Rauhanturvaaja

Arkisto

Jorma Reinimaa, Heikki Holma”Sisaruksia tai veljeksiä, mutta eivät kaksosia”

Harvemmin näkee yhtä huojentunutta miestä, mitä Rauhanturvaajaliiton ex-puheenjohtaja Heikki Holma oli kesäkuun puolivälissä Helsingissä järjestetyssä liiton 50-vuotishistoriakirjan julkistamistilaisuudessa. Vertaus sallittakoon, mutta päävastuun kirjan toteutumisesta kantanut Holma oli kuin juuri esikoisensa synnyttänyt huojentunut, mutta samalla ikionnellinen äiti.

- 716-sivuiseksi ja 3,9-kiloiseksi paisunut historia oli pakko toteuttaa kahtena kappaleena. Ne ovat keskenään sisaruksia tai veljeksiä, mutta eivät kaksosia. Ilman toista ei olisi toista, Holma kuvasi arvovaltaisen kutsuvierasjoukon edessä.

- Kirjoitus- ja kokoamistyöhön meni aikaa kaksi ja puoli vuotta, joiden aikana painoni putosi 15 kiloa, paljasti Holma.

Rauhanturvaajaliiton historia on kirjoitettu ennenkin – tuolloinkin Heikki Holman toimesta, mutta jäsenyhdistysten historiaa ei ole aikaisemmin yksiin kansiin saatu. Mukana on myös 40 entisen rauhanturvaajan – jääkäristä neljän leijonan kenraaliin – tarina. Holman mukaan juuri ihmisten tarinat antavat hyvän punaisen langan yli suomalaisen rauhanturvaamisen yli 60-vuotiaalle taipaleelle.

- Tiivistettynä voi sanoa, että suomalaiset rauhanturvaajat ovat hienoa joukkoa. Matkaan lähtijöille on aina pyritty antamaan paras mahdollinen varustus, mitä rahalla saa, mutta sitäkin tärkeämpi on se into, millä töitä on aina tehty. Suomalainen rauhanturvaaja ei lähde ramboilemaan, Holma sanoi.

Kiitokset tukijoille ja tekijöille

Avaussanat historian julkistamistilaisuudessa lausui Paavo Kiljunen, jolle tehtävä oli yksi viimeisimmistä Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajana. Kirja toimi näin myös komeana kruununa Kiljusen tekemälle työlle.

- Tällaisen teoksen tuottaminen vaatii talkootyön lisäksi myös taloudellisia resursseja. Kiitän Maanpuolustuksen kannatussäätiötä, Sotavahinkosäätiötä, Kaatuneiden Muistosäätiötä, URLUS-säätiötä sekä Jenny ja Antti Wihurin rahastoa hankkeen tukemisesta, Kiljunen lausui.

- Kiitokset myös kirjan uutteralle toimituskunnalle. Erityinen kiitos päätoimittajan raskaan vastuun kantaneelle Heikki Holmalle sekä kirjan lukijalle houkuttelevaksi taittaneelle Liisa Hertellille, puheenjohtaja jatkoi.

Julkistamistilaisuuden päätti eversti evp Kalle Liesinen esittämällä historiapaketin ensimmäisen julkisen arvion, eräänlaisen Hot Wash Upin. Liesisen arvio kaksiosaisesta kirjasta toisaalla tässä lehdessä.

Suomalainen käy minne tahansa

Rauhanturvaajaliiton historian julkistamisen yhteydessä jaettiin myös ansiomerkkejä ansioituneille liiton toimijoille ja tukijoille. Kirsti Kujanpään rintaan kiinnitettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki ja Tom Asplund sai puolestaan Suomen Leijonan ritarimerkin. Muut palkitut olivat Marja-Leena Pihlajamaa, Teuvo Ruippo, Rainer Fabricius, Tarmo Suomalainen ja kansanedustaja Mikko Savola.

- Suomen Rauhanturvaajaliiton toiminta on äärettömän merkityksellistä, kuten ylipäätään suomalainen rauhanturvaaminenkin. Me peittoamme reserviläispohjalta monet maat, jotka lähettävät ammattisotilaita maailmalle. Minulla on ilo sanoa, että suomalainen sotilas voidaan lähettää minne tahansa, palkittujen puolesta kiitospuheen pitänyt Savola tiivisti.

- Rauhanturvatehtävistä saadaan paljon myös kansalliseen puolustukseen, me tarvitsemme kansainvälistä kokemusta. Kriisinhallinnasta ei voi ottaa varoja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseen, ne eivät sulje toisiaan pois, hän painotti.

 

Teksti ja kuva: Asko Tanhuanpää

 

Rauhanturvaaja

Arkisto

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa