan eli Namibiaan. Etelä-Afrikka esti kuitenkin tuolloin rauhanturvaajien pääsyn maahan ja suurimmalle osalle operaatioon nimetyistä löytyi myöhemmin paikka Libanonin joukkoihin.

Reilu kymmenen vuotta myöhemmin operaatio pantiin uudelleen pystyyn ja tällä kertaa se käynnistyikin. UNTAG:n johdon muodostivat muista YK:n rauhanturvaamistehtävistä poikkeavasti yksiselitteisesti pääsihteerin erityisedustaja Martti Ahtisaari ja hänen toimistonsa siviilivirkamiehet. Sotilaallisena neuvonantajana toimi joukkojen komentaja, intialaiskenraali Prem Chand. Operaatiossa oli kolme komponenttia, eli sotilaspuoli (knto, op ja huolto), siviilihallinto (erityisedustaja, YK:n siviilipoliisi, UNHCR ja CAO) ja alueelliset keskukset.

Etukomennuskunta saapui Namibiaan 10.3.1989. Se ei saanut toimintansa pohjaksi kirjallista käskyä, vaan suullisen käskyn siirtyä Pohjois-Namibiaan ja myöhemmin toimintaohjeen. Saimme SADF:lta (EA:n puolustusvoimat) erinomaisen perehdytyksen tulevaan alueeseemme helikopterin avulla ilmasta katsottuna. Jo ensimmäisellä lennolla palautuivat mieleeni entisen kansakouluopettajani lähetystyöntekijä Benjamin Taskisen tarinat Namibiasta. Kaikki Tarzan -elokuvien villieläimet tulivat tutuksi heti kättelyssä ilmasta ja myöhemmin valtavalla vastuualueellamme konkreettisesti liikuttaessa.

UNTAG:n käynnistämisessä oli ongelmia yhtenäisen johdon puuttuessa eli operatiivinen- ja taloudellinen johto olivat erillään. YK:n päämajan rt-operaatioita johtavan henkilöstö määrä oli vähäinen. Operaatioon lähettävien maiden joukoissa oli suuri ero kokeneiden (Finbatt) ja uusien rt-maiden (Kenbatt ja Malbatt) välillä. Viestiyksikkö tuli Englannista, pioneerit Australiasta, lääkintähenkilöstö Sveitsistä, ilmatukiyksiköt Italiasta ja Espanjasta, esikuntayksiköt Tanskasta sekä huolto-osat Puolasta ja Kanadasta. Tarkkailijoita oli ympäri maailman.

Vastuualue haastava

Suomi lähetti ensimmäisen kerran joukkojaan 2 000 kilometriä päiväntasaajasta etelään pimeimpään Afrikkaan. Vastuualueeksi tuli Namibian koillisosa käsittäen neljä pääaluetta, Kavango, Bushmanland, Caprivin kaista ja itäinen Caprivi. Alue on ylätasankoa 1000-1200 metriä merenpinnasta etelässä pensasavannia ja pohjoisessa puusavannia subtrooppisessa ilmastossa.

Eläimistö on tyypillistä afrikkalaista, elefantit, kissapedot, antiloopit, krokotiilit, virtahevot, käärmeet sekä lukuisat lintu-ja hyönteislajit. Vesistöt ovat elinehto väestölle eli Kavangojoki, Kwandojoki ja Zambesi yhdessä Omurambojen eli vanhojen jokiuomien kanssa. Asutus on keskittynyt jokien ranta-alueille ja Finbatt:n alueella oli seitsemän mustaa heimoa, neljä bushman-heimoa ja pieni valkoinen vähemmistö. Asukkaita oli 200 000 eli 10 prosenttia Namibian väestöstä.

Sain ensimmäisellä YK-komennuksella pientä esimakua vastuualueen laajenemisesta Suezilla ja Siinailla israelilaisten vetäytyessä etelään. Etäisyyksien kasvaessa tarvittiin linkkikalustoa niin Suomesta kuin paikallishankintana Tadiranin tehtailta Israelista ongelman ratkaisemiseksi.
Namibiassa viestimiehelle lyötiin uudet haasteet vastuualueen kasvaessa Angolan rajalla idästä länteen 770 kilometriä ja pohjoisesta etelään 270 kilometriä pääpaikkana Rundu Kavangossa. Malesialaispataljoonan pimeän pelko lisäsi vastuualuetta pohjoisessa yli 300 kilometrillä Ambomaan rajalle ja näin sivusuunnassa vastuualue kasvoi 1 100 kilometriin. Suomen kartalla tuo merkitsisi matkaa Turusta Inariin.

SADF:n viestipäällikkö varoitti yhteyksien toimimattomuudesta, mutta meidät pelasti Nokian kehittämä sanomalaite yhdistettynä HF-radioyhteyksille. Tätä jaksoivat entiset alueen hallitsijat ihmetellä jo parin viikon päästä ensimmäisestä tapaamisestamme. Vain muutaman kerran aurinkomyrskyt katkaisivat yhteyksiämme, mutta silloinkin vain hetkellisesti. Myös puhelinyhteydet Rundusta koti-Suomeen toimivat hienosti mahdollistaen yhteydenpidon kotiväkeen.

Oma lukunsa olivat tieyhteydet, sillä päällystettyä tietä löytyi vain välillä Grootfontein-Rundu-Mashari sekä Kwandojoelta Katima Muliloon Caprivillä. Yhdystiet olivat kaikki huonokuntoisia sorateitä, jotka vaativat sadeaikaan loka-maaliskuussa 4-vetoa ja jatkuvaa huoltoa ajoneuvokalustolle. Suomalainen huolto osoitti jälleen ylivertaisuuttaan tälläkin alalla.

Eksotiikkaa

Harvoin, tuskin koskaan, jos silloinkaan tarjoutuu yhtä hyvää mahdollisuutta tutustua paikalliseen väestöön, olosuhteisiin, eläimistöön ja elinkeinoihin. Yön mustat heimopäälliköt hombat johtivat omia joukkojaan ja päällikkyys periytyy heimon sisällä. Kylät muodostuvat useista kraaleista ja erillisistä majoista. Kraalin ympärillä kulkeva aita kertoo muodollaan vallanpitäjän sukupuolen. Pyöreää hallitsee nainen ja neliskulmaista miespuolinen homba.

Oli upeaa osallistua keväällä 1989 Angeline Ribeben kruunajaisiin Kayengonassa 13 kilometriä Rundusta itään. Naishomban asetti virkaansa EA:n korkein johtaja Namibiassa Mr Louis Pienaar homban hovissa. Kolmen päivän juhlallisuuksiin osallistuivat kaikki kyläläiset vuorollaan ja juhlan kruunasi Kavangojoesta metsästetyn virtahevon grillaaminen juhlakansan syötäväksi.

Ensimmäisinä ulkomaalaisina pääsimme myös seuraamaan syvimmässä Afrikassa Omegassa paikallisen heimon kirkonmenoja yön pimeydessä keskellä ei mitään maagisen rummutuksen säestäessä sykähdyttävää tapahtumaa.

Samalle tasolle sijoittuivat poppamies Oton rituaalit sairaiden parantamiseksi pimeässä nuotion äärellä yön yli kestävässä rituaalissa. Musiikki on tärkeässä osassa transsitilan saavuttamiseksi ja siihen suurin osaa kyläläisistä vaipuikin yön edetessä.

Maailman primitiivisimmäksi heimoksi sanotun Himba-heimon edesottamuksissa ja elämisessä Malbattin alueella oli jotain ihmeellistä.
Minkäs toimittaja karvoilleen voi, sillä kaikista näistä ja monista muistakin tapahtumista tein juttuja Suomen lehdistölle ja Ylelle. Kaiken huippu oli, kun olin lomailemassa Kapkaupungissa helmikuun alussa ja Keskisuomalainen soitti hotellille kysellen Nelson Mandelan vapauttamisesta 25 vankilavuoden jälkeen. Parin päivän odottelun jälkeen vapautus oli tosiasia ja olin ainoana länsimaisena toimittajana paikan päällä todistamassa tapahtumaa raportoiden siitä useampaan otteesseen. Ylen alueradioille tein omassa paikallisradio Rundussa rauhanturvaajien toivekonsertit, jotka ajettiin alueittain Suomessa.

Mikä oli UNTAG:n onnistumisen takana

Angolan sisällisota heijastui myös Namibiaan pohjoisrajalla. Unitan sissijärjestö tuli tutuksi eräille meistä vankeuden merkeissä niin esikunnan väelle kuin 2.JK:n henkilöstölle. Kuubalaiset tukivat Angolan hallitusta, jota Unita vastusti viimeiseen saakka Jonas Savimbin johdolla. Swabon sissien tunkeutuminen Angolasta Namibiaan heti operaation aloittamisen jälkeen uhkasi UNTAG:ia. Sen pelasti Martti Ahtisaaren ja FC:n päätös päästää SADF:n sotilaat irti varuskunnistaan estämään tunkeutumista. Kaikki tunkeutujat jäljitettiin bushmannien toimesta nopeasti ja luvattomat tulijat pääsivät hengestään.

Namibin itsenäistymisen takana oli suurvaltojen tahto saada Afrikan viimeinen siirtomaa itsenäiseksi ilman väkivaltaa. Operaatio oli sidottu tarkasti aikatauluun ja tapahtumiin kuten äänestäjien rekisteröintiin ja itse vaalitapahtumaan. Namibian alueen sisällä ja sen rajojen ulkopuolella toimineiden namibialaisten sekä heidän järjestöjensä tyydyttävä maltillisuus aikataulun toteuttamiseen oli ihailtavaa.

Etelä-Afrikan tasavallan nimissä jatkunut hallinto toimi loppuun saakka ja toiminta sovitettiin hyvin YK:n ilmaisemaan tahtoon maan itsenäistymiseksi. UNTAG pystyi perustamaan ja suorittamaan sille annetut tehtävät sekä vielä lopuksi purkamaan itsensä.

Pataljoonan kannalta SADF:n käyttöömme luovuttamat varuskunnat loivat hyvät toimintaedellytykset, joita täydennettiin Suomesta tuodulla materiaalilla. Finbatt pystyi täyttämään tappioitta kaikki sille määrätyt tehtävät. Huollon omavaraisuus ja onnistunut viestitoiminta olivat ratkaisevia kokonaisuuden kannalta. Humanitäärinen apu liittyi läheisesti pataljoonan työhön tuoden hyvää PR:ää suomalaisille, jotka paikalliset ottivat ”omakseen”.

Julkisuuden kuva Suomessa oli kirjava ja väliin kärjekäs. Liioittelua oli mm. ”läyhyautoista”, lomista EA:ssa, huoltolennoista ja malariasta, jota todellakin oli lääkkeiden laiminlyönnistä johtuen. Pataljoonan päätyö tahtoi unohtua näiden juttujen rinnalla. Finbatt sai toisaalta runsaasti myönteistä julkisuutta toiminnastaan suomalaisessa lehdistössä.

Suomi luovutti materiaalia Namibialle korvausta vastaan UM:n kehitysyhteistyöhön kahden miljoonan markan edestä ja Lähetysseuran välityksellä yli miljoonan markan edestä. Suunniteltu suurempi lahjoitus kaatui Namibian tullimääräyksiin.

Vanhojen ”faittereiden” sopeutumisessa kuriin erikoisoloissa kaukana kotoa oli toivomisen varaa.

Finbatt:n vahvuus oli 890 sotilasta, josta palveluksen keskeytti kurinpidollista syystä kuusi, sairauden takia seitsemän ja omasta pyynnöstä 78 rauhanturvaajaa. Vajaan vuoden aikana rangaistuja tekoja oli 194, joista rangaistuksia jaettiin 145 ja oikeuskäsittelyyn meni 10 tapausta.


Kirjoittaja on everstiluutnantti evp ja toimittaja, joka on toiminut viestipäällikkönä Suezilla ja Siinailla 1975-76, Namibiassa 1989-90, Makedoniassa 1995-96 ja Libanonissa 1999 sekä ulkoministeriön erityisneuvonantajana Makedoniassa 2001-02. Aineisto perustuu päiväkirjamerkintöihin UNTAG:n ajalta.

 

 

Lukuisten toiveiden ja tiedustelujen jälkeen Rauhanturvaaja-lehti on järjestämässä lukijamatkan Israeliin 5.-12.9.2020. Ohessa matkan alustava ohjelma.

Lauantai 5.9.
Klo 17.00: Kokoontuminen Helsinki-Vagntaan lentoasemalla.
Klo 19.00: Turkish Airlinesin lento Istanbulin kautta Tel Aviviin.

Sunnuntai 6.9.
Klo 2.15: Saapuminen Ben Gurionin lentokentälle. Tullimuodollisuuksien jälkeen siirtyminen Jerusalemiin Legacy -hotelliin, missä hotellihuoneet saadaan heti. Hotelli sijaitsee kävelymatkan päässä Damascus -portista. Lepoa.
Iltapäivällä opastettu retki moderniin Jerusalemiin ja vierailu UNTSO:n esikunnassa Government Housessa.
Illalla kuljetus tervetuliaisillalliselle PASHA -ravintolaan Simon Siddiq -kadulle. Kuljetus takaisin hotelliin.

Maanantai 7.9.
Koko päivän opastettu kierros Jerusalemin vanhaan kaupunkiin. Ohjelmassa mm. Öljymäki, Holocaustin Memorial ym. Lounas.
Ilta vapaa-aikaa.

Tiistai 8.9.
Klo 8.00: Lähtö Kuolleellemerelle, missä mahdollisuus uimiseen Kalia beachilla. Lounas matkalla. Vierailu Bet Sheanissa, illalla Tiberiakseen. Majoittuminen Prima Galil Tiberias -hotelliin. Illallinen Tiberiaksessa järvenrantaravintolassa.

Keskiviikko 9.9.
Klo 8.00: Koko päivän retki, jonka aikana vierailut Mount Bentalilla, Golan Heights Wineryllä (viininmaistiaiset), Libanonin rajalla, ja Rosh Haniqrassa. Lounas matkalla. Majoittuminen Gilgal -hotelliin Tel Avivissa. Hotelli viiden minuutin kävelymatkan päässä rannalta

Torstai 10.9.
Aamulla vierailu Yad La-Shiriyonissa ja Latrumin panssarimuseossa. Lounas matkalla. Paluu Tel Aviviin, missä illalla vapaa-aikaa.

Perjantai 11.9.
Vapaapäivä Tel Avivista nauttien.

Lauantai 12.9.
Klo 9.55: Turkish Airlinesin lento Istanbulin kautta Suomeen.
Klo 12.20: Saapuminen Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Hinta lentoineen ja ohjelmaan merkittyine aterioineen 2 250 euroa/henkilö jaetussa kahden hengen huoneessa. Lisämaksu yhden hengen huoneesta 535 euroa. Aterian yhteydessä tarjottavat pullotetut juomat maksetaan erikseen.

Sitovat ilmoittautumiset Starlight Tours -matkatoimistoon maaliskuun loppuun mennessä. Tiedustelut joko matkatoimistosta tai päätoimittajalta.

20 prosentin ennakkomaksu maksettava 30.5. mennessä ja loppumaksu 4.6. mennessä.

toyo

 

kriha

rt6 19

Lehdessä lisäksi mm: 

  • Lapset ja miina
  • Inferno - keidas Kyproksen vuorilla
  • Kentän uutiset sekä paljon muuta..

 

Seuraava lehti:
Numero 1/2020 ilmestyy 28.2 
( Aineisto viimeistään 24.1 )

 

Liity Rauhanturvaajaliiton 
jäseneksi: Saat lehden ja paljon muuta.

Rauhanturvaaja 40 vuotta